Lähtökohdat

Tavoitteena oli selvittää eri tekijöiden merkitystä erikoisalaa valittaessa. Samalla analysoitiin, onko näissä tekijöissä eroa eri sukupuolta olevien lääkärien, terveyskeskus- ja sairaalalääkärien sekä nuorempien ja vanhempien lääkärien välillä.

Menetelmät

Aineisto kerättiin postikyselynä, joka lähetettiin elokuussa 2003 noin puolelle vuosina 1992-2001 (juniorit) ja 1977-91 (seniorit) laillistetuista lääkäreistä. Kyselylomakkeessa kysyttiin erikoisalan valintaan vaikuttaneita tekijöitä.

Tulokset

Tärkeimmiksi tekijöiksi arvioitiin alan monipuolisuus, työllisyysnäkymät ja alan kollegojen hyvä esimerkki. Terveyskeskuslääkäreille erityisesti mahdollisuus yhdistää työ ja perhe sekä työllisyysnäkymät olivat vaikuttavampia tekijöitä kuin sairaalalääkäreille, joille tärkeämpiä olivat puolestaan alan arvostus ja mahdollisuudet tutkimustyöhön. Ansiomahdollisuudet, alan arvostus ja työllisyysnäkymät olivat vähemmän vaikuttavia tekijöitä naislääkäreille kuin miehille. Mahdollisuudet toimia yksityissektorilla ja ansiomahdollisuudet olivat vaikuttavampia tekijöitä nuorille kuin senioreille. Nuoremmat lääkärit mainitsivat erikoisalan valintaan vaikuttaneiksi tekijöiksi vanhempia useammin kohtuullisen päivystysrasituksen sekä mahdollisuuden sovittaa työ ja perhe.

Päätelmät

Kaikissa lääkäriryhmissä erikoisalan valintaan vaikuttaa eniten alan monipuolisuus. Myös myönteiset kokemukset erikoisalasta uran alkuvaiheessa vaikuttavat erikoisalan valintaan. Joustavat työaikaratkaisut tulevat olemaan entistä merkittävämpiä tekijöitä nuoren lääkärin valitessa erikoisalaansa.