Lähtökohdat

Terveydenhuoltoa on viime vuosikymmeninä pyritty uudistamaan lukuisten erilaisten kehittämishankkeiden avulla, mutta niiden hyödyistä ja vaikuttavuudesta löytyy vain niukasti tietoa. Tässä tapaustutkimuksessa selvitettiin henkilöstön mielipiteitä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sisäisistä kehittämishankkeista. Tavoitteena oli tulosten perusteella parantaa hankekäytäntöä ja sitä koskevaa ohjeistusta.

Menetelmät

Aineisto koostui Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin työntekijöille tehdyn kyselyn tuloksista. Vastaajia (n = 248) pyydettiin arvioimaan sairaanhoitopiirin tutkimus- ja kehittämistoimintaa (TUKE) viisiportaisella Likertin asteikolla. Kysymyssarjaan kuului 21 väittämää sekä yksi avoin kysymys.

Tulokset

Vastaajista 95 % oli kiinnostunut kehittämistyöstä. Yli 50 %:n mielestä tutkimus- ja kehittämishankkeista oli ollut hyötyä hoitokäytäntöjen uudistamisessa ja myös potilaat olivat hyötyneet uudistuksista. Kuitenkin vain alle puolet vastaajista oli kahden viime vuoden aikana osallistunut kehittämistyöhön. Tyytyväisimpiä tutkimus- ja kehitystyön rahoitusjärjestelmään ja sen ohjeisiin sekä hankkeiden tuloksiin ja potilaiden saamaan hyötyyn olivat lääkärit ja muut esimiesasemassa toimivat. Avoimissa kommenteissa kritisoitiin TUKE- hankkeiden tulosten vähäistä vaikuttavuuden arviointia.

Päätelmät

Terveydenhuollon henkilöstö on kiinnostunut työnsä ja terveyspalvelujen kehittämisestä, mutta siihen tulisi varata nykyistä enemmän aikaa. Käynnissä olevista hankkeista sekä niiden rahoitusperusteista, painopistealueista ja tuloksista pitäisi tiedottaa nykyistä tehokkaammin. Hankkeiden vaikuttavuuden osoittamiseksi tarvitaan arviointimittareita. Jatkuva kehittäminen on olennainen osa tulevaisuuden sairaaloiden toimintaa ja johtamista.