Vesirokko on vakava tauti

Saksassa kerättiin tiedot kaikistavuonna 1997 sairaalahoitoa vaatineista vesirokon komplikaatioista muuten terveillä lapsilla. Kysely lähti kaikkiin maan 485 lastensairaalaan joka kuukausi. Vastausprosentti oli huimat 93,4 % ja tapauksia kertyi 119, yhtä paljon tyttöjä ja poikia. Komplikaatioiden ilmaantuvuudeksi saatiin 8,5/100 000 lasta/vuosi. Kuolemantapauksia ei ollut. Komplikaatioita esiintyi eniten alle 10-vuotiailla, infektiokomplikaatioiden ja serebelliittien esiintymishuippu osui 4-vuotiaisiin.

Marjo Renko

Lyhyesti: Inhaloidulla beeta2-agonistilla väljyyttä ruokatorven alempaan sulkijaan

Gastroesofageaalisen refluksin ja astman yhteydestä on hiljattain tarkastettu Turussa väitöskirja, jossa refluksi todettiin varsin yleiseksi astmaatikoilla. Amerikkalaistutkimuksessa havaittiin yhdeksällä terveellä hengitettävän salbutamolin vähentävän ruokatorven alemman sulkijan tonusta ja supistumiskykyä; löydös oli annosriippuvainen. Tutkijat päättelivät, että myös happorefluksin todennäköisyys kasvaa potilailla, jotka käyttävät enemmän tätä lääkitystä, ja pohtivat, onko lääkityksestä johtuva lisääntyvä refluksi pahentamassa astmaa ja toisaalta haittaamassa hoidon onnistumista mm. akuuttitilanteissa, jolloin yleensä inhaloidaankin suuria annoksia sympatomimeettejä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sauna parantaa sydänpotilaiden endoteelin toimintaa

Japanilaiset tutkijat ovat selvittäneet päivittäisen saunahoidon (15 min, 60 C) vaikutuksia endoteelin toimintaan 25 keski-ikäisellä miehellä, joilla oli sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä. Heidän endoteelitoimintansa oli huonompi (p < 0,0001) kuin 10:llä täysin terveellä verrokkimiehellä. Kahden viikon saunahoito korjasi huomattavasti (p < 0,001) riskiryhmän endoteelin toimintaa. Tutkijat päätyivät suomalaisesta näkökulmasta varsin rohkeaan päätelmään, että sauna saattaa ehkäistä valtimon kovettumataudin kehittymistä. Lieneekö suomalaisilla epidemiologeilla lisätietoa aiheesta?

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Mikä urbaanielämässä aiheuttaa skitsofreniaa?

Useissa tutkimuksissa on todettu, että skitsofrenia on kaupungeissa yleisempää kuin maaseudulla. Tanskalaisessa rekisteritutkimuksessa kontrolloitiin myös muuttoliikkeen vaikutus ja havaittiin, että sitä mukaa kun syntymäpaikan kaupungistuneisuusaste kasvoi, suureni myös skitsofrenian riski; kun harvimmin asutulla alueella syntyneiden riski oli 1,0, pääkaupunkiseudulla syntyneiden riski oli 1,7-2,3-kertainen. Yksilötasolla voimakkain skitsofrenian riskitekijä oli edelleen perheenjäsenellä todettu skitsofrenia, mutta väestötasolla kaupungissa syntyminen vaikuttaa eniten. Mitkä kaupunkielämän tekijät sitten ovat tämän löydöksen takana, on edelleen epäselvää.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Myös Suomessa skitsofrenian riski on muuttunut

Myös suomalaistutkijat ovat poistorekisteritietojen perusteella selvittäneet urbanisaation yhteyttä skitsofrenian ilmaantuvuuteen ja havainneet, että 1960-luvun puoliväliin mennessä merkittävää eroa ei ollut, mutta 1960-luvun loppupuolella kaupungeissa syntyneillä skitsofrenia on yleisempää kuin maaseudulla syntyneillä. Paljon voimakkaampi oli kuitenkin yhteys asuinalueeseen: Itä- ja Koillis-Suomessa skitsofrenian ilmaantuvuus oli noin 3 kertaa niin suuri kuin lännempänä. Geneettisten tekijöiden kasautuminen voi selittää alueellisia eroja, mutta toisaalta myös raskaudenaikaisten riskitekijöiden kasautuminen heikomman kehitystason alueille. Ihannoitu 1960-luku näyttää kuitenkin tuoneen muassaan kaupunkielämän kirot myös syrjäiseen Suomeen.

