Lähtökohdat

Työpaikan oikeudenmukaisuus ja vaikutusmahdollisuudet työssä ovat tärkeitä työympäristöön liittyviä resursseja, joiden on osoitettu olevan yhteydessä työntekijöiden hyvinvointiin ja terveyteen. Yhteys on havaittu aiemmin myös lääkäreillä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, ovatko määräaikaisissa ja pysyvissä työsuhteissa työskentelevät lääkärit eri asemassa näiden psykososiaalisten resurssien suhteen.

Menetelmät

Otantaan perustuva postikysely tehtiin virka- tai työsuhteessa Suomessa toimiville lääkäreille. Tutkimusjoukkona on 2199 lääkäriä, joiden ikä on 25-65-vuotta ja miesten osuus 41 %. Tilastolliset analyysit tehtiin kovarianssianalyysillä. Malleissa otettiin huomioon sukupuoli, ikä, toimipaikka, erikoistumistilanne ja asema.

Tulokset

Määräaikaisilla oli vähemmän vaikutusmahdollisuuksia ja he kokivat organisaation epäoikeudenmukaisemmaksi kuin pysyvässä työsuhteessa olevat. Iän, sukupuolen ja toimipaikan huomioiminen analyyseissä kuitenkin poisti työsuhteen yhteyden oikeudenmukaisuuden kanssa, ja erikoistumisen ja aseman huomioiminen poisti työsuhteen yhteyden vaikutusmahdollisuuksien kanssa. Sairaaloissa, erikoistumassa olevilla ja ei-johtavassa asemassa olevilla oli vähemmän vaikutusmahdollisuuksia kuin muilla. Sairaaloissa ja ei-johtavassa asemassa olevat lääkärit kokivat organisaation vähemmän oikeudenmukaiseksi kuin muualla työskentelevät ja johtavassa asemassa olevat.

Päätelmät

Määräaikaisten, erikoistumassa olevien, ei-johtavassa asemassa olevien ja sairaaloissa työskentelevien lääkärien - sekä varsinkin heidän, joilla nämä ominaisuudet yhtyvät - työolosuhteisiin on syytä kiinnittää huomiota ja heidän vaikutusmahdollisuuksiaan tulee lisätä. Terveydenhuollon organisaatioiden ja niiden johtamisen oikeudenmukaisuutta on kehittävä.