Suomen Syöpärekisteriä on pidetty kattavana ja sen rekisteröimiä tietoja kohtuullisen virheettöminä. Laadun takeena ovat olleet syöpäilmoitusten tunnollinen lähettäminen ja yli nelikymmenvuotisen toiminnan myötä hioutuneet tiedonkeräys- ja -käsittelyrutiinit. Käsitys Syöpärekisterin täydellisyydestä on perustunut pitkälti tutkijoiden klinikkakohtaisten erityisaineistojen ja Syöpärekisterin vertailuihin. Yleensä kaikki klinikka-aineistojen syöpätapaukset ovat löytyneet Syöpärekisteristä, ja joskus Syöpärekisterin kautta on saatu jopa huomattavaa täydennystä klinikkakohtaisiin sarjoihin. Syöpärekisteristä puuttuneet tapaukset ovat yleensä osoittautuneet lopulta vääriksi syöpäepäilyiksi. Vertailu poistoilmoitusrekisteriin antoi pitkälti samansuuntaisia tuloksia, mutta tehostamisen varaa näyttää olevan erityisesti hematologisten syöpien ilmoittamisessa. Ilmoittamatta on jäänyt varsin paljon myös hyvänlaatuisia aivokasvaimia ja kokonaissyöpälukujen ulkopuolelle jääviä mutta rekisteröitäviä tauteja, kuten myelofibroosi ja virtsateiden papillooma.