Poskionteloleikkauksen jälkeen tarvitaan hyvää kivunhoitoa

Poskiontelotulehdus paranee yleensä itsestään tai lääkehoidolla. Osalla potilaista poskiontelotulehdus toistuu kuitenkin usein tai jopa muuttuu krooniseksi, jolloin lääkehoito ei välttämättä ole riittävä. Näille potilaille voidaan harkita poskionteloiden leikkaushoitoa. Poskionteloleikkaus tehdään nykyään yleensä nenän kautta tähystimen avulla, mikä on aiempaan ns. radikaalileikkaukseen verrattuna potilaalle kevyempi toimenpide. Tähystimen avulla tehtävä poskionteloleikkaus on todettu tehokkaaksi tavaksi vähentää usein toistuvan tai kroonisen poskiontelotulehduksen oireita, mutta tietoa sen jälkeen esiintyvästä kivusta tai toipumisvaiheen tehokkaasta kivunhoidosta on ollut vain vähän. Lisäksi tieteellinen näyttö leikkauksen jälkeisen jopa välttämättömänä pidetyn nenän jälkipuhdistuksen vaikutuksesta on riittämätöntä.

Tatu Kemppainen

Keuhkokuumeen pikadiagnostiikka

Keuhkokuumeeseen sairastuneista aikuisista 20-40 % joutuu sairaalahoitoon ja näistä noin 5-10 % tehohoitoon. Väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia TYKS:ssa hoidettujen aikuispotilaiden keuhkokuumeen aiheuttajia sekä selvittää uusien mikrobiologisten pikamenetelmien hyödyllisyyttä taudinaiheuttajan toteamisessa. Aineisto koostui 384 keuhkokuumepotilaasta.

Ulla Hohenthal

ASA - hyvä ja halpa syöpälääke?

Asetyylisalisyylihapon (ASA) säännöllinen käyttö näyttää vähentävän potilaiden riskiä kuolla suolistosyöpään. Jos suolistosyöpäsoluissa todetaan syklo-oksygenaasi-2-entsyymi yliedustettuna, on kuoleman riski ASA:n käyttäjillä pienentynyt jopa alle puoleen (riskikerroin 0,39).

Sirkku Jyrkkiö

Psyllium helpottaa ärtyneen suolen oireita leseitä paremmin

Liukoinen psylliumkuitu osoittautui nyt tehdyssä tutkimuksessa lesehoitoa tehokkaammaksi ärtyneen suolen oireiden vähentämisessä.

Katariina Korkeila

Somatostatiinianalogia hidastamaan neuroendokriinisen karsinooman kasvua?

Somatostatiinanalogit (oktreotidi, lanreotidi) vähentävät tehokkaasti neuroendokriinisiin kasvaimiin liittyviä hormonin liikatuotannosta johtuvia oireita. Nyt julkaistu PROMID-tutkimus on ensimmäinen, lumekontrolloitu, satunnaistettu hoitotutkimus analogien mahdollisesta tuumorien kasvua estävästä vaikutuksesta.

Camilla Schalin-Jäntti

Lapsuusiän kiusaamisella on kauaskantoisia seuraamuksia

Lapsuudessaan kiusatuiksi joutuneet tytöt joutuvat myöhemmin muita useammin sairaalahoitoon ja käyttävät myös psyykenlääkkeitä useammin kuin muut. Nyt julkaistu suomalaistutkijoiden tutkimus perustuu aineistoon, josta samat tutkijat julkaisivat myös tuloksen poikien itsetuhoisuuden ennustamisesta lapsuusajan tietojen avulla.

Raimo K. R. Salokangas

Vasta-aineella luuta vahvistamaan

Autoimmuuni- ja syöpäsairauksien moderniin hoitoon kuuluvat erilaiset vasta-ainehoidot. Nyt osteoporoosia hoitavat lääkäritkin ovat saaneet omansa. Denosumabi on ihmisperäinen monoklonaalinen vasta-aine, joka sitoutumalla RANK (receptor activator of nuclear factor- kappaB) -ligandiin kykenee estämään osteoklastien kehittymistä ja toimintaa.

