Lyhyesti: Kirkossa on munaa

Astmakohtauksia voi saada yllättävissäkin tilanteissa, esimerkki tästä on tämä espanjalaisen nuoren naisen tarina. Hänellä oli aiemmin todettu astma ja raju atooppinen ihottuma, joka osoittautui ihotestien ja IgE-määritysten perusteella munan aiheuttamaksi. Ruokavaliohoidolla ongelma hävisi. Nyt hän tuli sairaalaan uuden astmakohtauksen takia. Vastapäätä hänen asuntoaan oli 1500-luvun katedraalissa aloitettu pölyävä restaurointi. Laborotoriotestit osoittivat pölystä munan pro-teiineja. Vaikka heti ei tule sitä ajatelleeksi, jo Rooman ajoista on kivirakennuksissa käytetty munapitoisia pinnoitteita ja vanhoissa maaleissa oli myös munaa. Matkailu- ja työterveyslääketieteen näkövinkkelistä asialla voi olla merkitystä nykylääkärillekin.

Heikki Arvilommi
Lääke­tieteen maailma­sta 49-50/2001 Kommentteja

Pieni annos inhaloitavaa steroidia sittenkin riittävä?

Suomessakin on tutkittu, millä annoksella inhaloitava steroidi astman hoidossa tulisi aloittaa. Samaa asiaa ovat selvittäneet nyt ranskalaiset asetelmassa, jossa 169 lievää ja kohtalaisen vaikeaa astmaa sairastavaa 18-70-vuotiasta potilasta jaettiin sokkoutetusti saamaan joko 1 600 myyg tai 400 myyg budesonidia inhalaationa päivää kohti. Potilaat olivat käyttäneet aiemmin korkeintaan 500 myyg inhaloitavaa beklometasonia päivää kohti, tai steroidia ei ollut ollenkaan lääkearsenaalissa aiemmin.

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 49-50/2001 Kommentteja

Käytöshäiriöt 3 vuoden iässä ennakoivat tulevaa rikollisuutta

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsuusiän käyttäytymisen häiriöt ennakoivat aikuisiän rikollisuutta. Englantilaiset tutkijat ulottivat tutkimuksensa varhaislapsuuteen asti. Kuten odottaa saattaa, kaikenlainen rikollisuus oli pojilla yleisempää kuin tytöillä. Käytöshäiriöistä 3 vuoden iässä ilmennyt tuhriminen, päiväkastelu, hyperaktiivisuus ja sopeutumisvaikeudet ennakoivat jonkinlaisen tuomion saamista aikuisiässä. Hyperaktiivisuus ja sopeutumisvaikeudet olivat edelleen merkitsevästi yhteydessä rikollisuuteen, vaikka sukupuolen vaikutus otettiin huomiin. Päiväkastelun ja sopeutumisvaikeuksien ohella hillitsemättömät raivokohtaukset varhaislapsuudessa ennakoivat väkivaltarikollisuutta. Sukupuolen vaikutuksen jälkeenkin raivokohtaukset liittyivät myöhempään vakivaltarikollisuuteen. Ehkä yllättävintä oli se, että mitkään perheen sosiaalista ja stressiä kuvaavat tekijät eivät ennakoineet myöhempää rikollisuutta.

Raimo Kr Salokangas
Lääke­tieteen maailma­sta 49-50/2001 Kommentteja

Kliininen kuormituskoe sepelvaltimotaudin diagnostiikassa

Sepelvaltimotaudin epäilyn vuoksi kliiniseen kuormituskokeeseen tulevat potilaat lähetetään herkästi tutkimuksiin. Kuopion seudulla tehdyssä tutkimuksessa verrattiin avoterveydenhuollon ja sairaalan kliinisen fysiologian osaston kuormituskoepotilaiden tietoja ja todettiin, että avoterveydenhuollossa on kannattavaa tutkia potilaita, joilla on suuri ennakkotodennäköisyys sairastua sepelvaltimotautiin. Tulosten perusteella ei näytä olevan estettä kuormituskokeiden lisäämiselle avoterveydenhuollossa, kunhan ne suunnataan oikealle kohderyhmälle.

Katri Jauhiainen, Jussi Helin, Esko Länsimies, Esko Vanninen
Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 49-50/2001 Kommentteja

Uusien ryhmän III lääkkeiden asema rytmihäiriöiden hoidossa

Uusista ryhmän III rytmihäiriölääkkeistä laskimoon annettavan ibutilidin ainoa virallinen käyttöaihe on eteisvärinän ja -lepatuksen rytminsiirto. Dofetilidia puolestaan voidaan käyttää myös eteisperäisten rytmihäiriöiden estohoitoon. Nämä lääkkeet pidentävät sydänlihassolujen repolarisaatio- ja refraktaariaikaa, mutta eivät juurikaan vaikuta sydämen supistuvuuteen ja verenpaineeseen. Proarytmian (kääntyvien kärkien kammiotakykardia) vaaran takia hoidon on syytä olla rytmihäiriöihin perehtyneen erikoislääkärin vastuulla.

M. J. Pekka Raatikainen, Kai Lindgren
Katsaus­artikkeli 49-50/2001 Kommentteja

Biomateriaalit sydänkirurgiassa ja kardiologiassa 2 Tahdistimet, happeuttamislaitteet ja sydäntä avustavat laitteet

Hemodynamiikkaa avustavia laitteita on ollut käytössä 1950-luvulta lähtien. Ensimmäinen implantoitu sydämentahdistin asennettiin vuonna 1958. Veren happeuttamislaitetta eli sydän-keuhkokonetta käytettiin sydänleikkauksessa ensi kertaa viisi vuotta aiemmin. Sydämen pumppaustoiminnan tueksi on saatu laitteita, nykyään jo kokonaisia tekosydämiäkin. - Tämä kirjoitus päättää kaksiosaisen artikkelikokonaisuuden kardiologian alan biomateriaaleista.

