Lähtökohdat

Tupakoinnin rajoittaminen lainsäädännön avulla on ollut menestyksekästä, mutta tupakoinnin ­lopettamisen tukemisessa olemme monia maita jäljessä. Tutkimuksessa tarkastellaan tupakoijien terveydenhuollosta saamia tupakoinnin lopettamiskehotuksia vuosina 1997 ja 2007. Lisäksi tutkitaan väestötason muutoksia halukkuudessa ja yrityksissä lopettaa tupakointi sekä uskossa sen onnistumiseen.

Menetelmät

Tutkimuksessa käytettiin vuosien 1997 (n = 7 158) ja 2007 (n = 5 233) FINRISKI-väestötutkimuksen poikkileikkausasetelmassa kerättyjä 25-64-vuotiaiden retrospektiivisia kyselylomakeaineistoja. Aineistoa analysoitiin sukupuolen mukaan koulutus- ja ikäryhmittäin.

Tulokset

Vuonna 2007 terveydenhuollon vastaanotolla käyneistä tupakoijista 65 % ei saanut lopettamis­kehotusta, kun osuus oli 70 % vuonna 1997. Erityisesti 25-34 ja 35-44-vuotiaat miehet, 45-54-vuotiaat naiset ja vähiten koulutetut henkilöt saivat aiempaa yleisemmin tupakoinnin lopettamiskehotuksen. Lopetushalukkuus yleistyi eniten 35-44-vuotiailla miehillä, usko lopettamisen onnistumiseen ­puolestaan 55-64-vuotiailla naisilla. Lopettamisyritykset yleistyivät 35-44-vuotiaiden ikäryhmässä ja keskimmäisessä koulutusryhmässä sekä vähiten ­koulutetuilla miehillä. Samaan aikaan aiempaa harvempi korkeasti koulutettu mies uskoi onnistumiseen. 35-44-vuotiaiden miesten keskuudessa aiempaa useampi piti onnistumista epätodennäköisenä.

Päätelmät

Vaikka asiakkaiden motivointi tupakoinnin lopettamiseen on hieman lisääntynyt, valtaosa tupakoijista ei vieläkään saa lopettamiskehotusta terveydenhuollon ammattilaiselta. Kehotusten yleisyys samoin kuin halukkuus ja yritykset lopettaa tupakointi sekä usko sen onnistumiseen vaihtelevat ikä- ja koulutusryhmien välillä.