Lähtökohdat

Hoitotakuu asettaa takarajan hoitoon pääsylle ja Käypä hoito -suositukset ohjeistavat hoidon sisältöä. Tämän työn tarkoitus oli tutkia, miten potilaiden hoito käynnistyy psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa sekä odotusajan että hoidon sisällön suhteen.

Menetelmät

Tutkimus toteutettiin vuonna 2005 Kaarinan, Salon, Porin ja Rauman psykiatrisilla ja nuorisopsykiatrisilla poliklinikoilla, joissa 237 uuden hoitojakson aloittavaa potilasta osallistui tutkimukseen. Ensimmäisen vastaanottokäynnin jälkeen selvitettiin lähetteen saapumisen ja vastaanotolle pääsyn välistä aikaa, potilaan meneillään olevaa tai suunniteltua psykiatrista hoitoa sekä hoitoon osallistuvien työntekijöiden ammattiryhmiä. Seuranta tapahtui keskimäärin 6,5 viikon kuluttua ensikäynnistä, jolloin potilaat haastateltiin puhelimitse meneillään olevan psykososiaalisen ja psykofarmakologisen hoidon selvittämiseksi.

Tulokset

Keskimääräinen odotusaika vastaanotolle oli 3,7 viikkoa. Kolmen kuukauden sisällä hoitoon pääsi aikuispsykiatrisista potilaista 99 % ja nuorista 94 %. Kaikki potilaat pääsivät vastaanotolle puolen vuoden sisällä. Lääkäri osallistui potilaan tutkimiseen 71 %:ssa tapauksista. 6,5 viikkoa ensikäynnin jälkeen 64 % potilaista ilmoitti käyvänsä lääkärin vastaanotolla, 2 % kävi psykoterapiassa tai keskustelukäynneillä vähintään joka toinen viikko, 87 % kävi harvemmin keskustelu- tai muussa hoidossa ja 46 % käytti jotain psyykenlääkettä.

Päätelmät

Potilaat pääsivät vastaanotolle kohtuullisessa ajassa ja hoitotakuu täyttyi kaikkien aikuispsykiatristen sekä lähes kaikkien nuorisopsykiatristen potilaiden osalta. Ensivaiheen hoidon sisällössä oli selviä puutteita: Lähes kolmasosassa tapauksista lääkäri ei osallistunut potilaan tutkimiseen, mikä on ongelmallista diagnostiikan ja koko hoidon jäntevyyden kannalta. Tiivis psykososiaalinen hoito järjestyi vain harvoille potilaille. Julkisen sektorin valmiutta järjestää lyhytterapiaa hoidon ensivaiheessa tulisi parantaa.