Lähtökohdat

Työnohjaus yleistyy täydennyskoulutuksen, laatujohtamisen ja henkisen työsuojelun välineenä. Selvitimme yliopistosairaalan somaattisten erikoisalojen lääkärien keskuudessa, mitkä lääkärin henkilöön tai työhön liittyvät tekijät ovat yhteydessä koettuun työnohjauksen tarpeeseen.

Menetelmät

Kyselylomaketutkimuksessa verrattiin työnohjaukseen eri tavoin suhtautuvien lääkärien arvioita työoloistaan, työuupumuksestaan ja lääkärityön kehittämistarpeista. Neljän muuttujan muodostaman mallin avulla ennustettiin lääkärin asenne työnohjausta kohtaan.

Tulokset

Työnohjauksen tarve näyttäisi liittyvän ristiriitaan, joka syntyy, kun työn pitkäjänteisyyden puutteeseen, työroolin epäselvyyteen ja kyvyttömyyteen vaikuttaa työtahtiin yhdistyy lääkärin voimakas sisäinen työmotivaatio.

Työnohjauksesta kiinnostuneiden lääkärien työmotivaatiota ylläpitää muita lääkäreitä enemmän ulkoisten palkkioiden lisäksi myös halu toteuttaa ja kehittää itseään työssään. Lääkärin työn kehittämiskeinoina he korostivat muita enemmän uuden oppimista, yhteistyön lisäämistä ja johtamisen kehittämistä.

Päätelmät

Koettu työnohjauksen tarve liittyi tässä tutkimuksessa työhön motivoituneiden, mutta epävarmaan ja pakkotahtiseen työtilanteeseen turhautuneiden lääkärien haluun osallistua työnsä suunnitteluun ja kehittämiseen. Työnohjaus voi ehkäistä uhkaavan työuupumuksen.