Ville Waris, Martti Lepojärvi, Lauri Toivonen, Pasi Ruuttila, Yrjö T. Konttinen
Katsaus­artikkeli 49-50/2001 Kommentteja

Salmonelloosi perusterveydenhuollossa

Valtaosa Suomessa todetuista salmonellatartunnoista on peräisin ulkomailta. Bakteeri välittyy yleensä elintarvikkeista, joiden käsittelyssä tai säilytyksessä on ollut puutteita. Salmonelloosi on yleisvaarallinen tartuntatauti, josta on tehtävä tartuntatauti-ilmoitus. Hoidon kulmakiviä ovat taudin mikrobiologinen varmistaminen ja tartunnan leviämisen estäminen. Joissakin ammateissa on työntekijän pidättäydyttävä määräajaksi työnteosta salmonellan tai sen epäilyn vuoksi. Salmonellaenteriitti paranee yleensä spontaanisti, mutta tautiryhmän vaikeimmat muodot, lavantauti ja pikkulavantauti, on aina hoidettava antibiootein.

Pekka Kirstilä
Katsaus­artikkeli 49-50/2001 Kommentteja

Epilepsia ja ajokyvyn arviointi - suomalainen menettelyohje

Epilepsiakohtaukset ovat syynä vain murto-osaan liikenneonnettomuuksista, eikä epilepsian perusteella ole syytä kohtuuttomasti rajoittaa ihmisten autoilua. Epilepsiaa sairastavan kuljettajan riski aiheuttaa onnettomuus voidaan nykytiedolla melko tarkasti arvioida. Suomen Liikennelääketieteen yhdistys ja Epilepsialiitto ovat yhdessä valmistelleet menettelyohjeet lääkäreille epilepsiapotilaan ajokyvyn arvioimiseksi. Ohjeessa noudatetaan EU:n mukaista tiukkaa kantaa ammattimaisen ajon kieltämisestä jo yhdenkin kohtauksen jälkeen, kun taas yksityisajossa linjaus on sallivampi.

Mikael Ojala, Leena Hyvärinen, Juhani Juntunen, Tapani Keränen, Reetta Kälviäinen, Kiti Müller, Aulikki Wallin
Katsaus­artikkeli 49-50/2001 Kommentteja

Keneltä lääkäri kokee saavansa arvostusta?

Suomen Kuvalehden maaliskuussa teettämässä ammattien arvostusta mittaavassa mielipidekyselyssä lääkärit veivät arvohierarkiassa peräti seitsemän ensimmäistä sijaa. Lääkärien keskuudessa tehdyissä tutkimuksissa on puolestaan selvitetty lääkärien käsityksiä siitä, miten eri tahot arvostavat lääkärien työtä. Nuoret lääkärit kokivat saavansa eniten arvostusta itseltään, läheisiltään ja potilailtaan, sen sijaan päätöksentekijöiltä saatu arvostus koettiin niukaksi.

Esko Kumpusalo
Terveyden­huolto 49-50/2001 Kommentteja

Fysioterapiapalaute - käytäntö vai suositus?

Fysioterapiapalaute on keskeinen väline, jolla potilaan hoidosta vastaava lääkäri saa tietoa kuntoutuksen edistymisestä tai siinä mahdollisesti esiintyvistä ongelmista. Kirjallinen palaute on lääkärille usein ainoa tapa saada tietoa potilaan hoidosta, koska suurin osa fysioterapiapalveluista annetaan yksityisissä hoitolaitoksissa. Keski-Suomessa tehdyssä seurantatutkimuksessa todettiin, että ainoastaan 22 %:sta fysioterapiassa käyneistä saapui palaute lähettävälle lääkärille. Fysioterapiapalautteen edellyttäminen ja laatiminen vaatii vielä lääkärien ja fysioterapeuttien yhteistyön kehittämistä.

Jari Ylinen, Ari Kukka, Tiina Telakivi, Arja Häkkinen
Terveyden­huolto 49-50/2001 Kommentteja

Ravitsemusterapeutin palveluja tarvitaan lisää

Oikea ravitsemus on halpa ja tehokas tapa edistää terveyttä ja hoitaa sairauksia. Pirkanmaalla tehdyn kyselyn mukaan lääkärit ja hoitajat haluavat panostaa ravitsemushoitoon. Tarvetta on runsaasti potilasohjauksessa ja henkilökunnan ravitsemuskoulutuksessa. Mutta tekijät puuttuvat, sillä terveyskeskuksissa ja aluesairaaloissa ei ole juuri tarjolla alan asiantuntijan eli ravitsemusterapeutin palveluja.

Heikki Oksa, Ulla Siljamäki-Ojansuu, Terttu Peltola, Eliina Haapa, Timo Koivula, Juha Kukkonen, Anja Parikka, Leena Pentti, Seppo Ojanen, Timo Saaristo, Kalevi Saloranta
Terveyden­huolto 49-50/2001 Kommentteja

Inaktivoitu influenssarokote on turvallinen astmaa sairastaville

Astmaatikoilla saattaa paitsi flunssa, niin itse influenssakin aiheuttaa melkoisia ongelmia: perussairaus voi pahentua ja komplikaatiot ovat toisinaan kiusallisempia kuin terveillä. Toisaalta influenssarokotteen on pelätty aiheuttavan juuri astman pahenemista. Pari vuosikymmentä sitten A-viruksen istuttamista käytettiinkin testinä bronkiaalisen hyperreaktiviteetin syntymekanismeille.

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 48/2001 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030