Lähtökohdat

Tässä tutkimuksessa on selvitetty, mitkä potilasryhmät käyttävät vuoden aikana eniten erikoissairaanhoidon palveluja.

Menetelmät

Tutkimus on retrospektiivinen rekisteritutkimus. Sen lähdeaineistona olivat potilashallintajärjestelmästä saadut, kuntalaskutuksen pohjana käytetyt potilaskohtaiset tiedot kaikista Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hoitojaksoista, poliklinikkakäynneistä ja muista kuntalaskutettavista suoritteista vuosina 2012 ja 2013. Aineistossa oli yhteensä 687 675 eri potilasta ja kuntalaskutettavia suoritteita yhteensä 2 739 miljoonan euron arvosta. Jokaiselle potilaalle laskettiin kokonaiskustannukset vuoden ajalta. Eniten palveluja käyttänyttä 15 %:a potilaista tarkasteltiin tarkemmin erikoisalojen, niiden lukumäärän ja diagnoosien mukaan ryhmiteltynä.

Tulokset

Vuodessa eniten palveluja käyttäneet 15 % potilaista kerryttivät 70 % sairaanhoitopiirin kokonaislaskutuksesta. Näiden potilaiden kustannuksista 41 % kertyi potilailta, jotka käyttivät usean erikoisalan palveluja. Kahtena vuonna peräkkäin eniten palveluja käyttäneiden kustannuksista 53 % oli monen erikoisalan palveluja käyttäneiden potilaiden kustannuksia.Valtaosalla kahtena vuonna peräkkäin eniten palveluja käyttäneistä on rajallinen määrä pitkäaikaissairauksien diagnooseja. Niiden lisäksi potilailla saattaa olla monia muita päädiagnooseja kahden vuoden ajanjaksolla.

Päätelmät

Tulokset erikoissairaanhoidon kustannusten epätasaisesta jakautumisesta ovat samansuuntaisia kuin aiempien tutkimusten löydökset. Lisäksi tutkimus osoitti, että merkittävä osa paljon erikoissairaanhoidon palveluja käyttävistä potilaista käyttää usean erikoisalan palveluja. Heidän hoitoketjujensa parempi koordinointi erikoissairaanhoidossa sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä saattaisi selkiyttää hoitoprosessia ja vaikuttaa kokonaiskustannuksiin. Asian selvittäminen edellyttäisi lisätutkimuksia.