Marko Vesanen

Laskimotukostaipumus ja potilasohjaus

· Laskimotukoksia ilmaantuu vuodessa noin kahdelle henkilölle tuhannesta. Tukoksille alttiilla henkilöillä esiintyvyys voi olla moninkertainen.

Lotta Joutsi-Korhonen, Elina Armstrong, Anne Mäkipernaa, Heidi Asmundela, Sari Niemistö, Anne Pinomäki, Riitta Lassila

Oikaisu: Syöpäkivun hoidon kolme tasoa

Suomen Lääkärilehdessä 41/2009 julkaistuun syöpäkivun hoitoa käsitelleeseen artikkeliin (Hamunen K, Heiskanen T, Idman I. Syöpäkivun hoidon kolme tasoa. Suom Lääkäril 2009;64:3413-21) kuuluva taulukko 2 puuttui artikkelista. Pahoittelemme asiaa ja julkaisemme taulukon ohessa.

Katri Hamunen, Tarja Heiskanen, Irja Idman

Vanhuksen olkaluun yläosan murtuma - tarvitaanko leikkausta?

- Vanhusten pienienergiaisissa tapaturmissa sattuneiden olkaluun yläosan murtumien määrä on ollut kasvussa viime vuosikymmenten aikana.

Jarkko Pajarinen, Mika Paavola

Vanhusten aliravitsemus ja syömishäiriöt

- Vanhusten yleisin syömisongelma on aliravitsemus.

Pirkko Hiltunen

Miksi potilaiden elämäntavat eivät muutu?
Hoitajien ja lääkärien näkemyksiä

Tutkimuksessa selvitettiin lääkärien ja hoitajien arvioita niistä syistä, jotka estävät potilaita muuttamasta elämäntapojaan.

Piia Jallinoja, Risto Kuronen, Pilvikki Absetz, Kristiina Patja

Parkinson-potilaiden kaatuilun riskitekijät

Parkinsonin tauti altistaa potilaat kaatumisille ja vammoille, ja jopa 70 % Parkinson-potilaista kaatuu toistuvasti. Potilaiden päivystyskäynneistä noin kolmasosa johtuu kaatumisista.

Maarit Matinolli

Tulehdusvälittäjäaineiden genetiikkaa

Tulehdusreaktion tarkoituksena on vieraiden tai omien haitalliseksi käyneiden rakenteiden eliminoiminen, uhasta ja käynnistyneistä reaktioista tiedottaminen muille kehon osille sekä paranemisen käynnistäminen. Tulehdusreaktioita välittävät monenlaiset molekyylit, kuten sytokiinit ja synnynnäiseen immuniteettiin kuuluvat hahmoreseptorit. Tulehdusvälittäjäaineet ovat välttämättömiä puolustusjärjestelmän normaalille toiminnalle ja yksilön suojaamiselle mikrobeja vastaan, mutta ne vaikuttavat myös monien sairauksien kehittymiseen. Tulehdusvälittäjäaineiden geeneissä on runsaasti variaatiokohtia, ja geneettiset variaatiot voivat vaikuttaa sairastumisriskiin tai sairauden vaikeusasteeseen. Tässä väitöskirjassa tutkittiin tulehdusvälittäjäaineiden ja niiden perinnöllisen vaihtelun yhteyttä Epstein-Barrin virus (EBV) -infektioon, kuumekouristuksiin ja atopiaan, joiden patogeneesissä tulehdusreaktioilla on merkittävä rooli.

Miia Virta

Itusolukasvainten uusia merkkiaineita

Kivessyöpä on nuorten miesten yleisin kasvain. Kasvaimista suurin osa on itusolukasvaimia ja niiden esiintyvyys on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Munasarjan vastaavat pahanlaatuiset itusolukasvaimet ovat harvinaisia, mutta nuorilla fertiili-ikäisillä naisilla yleisiä kasvaimia. Kiveksen ja munasarjan kasvaimet muistuttavat histologisesti toisiaan, mutta ovat hyvin heterogeeninen kasvainryhmä. Itusolukasvaimilla on kehityksellinen yhteys esi-itusoluihin ja kantasoluihin, mutta näiden kasvainten kehitysbiologiasta ja erilaistumisesta tiedetään varsin vähän.

