TYKS:n piiriin kuuluvien 11 tynkäraajaisen lapsen myoelektrisen yläraajaproteesin käyttöä ja siihen liittyviä tekijöitä selvitettiin toimintaa mittaavalla arviointimenetelmällä sekä vanhempia haastattelemalla. Myoelektristä proteesia erinomaisesti tai hyvin käytti kuusi lasta, keskitasoisesti kolme ja heikosti kaksi. Noin puolella lapsista oli selvää puolieroa ryhdissä ja yläraajojen lihasvoimissa. Haastattelun mukaan vanhemmat kaipasivat tietoa vammasta ja sen hoitomahdollisuuksista heti lapsen syntymän jälkeen. Parhaina tukimuotoina pidettiin eri tavoin, esimerkiksi sopeutumisvalmennuskurssein järjestettävää perheiden välistä kanssakäymistä ja säännöllisenä toistuvaa terapiaa.