Lähtökohdat

Lisääntynyt PKV-lääkkeiden, eli pääasiassa keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden, väärinkäyttö ja sekapäihdekäyttö näkyvät Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa (TEO) ilmoituksella vireille tulleiden valvonta-asioiden nopeana lisääntymisenä: vuonna 2001 106 tapausta, vuonna 2002 155 ja vuonna 2003 179 tapausta, näistä suurin osa koskee PKV-lääkkeitä.

Aineisto ja menetelmät

Vuonna 2001 PKV-lääketyöryhmä, johon kuuluivat TEO, Lääkelaitos, Stakes, Kela, Suomen Apteekkariliitto ja Tietosuojavaltuutetun toimisto, kartoittivat PKV-lääkkeiden määräämistä ja mahdollista ei-lääkinnällistä käyttöä 275 apteekin kuuden viikon PKV-lääketoimitusten perusteella.

Tulokset

Tämän selvityksen mukaan ei-lääkinnällisen käytön riskiryhmän potilaita oli 2,4 % kaikista potilasta, mutta heille toimitettiin 9,7 % kaikista toimitetuista PKV-resepteistä ja 12,9 % toimitetuista PKV-lääkemääristä.

Suhteutettuna kolmen tutkitun sairaanhoitopiirin ja koko Suomen väkilukuun voidaan arvioida ei-lääkinnällisen käytön riskiryhmään kuuluvan noin 6 600 henkilöä Suomessa.

Väärinkäyttöön voi halutessaan helposti hankkia lääkkeitä harhauttamalla lääkäreitä ja käyttämällä useita eri apteekkeja.

Päätelmät

Tietojen hankkiminen potilaan aiemmasta hoidosta ja lääkityksestä, kriittinen lääkityksen aloitusharkinta, tarkat ja täydelliset reseptimerkinnät leimoineen ja allekirjoituksineen sekä potilasasiakirjamerkinnät perusteluineen edistävät turvallista ja oikeaa PKV-lääkehoitoa.