Lähtökohdat

Sähköiset potilastietojärjestelmät on otettu terveyskeskuksissa käyttöön aiemmin kuin erikoissairaanhoidossa. Nyt kun järjestelmät kattavat koko julkisen terveydenhuollon, voisi olettaa tiedonkulun erikoissairaanhoidosta terveyskeskuksiin parantuneen.

Menetelmät

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin terveyskeskusten henkilökunnalle tehtiin vuosina 2003 ja 2010 postikysely, jossa henkilökuntaa pyydettiin arvioimaan antikoagulanttihoitoa varfariinilla saavien potilaiden hoitoon liittyvän tiedonkulun menetelmiä ja tiedon sisältöä. Vuonna 2003 kyselyjä lähetettiin 1 114 ja palautettiin 860 (77 %). Vuoden 2010 vastaavat luvut olivat 1 675 ja 932 (56 %).

Tulokset

Antikoagulanttihoitoa saavien potilaiden hoitoon vähintään viikoittain osallistuvista 75 % löysi uuden potilaan hoitoa koskevat tiedot melko tai erittäin usein pahvisesta hoitokortista vuonna 2003. Terveyskeskuksen sähköisestä sairauskertomuksesta tiedot löysi 33 % vuonna 2003 ja 60 % vuonna 2010. Jo aiemmin antikoagulanttihoitoa saaneen potilaan hoitoa koskevat tiedot löysi terveyskeskuksen sähköisestä sairauskertomuksesta 42 % vuonna 2003 ja 72 % vuonna 2010. Uuden potilaan edellisen INR-arvon eri tietolähteistä löysi 77 % vuonna 2003 ja 78 % vuonna 2010, ja varfariiniannoksen vastaavasti 75 % ja 74 %. Jo aiemmin antikoagulanttihoitoa saaneen potilaan edellisen INR-arvon eri tietolähteistä melko tai erittäin usein löytäneitä oli 80 % molempina tutkimusvuosina, ja edellisen varfariiniannoksen löysi 80 % vuonna 2003 ja 76 % vuonna 2010.

Päätelmät

Tietoa siirrettiin yhä enemmän sähköisesti, mutta potilaan hoidon kannalta välttämättömät tiedot eivät löytyneet vuonna 2010 yhtään paremmin kuin vuonna 2003. Tiedonkulun ongelmat eivät vähentyneet. Potilastietojärjestelmien toiminnassa on puutteita, joita käyttäjät eivät pysty paikkaamaan.