Raimo Kr Salokangas

Uusia aseita anthraxia vastaan

Viime aikoina julkisuuden valokiilassa paistatelleen Bacillus anthracisin virulenssi perustuu kapseliin ja kolmesta proteiinista koostuvaan toksiinikompleksiin. Protektiivinen antigeeniproteiini (PA) vastaa kompleksin sitoutumisesta solukalvojen pinnan reseptoriin. Isäntäelimistön proteaasien avustuksella 7 PA-molekyyliä asettuu kehään solun pinnalle. Tähän muodostelmaan tarttuvat sitten ödeemitekijä (OF) ja letaalitekijä (LF). Koko ryväs endosytoidaan rakkulaan, jonka sisällön matala pH muuntaa PA-kehän ominaisuuksia niin, että se pystyy penetroimaan rakkulan seinämän ja vapauttamaan OF:n ja LF:n solulimaan. Anthraxin toksiinit iskevät hanakasti makrofageihin. OF on adenylaattisyklaasi, joka häiritsee fagosytoosiprosessia ja muitakin immuunivasteen keskeisiä tapahtumia. LF on puolestaan sinkistä riippuvainen proteaasi, joka pilkkoo mitogeenien aktivoiman proteiinikinaasin kinaasia (MAPKK). Tämä johtaa makrofagien hajoamiseen, ja suuria määriä aktiivisia välittäjäaineita vapautuu. Seurauksena on endotoksiinisokin kaltainen tilanne ja kuolema.

Matti Viljanen

Kokemuksia alaraajojen ihon verisuonilaajentumien ruiskutushoidosta polidokanoliliuoksella

Ruiskutushoitoa eli skleroterapiaa on käytetty Suomessa varsin vähän alaraajojen ihon verisuonilaajentumien hoitoon. Se on kuitenkin yksinkertainen ja tehokas tapa hoitaa häiritsevät telangiektasiat ja retikulaarilaskimot. Hoitotekniikka on helppo oppia ja välineistö on yksinkertainen. Hoitosukan käytöllä varmistetaan ruiskutettujen suonien sulkeutuminen. Artikkelissa kuvataan 40 potilaan alaraajojen ihon verisuonilaajentumien polidokanoliliuoksella tehdyn skleroterapian hoitotulokset ja sivuvaikutukset. Potilaat olivat keskimäärin tyytyväisiä hoitoon, ja yksilötasolla hoitotulokset vaihtelivat olemattomasta erinomaiseen.

Ken Malanin

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 48/2001 Kommentteja

Epilepsialääkkeet kroonisen kivun hoidossa

Epilepsialääkkeillä on keskeinen asema neuropaattisen kivun hoidossa. Karbamatsepiini on edelleen trigeminusneuralgian peruslääke. Gabapentiini on osoitettu tehokkaaksi diabeettisen neuropatiakivun ja postherpeettisen neuralgian hoidossa, ja neuropaattinen kipu onkin sen virallinen käyttöaihe myös Suomessa. Lamotrigiini on käyttökelpoinen aivoverenkiertohäiriön jälkeisessä kivussa, polyneuropatiakivussa HIV-potilailla ja diabeetikoilla sekä lisälääkkeenä trigeminusneuralgiassa. Valproaatti on hyvä migreenin estolääke, mutta neuropaattisen kivun hoidosta siitä ei ole kontrolloituja tutkimuksia. Uudet lääkkeet ovat tervetullut lisä vaikeahoitoisena pidettyyn neuropaattiseen kipuun.

Maija Haanpää

Biomateriaalit sydänkirurgiassa ja kardiologiassa 1 Tekoläpät, verisuoniproteesit ja stentit

Tekoläppiä käytetään korvattaessa ahtautuneita tai vuotavia mitraali-, trikuspidaali-, aortta- tai keuhkovaltimoläppiä. Polymeeriläppien valmistus ja eläinkokeet aloitettiin 1950-luvulla. Ensimmäinen raportoitu ihmiseen asennettu läppä oli silikonikumista valmistettu aorttaläppä 1960-luvulla. Myös biologista alkuperää olevia tekoläppiä on käytetty 1960-luvun alusta lähtien. 1970-luvun lopulla alettiin kokeilla synteettisiä verisuoniproteeseja sepelvaltimoiden ohitusleikkauksissa. Samoihin aikoihin alettiin kehittää taipuisaa stenttiä, joka voitaisiin asentaa ihon läpi verisuoniteitse paikoilleen sepelvaltimoon. Vuonna 1977 tehtiin ensimmäinen sepelvaltimolaajennus, ja ensimmäinen stentti sepelvaltimoon asennettiin 1986.

