Lyhyesti: Influenssa vai RSV?

Sekä influenssavirukset että RS-virukset aiheuttavat hengitystieinfektioita talvikausina. RS-viruksen on ajateltu vaivaavan erityisesti lapsia. Englannissa kysyttiin, paljonko RSV-infektioita on vanhemmissa ikäluokissa ja miten paljon niitä pannaan influenssan piikkiin. Kolmena peräkkäisenä talvena kerättiin influenssaoireisista avohoitopotilaista yli 2 000 nenänielunäytettä ja tehtiin virusmääritykset DNA-tempuin. 700 influenssaa löytyi, mutta myös vajaat 500 RS-virusta, ja jälkimmäistä todettiin melko tasaisesti kaikissa ikäryhmissä ja samaan aikaan kuin influenssaviruksiakin.

Heikki Arvilommi

E-pillerit ja sydäninfarktiriski

Ehkäisypillereihin liittyvästä veritulppariskistä on tiedetty vuosikymmeniä. Riskin lisääntyminen on liitetty estrogeenikomponentin määrään, naisen ikään, liitännäisiin trombia suosiviin tekijöihin ja gestageenikomponentin laatuun. Runsas tupakointi lisää veritulpan ilmaantumista kymmenkertaisesti. 1995 julkaistut tutkimukset väittivät erityisesti kolmannen polven gestageenien, desogestreelin ja gestogeenin, aiheuttavan enemmän laskimotukoksia kuin aiemmin käyttöön tulleiden toisen polven gestageenien, joita ovat esimerkiksi levonorgestreeli ja lynestrenoli. Riskin lisääntymistä on kuitenkin pidetty vähäisenä ja kiistanalaisena.

Pertti Kirkinen

Steroidi tehostaa sinuiitin hoitoa

Nenäsuihkeina otettavien steroidien käyttö on lääkkeiden vaikutuksen keston pidentymisen ja annosten pienenemisen myötä vuosien mittaan tullut turvallisemmaksi. Steroidien hyvä anti-inflammatorinen teho houkuttelee käyttämään niitä myös tukihoitona infektioita hoidettaessa.

Seppo Yt Junnila

Paljon melua - toistaiseksi lähes tyhjästä?

Foramen ovale jää sikiökauden jälkeen avoimeksi noin kolmanneksella. Avoimen foramenin ja sulkeutunutta aukkoa peittävän kalvon aneurysmaattisen pullistuman tilastollista yhteyttä aivoverenkiertohäiriöihin on tutkittu 15 vuoden ajan. Edelleen on epäselvää, missä määrin nämä sydämen eteisväliseinän rakenteet vaikuttavat aivohalvauksen uusiutumisvaaraan puhumattakaan näyttöön perustuvista hoitoratkaisuista.

Juhani Airaksinen

Suomi ei olekaan masentuneiden maa

Usein toistetun väitteen mukaan suomalaiset ovat masentunutta kansaa, mutta onko väitteelle kunnollista tutkimusnäyttöä? Eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa vertailtiin masennuksen esiintyvyttä Englannissa, Irlannissa, Norjassa, Espanjassa ja Suomessa. Espanjaa lukuun ottamatta mukana oli kustakin maasta kaupunki- ja maaseutualueet; Suomesta Turku ja sen ympäristöä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Tarkkaavaisuus- ja käytöshäiriöillä yhteinen geneettinen tausta

Kouluikäisten kaksosparien kyselytutkimuksella selvitettiin hyperaktiivisen tarkkaavaisuushäiriön ja käytöshäiriöiden geneettisiä ja ympäristötekijöitä. Tarkkaavaisuus- ja käytöshäiriöillä osoittautui olevan suhteellisen voimakas yhteinen geneettinen tausta. Silloin, kun nämä molemmat häiriöt ilmenevät samanaikaisesti, kyse on geneettisesti vakavammasta häiriöstä. Lisäksi käytöshäiriöihin vaikuttaa ympäristötekijöitä, jotka tarkkaavaisuushäiriöistä puuttuvat. Rajoituksistaan huolimatta tutkimus antaa se aiheen pohtia, onko käytöshäiriöissä pitkälti kyse sosiaalisesti komplisoituneesta tarkkaavaisuushäiriöstä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Inhalaatiosteroidit, kortisonikuurit ja luukato

Japanilaiset selvittivät 35 astmaatikon (15 miestä, 20 postmenopausaalista naista) keskimäärin 765 myyg:n beklometasoniannoksen (vaihteluväli 100-1 730 myyg/pv; käyttöaika keskimäärin 7,7 vuotta) päivittäisen käytön vaikutuksia. Selvityksessä ilmeni, että pelkkä inhalaatiosteroidi ei aiheuttanut luun tiheyden heikkenemistä (DEXA), mutta jos käytössä oli myös kortisonikuureja suun kautta (esim. > 2,5 kuuria vuodessa; n = 9), niin silloin havaittiin laskuja luuntiheysarvoissa. Tutkimuksen puutteista huolimatta kirjoittajat pitävät beklometasonia tällä annostuksella turvallisena luuston kannalta.

Hannu Puolijoki

Sydämen vajaatoiminnan etiologian selvittäminen

Sydämen vajaatoiminnan kliinisen oireyhtymän pohjana on sydämen systolinen tai diastolinen toimintahäiriö joko yhdessä tai erikseen. Tavallisin sydämen vajaatoiminnan syy on sepelvaltimotauti. Diagnoosia tehtäessä tulee tutkia perusverikokeet, 12-kytkentäinen EKG ja keuhkoröntgenkuva, ja kaikille potilaille on pyrittävä tekemään myös sydämen kaikututkimus. Harkinnan mukaan tehdään tarkempia lisätutkimuksia. Tietämättä sydämen pumppausvajavuuden syytä ja syntymekanismia potilaan hoitoa ei voida suunnitella asianmukaisella tavalla.

