Viime aikoina sana "tulos" on muodostunut hyvin yleiseksi ja paljon käytetyksi terveydenhuollon piirissä. Tulosjohtaminen ja tulosyksiköt ovat tuttuja termejä sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Jossain määrin taka-alalle on kuitenkin ehkä jäänyt se, mitä lopultakin pitäisi tehdä ja minkälaisia mittareita käyttää, kun terveydenhuollon yksiköissä tulosta mitataan. Keskeiseksi muodostuu tällöin, mitä tulosta tarkoitetaan. Puhutaanko markoista vai jostain muusta vaiko näiden yhdistelmistä. Uutena käsitteenä tässä yhteydessä on esitetty mm. hoidettu potilas (hopo). Lisäksi on pyritty kehittelemään diagnoosipohjaisia luokitteluja, esimerkiksi DRG-sovellutuksia. Mutta ovatko nämä ajatukset uusia ja 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun innovatiivisuuden tuotteita?