Ville Waris, Martti Lepojärvi, Lauri Toivonen, Pasi Ruuttila, Yrjö T. Konttinen

Soittajan käsiongelmat

Soittajan käsivaivoista osa on samoja kuin muullakin väestöllä, mutta osa on soittajille tyypillisiä soittamisesta johtuvia. Koska soittajalla kysymys on ammatista ja toimeentulosta, on tärkeää pystyä varhaisessa vaiheessa diagnosoimaan vaivan luonne ja aloittamaan hoito. Yleisimpiä ovat jänne-lihasyksikköön liittyvät vaivat, jotka hoitamattomina johtavat helposti pitkään työkyvyttömyyteen, jopa uran loppumiseen.

Martti Vastamäki

Kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavien potilaiden anemian hoito Suomalainen hoitosuositus

European Renal Association/European Dialysis and Transplantation Association (ERA/EDTA) on yhteistyössä nefrologisten asiantuntijoiden kanssa aloittanut European Best Practice Guidelines in Nephrology-projektin, jonka ensimmäisessä vaiheessa laadittiin ohjeet munuaisten vajaatoimintaan liittyvän anemian hoidosta.

Finnish Best Practice Guidelines (Fbpg) Työryhmä Kaj Metsärinne, Carola Grönhagen-Riska, Jukka Mustonen, Marja Ala-Houhala, Markku Asola, Erkki Lampainen, Marjatta Linnanvuo-Laitinen, Kai Rönnholm, Heikki Saha

Tehostetussa kotihoidossa lääkäritkin tekevät kotikäyntejä

- Melkein kaikkea muuta olemme tämän vuoden aikana ehtineet epäillä paitsi tämän työn arvoa, sanoo tehostettua kotihoidon kokeilua Helsingin läntisessä suurpiirissä vetävä ylilääkäri Riitta Aejmelaeus. Kaupungin vanhusvaltaisimmalla alueella hoidetaan erittäin huonokuntoisiakin vanhuksia ympäri vuorokauden heidän omissa kodeissaan. Kotikäyntejä tekevät myös lääkärit. Tämän vuoden ensimmäisen kymmenen kuukauden aikana tehostettu kotihoito teki yhteensä noin 153 000 kotikäyntiä.

Suvi Sariola

Kivunhoidon erityispätevyyskuulumisia

Tutkimustieto kivun perusmekanismeista on luonut pohjan tehokkaiden kivunhoitomenetelmien kehittämiselle. Nykyaikaisen kivunhoidon edistämiseksi Suomen Lääkäriliitto perusti keväällä 1998 kivunhoidon erityispätevyyden Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen aloitteesta. Siirtymäajan jälkeen erityispätevyyskoulutus toteutuu erikoisalakohtaisten koulutusohjelmien mukaisesti koulutusoikeudet saaneissa yksiköissä.

Maija Haanpää, Aki Hietaharju, Per Rosenberg

Sähköisen potilaskertomuksen käytettävyys suhteessa manuaaliseen potilaskertomukseen Tapaustutkimus Kaarinan-Piikkiön terveyskeskuksesta

Graafinen sähköinen potilaskertomus tulee olemaan eräs terveydenhuollon tietojärjestelmien tärkein potilashoitoon vaikuttava sovellus. Käyttäjien mielestä sähköisen potilaskertomuksen parhaita puolia verrattuna manuaaliseen näyttäisivät olevan helppokäyttöisyys ja tietojen saaminen heti käyttöön. Sen sijaan esitysmuotojen kehittämiseen tulisi tulevaisuudessa panostaa enemmän. Merkillepantavaa on, että lääkäreiden ja hammaslääkäreiden mielestä uusi sähköinen potilaskertomus tuki heidän päätöksentekoaan paperimuotoista vähemmän.

Pekka Turunen, Markku Suokas

Lyhyesti: Keuhkojen typistysleikkauksissa suuri kuolleisuus

Keuhkokudoksen tilavuuden pienentämistä leikkauksella on käytetty hoitona vaikeaan emfyseemaan. Yhdysvalloissa selvitettiin hoitomuodon turvallisuutta 70 leikkauspotilaan ja 70 konservatiivisesti hoidetun potilaan aineistossa; FEV1-arvot keuhkoputkia laajentavan lääkityksen jälkeen olivat vain tasoa 17 %, diffuusiokapasiteettiarvot 20 % viitearvosta ja kuuden minuutin kävelytestin tulokset kilometrin paikkeilla. Kuolleisuus 30 päivän kuluessa leikkauksen jälkeen oli 16 %, konservatiivisesti hoidetuilla ja seuratuilla 0 % (p < 0,001). Muutkin analysoidut parametrit olivat kehnoja leikkauspotilailla, eivätkä tutkijat suosittele tätä hoitomuotoa homogeenisessa emfyseemassa, jos ventilaatiota mittaavat suureet ovat kovin huonoja, kuten näillä potilailla.

Hannu Puolijoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030