Lähtökohdat

Syntyvän lapsen vammautuminen tai menehtyminen synnytyksen aikaiseen asfyksiaan on aina perheelle suuri tragedia. Se on myös kalleimpia potilasvakuutuksesta korvattavia vahinkoja. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää keinoja ehkäistä sikiön vaikeaan hapenpuutteeseen liittyviä potilasvahinkoja.

Menetelmät

Potilasvakuutuskeskukseen (PVK) ilmoitetut ja siellä ratkaistut (1.5.1987-31.12.2002) sikiön hapenpuutteeseen liittyvät potilasvahinkoilmoitukset analysoitiin ja tietoja verrattiin Stakesin syntymärekisteristä saataviin valtakunnallisiin synnytyksiä ja syntyviä lapsia koskeviin lukuihin samalta ajanjaksolta.

Tulokset

Sikiön sykekäyrän (KTG) tulkinta oli virheellinen ja/tai poikkeavaan KTG-käyrään reagoitiin puutteellisesti 92 %:ssa (94/102) korvatuista vahingoista. Synnytyksen aikaisia sikiön asfyksiavahinkoja tapahtui tavallista enemmän päivystysaikana (83 %) ja synnyttäjät olivat useammin ensisynnyttäjiä (58 %). Vaikeita asfyksiavahinkoja tapahtui eri tasoisissa synnytyssairaaloissa keskimäärin yhtä usein. Tilastollisesti merkitseviä eroja havaittiin kuitenkin sairaaloiden välillä. Lapsista 97 % kuoli tai sai pysyvän neurologisen vamman.

Päätelmät

Sikiön KTG:n virhetulkinta johti 92 %:ssa tapauksista terveen sikiön vammautumiseen tai kuolemaan. Sikiön KTG:n oikeaoppisella tulkinnalla ja siihen reagoinnilla suurin osa vaurioista olisi estettävissä ja/tai ainakin lievennettävissä.