Sari Vanninen, Kaj Groundstroem

Verisuonikirurgiassa käytettävät biomateriaalit 1 Kirurgiset istutteet

Väestön vanhetessa verisuonisairaudet lisääntyvät huomattavasti. Yhä huonokuntoisemmille potilaille voidaan nykyään tarjota turvallisia ja tehokkaita hoitomenetelmiä. Käytössä olevat hoitomenetelmät ja biomateriaalit ovat tutkimuksen ja kehityksen ansiosta parantuneet. Verisuonikirurgiassa on erilaisia istutemateriaaleja käytetty jo lähes vuosisadan ajan. Kehitys tuo jatkuvasti uusia hoitotekniikoita ja biomateriaaleja, joiden uskotaan tarjoavan yhä parempia tuloksia.

Ilkka Uurto, Leo Keski-Nisula, Juha-Pekka Salenius

Sepsiksen hoito

Sepsiksen hoidon perusta on oikein kohdennettu antibioottihoito ja nesteytys. Lisäksi sydämen toimintaa tuetaan vasoaktiivisin lääkeainein. Hoidon kehittymisestä huolimatta kuolleisuus sepsikseen on edelleen suuri, 30-60 %. Kuolemaan johtaa useimmin monielinhäiriö, ja sen kehittymistä on syytä pyrkiä ehkäisemään erilaisin tukihoidoin. Tulevaisuudessa avuksi voi tulla korvaushoito fysiologisilla antikoagulanteilla.

Ville Pettilä

Kansallisen projektin välivaihe valmistui Terveydenhuoltoon tarvitaan lisää rahaa

Terveydenhuolto tarvitsee selkeästi lisää voimavaroja tulevina vuosina, kirjoittaa koko kansallisen terveydenhuoltoprojektin selvityshenkilö Jussi Huttunen väliraportissaan terveydenhuollon rahoituksesta. Hän ehdottaa, että julkisen terveydenhuollon rahoitusta, vanhustenhuolto mukaan lukien, lisätään reaalisesti 3,5 % vuodessa vuoteen 2010 saakka.

Suvi Sariola

Kuntien mahdollisuudet terveyspalvelujen järjestäjänä

Kunnilla on Suomessa keskeinen osa terveyspalvelujen järjestämisessä. Vaikka suomalaiset ovat nyt keskimäärin tyytyväisiä terveyspalveluihinsa, voi niiden taso heikentyä monissa kunnissa uhkaavien rahoitusongelmien ja henkilöstöpulan vuoksi. On tullut aika miettiä uusia yhteistyömuotoja kuntien kesken palvelujen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi niin muuttotappio- kuin kasvukunnissa.

Jorma Back

Sepelvaltimoiden pallolaajennukset Pohjois-Karjalan keskussairaalassa

Pohjois-Karjalan keskussairaalassa on jo lähes kahden vuoden ajan tehty sepelvaltimoiden pallolaajennustoimenpiteitä, vaikka sairaalassa ei ole sydänkirurgian osastoa. Kokemukset ovat olleet myönteisiä, vakavia komplikaatioita ei ole sattunut ja tutkimusjonoista on päästy eroon. Kirjoittajien mielestä toimenpide voidaan laadukkaasti tehdä myös keskussairaalassa, ja liiallisella keskittämisellä ei välttämättä saavuteta niitä etuja, joita ulkomaisissa tutkimuksissa tuodaan esiin.

Juha Mustonen, Jaakko Eränen

Kuvantamiskeskuksen toiminta-analyysi ja alkuvaiheen käyttökokemuksia kuvaverkosta

Lokakuussa 1995 TYKS:n Kuvantamiskeskukseen asennettiin ATM -runkoverkko, 500 GB:n digitaalinen nauha-arkisto ja joukko radiologisia työasemia. Tavoitteena oli välttää lisärakentaminen ja tehostaa kuvantamistoimintaa tarjoamalla parempaa palvelua kliinikoille ja potilaille sekä säästää materiaalikustannuksissa vähentämällä filmien käyttöä. Vuonna 1997 aloitettiin kuvaverkon arviointitutkimus, joka koski mm. Kuvantamiskeskuksen asiakashenkilökunnan tyytyväisyyttä palvelutoimintaan, työprosesseja ja kustannuksia.

Marianne Maass, Marjatta Kosonen, Martti Kormano

Päivittäinen kipu pitkäaikaisessa laitoshoidossa

12.10.2001 Helsingin yliopisto

Harriet Finne-Soveri

Diabeetikon raskaus - hoidon tehostus edelleen tarpeen

19.10.2001 Oulun yliopisto

Marja Vääräsmäki

Radiologin lausunnon merkitys natiiviröntgenkuvien tulkinnassa syöpäpotilaan seurannassa

19.10.2001 Tampereen yliopisto

Ritva Järvenpää

Tulehdusvälittäjäaineet aivoiskemiassa

19.10.2001 Helsingin yliopisto

Tiina Sairanen

11-valenttisen pneumokokkikonjugaattirokotteen turvallisuus ja immunogeenisuus

19.10.2001 Helsingin yliopisto

Tomi Wuorimaa

Helikobakteeri ja toiminnallinen ylävatsavaiva

26.10.2001 Helsingin yliopisto

Jari Koskenpato