Lähtökohdat

-Liedon iäkkäät II -vaiheen terveystutkimukseen vuosina 1998-1999 osallistui 1 260 yli 64-vuotiasta lietolaista. Tämän osatutkimuksen tarkoituksena oli kuvata uskonnollisuuden ja terveyden yhteyksiä.

Menetelmät

-Tutkimus tehtiin monimuuttujamalleilla. Uskonnollisuutta tarkastellaan erikseen kolmesta näkökulmasta: uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuminen, uskonnon subjektiivinen merkitys ja rukoileminen.

Tulokset

-Naiset olivat uskonnollisempia kuin miehet. Korkea ikä liittyi uskonnon merkitykseen ja usein rukoilemiseen. Uskonnollinen osallistuminen liittyi muuhun sosiaaliseen osallistumiseen. Uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuvat eivät olleet fyysisesti muita terveempiä. Vaikka osallistujilla oli nivelrikkoa enemmän kuin muilla, he kokivat terveydentilansa paremmaksi kuin muut. Ne, joiden liikuntakyky oli heikentynyt, rukoilivat muita useammin. Uskonnon merkitys oli suuri niille, jotka olivat sairastaneet masennusta jossakin elämänvaiheessa. Tämä viittaisi siihen, että masennuksen sairastaminen ja siitä toipuminen syventävät joidenkin ihmisten uskonnollisuutta.

Päätelmät

-Vaikka luterilainen kirkko ei ota moraalista kantaa terveellisten elämäntapojen puolesta, usko saattaa jossain määrin olla tukemassa terveellisen elämäntavan noudattamista. Lisäksi usko voi auttaa sairauden kanssa selviytymisessä.

-Voi kuitenkin kysyä, tarjoaako suomalaiselle kansankirkolle tyypillinen uskonnollisuus kestävää elämän perustusta vaikeuksien tullen, vai onko uskosta hyötyä hädän hetkellä vain niille, joille usko on ollut tärkeä nuoruudesta asti.