Jonna Salonen

Uusi biohajoava uretrastentti

Uusiutuva virtsaputken arpireaktion aiheuttama ahtauma on edelleenkin hoidollinen ongelma, vaikka urologisen kirurgian menetelmät ovat kehittyneet paljon viime vuosikymmenien aikana. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia uuden punotun, verkkorakenteisen, biohajoavan virtsaputkistentin hajoamista ja kudossoveltuvuusominaisuuksia sekä kliinisiä käyttömahdollisuuksia. Toisena tarkoituksena oli kehittää aivan uusi, lääkeainetta luovuttava biohajoava virtsaputkistentti.

Andres Kotsar

Perimän vaihtelu ennenaikaisessa adrenarkessa

Ennenaikainen lisämunuaisten miessukupuolihormonien erityksen herääminen murrosiän kynnyksellä, adrenarke, ilmenee kainalo- tai häpykarvoituksena, aikuistyyppisenä hikoiluna tai ihon rasvoittumisena tytöillä ennen kahdeksan ja pojilla ennen yhdeksän vuoden ikää. Ennenaikaista adrenarkea on pidetty vaarattomana vaihteluna murrosiän kehityksessä, mutta viime vuosikymmenien aikana tutkimukset ovat yhdistäneet sen sokeriaineenvaihdunnan muutoksiin ja mahdollisesti suurentuneeseen munasarjojen toimintahäiriön riskiin. Ennenaikainen adrenarke on yleisempi tytöillä kuin pojilla, ja sen syynä pidetään monien perintötekijöiden yhteisvaikutusta.

Saila Laakso

Uusia havaintoja luun solujen toiminnasta

Luun pääasialliset solut ovat luuta hajottavat osteoklastit sekä luuta muodostavat ja ylläpitävät osteoblastit ja osteosyytit. Luuta hajottaessaan osteoklasti ylläpitää vilkasta solunsisäistä rakkulaliikennettä, jonka avulla se kuljettaa ulos solusta luun hajottamiseen tarvittavia entsyymejä ja suolahappoa. Erityinen solunsisäinen rakkulaliikenne puolestaan kuljettaa solun hajottamaa luun väliainetta kohti verenkiertoa.

Yi Sun

Uusia perinnöllisiä ataksian tautimuotoja

Väitöskirjatutkimuksessa kuvattiin kaksi uutta perinnöllisen ataksian tautimuotoa ja selvitettiin niiden molekyyligeneettinen syy. Toinen tässä tutkimuksessa kuvatuista taudeista - MIRAS-ataksia (Mitochondrial recessive ataxia syndrome) - on osoittautunut yleisimmäksi perinnölliseksi ataksiaksi suomalaisväestössä ja yleiseksi Pohjois-Euroopassa. Suomessa MIRAS-mutaation kantajia arvioidaan olevan peräti 40 000, ja ataksiaan sairastuminen on seurauksena, jos geenivirheen saa molemmilta kantajavanhemmilta. Geenivirheiden löytyminen on tärkeä lähtökohta aivojen rappeutumasairauksien tautimekanismien ymmärtämiseksi ja hoidon kehittämiseksi. Tutkimustulosten avulla voitiin huomattavasti parantaa aikuisiässä alkavan perinnöllisen ataksian taudinmäärittelyn mahdollisuuksia Suomessa ja maailmalla.

Maria Rantamäki

Lonkkamurtumien ilmaantuvuus vähenee

Lonkkamurtumien ikävakioitu ilmaantuvuus on vähentynyt tasaisesti 1,2 % vuodessa aina vuoteen 1996. Tämän jälkeen murtumat ovat vähentyneet vieläkin enemmän: jopa 2,4 % vuodessa. Asiaa selvitettiin Kanadassa todennäköisesti kaikki lonkkamurtumat kattavasta diagnoosirekisteristä vuosilta 1985-2005.

Kaisu Pitkälä