Lääkärilehti

Lyhyesti: Mitä tiedämme lasten sinuiitista?

Bostonissa on tartuttu isoon haasteeseen ja tehty meta-analyysi, jonka tarkoituksena oli selvittää totuus lasten sinuiitin diagnostiikasta, antibioottihoidosta ja tukihoidoista. Satunnaistettuja, lumekontrolloituja hoitotutkimuksia löytyi vain kaksi. Kun kaikki sinuiittidia-gnoosin vuoksi antibioottia saaneet laskettiin yhteen, oireet helpottivat heistä 88 %:lla, lumelääkettä saaneista 60 %:lla. Tukihoitotutkimuksista ei heterogeenisuuden vuoksi päätelmiä voinut tehdä. Diagnoosipuolella meni yhtä huonosti, sillä eri keinot taudin diagnosoimiseksi eivät menneet lainkaan yksiin. Lasten sinuiitista emme siis edelleenkään tiedä juuri mitään.

Marjo Renko

Lääketieteen maailmasta 40/2001 Kommentteja

21-trisomia parasta seuloa varhaisraskaudessa

Sikiön 21-trisomian riskin arviointiin käytetään edelleen yleisimmin raskauden keskikolmanneksen alussa tehtävää ns. kaksoisveriseulontaa, jossa riski määritetään äidin verinäytteen koriongonadotropiini- ja alfafetoproteiinipitoisuuksien perusteella. Tämän lisäksi on käyttöön tullut lukuisia muita seulontakeinoja, joiden osuvuus, keskenmenoriski (väärät positiiviset löydökset, jotka johtavat turhiin invasiivisiin ja keskenmenoa aiheuttaviin tutkimuksiin), raskauden keston vaihe, hinta ja muut soveltuvuusominaisuudet vaihtelevat. Näiden menetelmien paremmuusjärjestystä Brittein saarten terveydenhuoltojärjestelmässä ja olosuhteissa arvioitiin ottamalla huomioon erityisesti osuvuus ja testin hinta.

Pertti Kirkinen

Lääketieteen maailmasta 40/2001 Kommentteja

Astmaatikon eosinofiilinen tulehdus ei välttämättä merkitse hengitysteiden yliärtyvyyttä

Australialaiset selvittivät 31 stabiililla, keskimäärin 1 000 myyg:n päivittäistä inhalaatiosteroidiannosta (vaihteluväli 100-3 600 myyg/pv) käyttävällä astmapotilaalla (keski-ikä 45 vuotta; naisia 17), kuinka mm. hengitysteiden yliärtyvyys mitattuna histamiini- ja mannitoli-inhalaatioilla sekä ventilaatiofunktioiden aste ovat yhteydessä hengitysteiden limakalvojen tulehduksesta kertoviin merkkiaineisiin, kuten uloshengitysilman typpioksidipitoisuuteen (eNO) tai yskösten tulehdussolujen määriin.

Hannu Puolijoki

Lääketieteen maailmasta 40/2001 Kommentteja

Helikobakteeri ja mahasyöpä

Helikobakteeri on tunnustettu mahasyöpään liittyneeksi karsinogeeniksi, mutta hyviä prospektiivisia tutkimuksia yhteydestä ei ole. Nyt japanilaiset ovat sellaisen tehneet. Noin 1 500 potilaalta, joilla oli mahahaava, pohjukaissuolihaava, hyperplasia tai dyspepsia, testattiin huolellisesti helikobakteeri. Noin 1 200 potilaalla oli infektio. Mahasyövän syntymistä seurattiin vajaat 10 vuotta. Syöpiä ilmaantui 36 tapausta infektoituneille viereisen kuvion osoittamaan tahtiin, mutta ei yhtään helikobakteerinegatiivisille. Dyspepsiapotilaille niitä tuli 4,7 %:lle ja hieman harvemmin mahahaava- tai hyperplasiapotilaille. Erikoista oli, että pohjukaisuolihaavaa sairastaneilta ei mahasyöpää löytynyt lainkaan. Vihjeitä tällaisen haavan suojaavasta yhteydestä on tosin saatu jo aiemminkin. 250 potilaalta häädettiin helikobakteeri eikä heistä kenellekään kehittynyt mahasyöpää.

Heikki Arvilommi

Lääketieteen maailmasta 40/2001 Kommentteja

Aivojen valkean aineen hyperintensiteetteihin liittyy masennusoireita

Aivoverenkiertohäiriöihin liittyy usein kliinistä depressiota. Tällaisen vaskulaarisen depression löydökset ovat seuraavat: 1) ensimmäinen vakava masennustila, 2) aivojen magneettikuvauksessa valkean aineen hyperintensiteettejä, 3) motivaation menetys ja 4) kognitiivisia häiriöitä. Epäselvää on, missä määrin jo keski-iässä usein todettavat aivojen magneettikuvauslöydökset liittyvät lievempään depressiivisyyteen.

Raimo Kr Salokangas

Lääketieteen maailmasta 40/2001 Kommentteja

Lyhyesti: Vaikeassa astmassa ilmateiden ahtauma on yhteydessä hengitysteiden ärtyvyyteen ja yskösten eosinofiliaan

Hollannissa selvitettiin 132 tupakoimattoman, vaikeaa astmaa sairastavan potilaan aineistosta, onko pysyvä ilmateiden ahtauma yhteydessä joihinkin anamnestisiin tietoihin, kliinisiin havaintoihin tai tavanomaisiin mittaustuloksiin. Potilailla oli käytössä inhalaatiosteroidia reipas annos (> 1 600 myyg/pv), mahdollisesti kortikosteroidia suun kautta sekä pitkävaikutteinen sympatomimeetti. Aikuisiällä alkanut sairaus, todettu ilmateiden yliärtyvyys ja etenkin yskösten eosinofilia olivat selvässä yhteydessä pysyvään ilmatieahtaumaan (eosinofian osalta OR 8,9). Mutta onko eosinofilian hoidosta hyötyä, jää tämän tutkimuksen valossa auki.

Hannu Puolijoki

Lääketieteen maailmasta 40/2001 Kommentteja

Lyhyesti: Myös vanhuksilla elämäntapahtumat aiheuttavat masennusta

Elämäntapahtumat ja pitkään jatkuneet vaikeudet laukaisevat depressiota nuorilla ja keski-ikäisillä, mutta vanhuksia on tässä suhteessa tutkittu vähemmän. Hollantilaisessa prospektiivisessa tutkimuksessa aivan samaan tapaan kuin keski-ikäisillä, myös vanhuksilla elämäntapahtuman yhteydessä masennuksen riski suureni 22-kertaiseksi ja pitkään jatkuneiden vaikeuksien yhteydessä 3-kertaiseksi. Vaikeudet olivat kuitenkin taustalla 45 %:ssa depressioista, koska niitä oli enemmän, ja elämäntapahtumat 21 %:ssa. Vakavat tapahtumat edelsivät erityisen usein ensimmäistä depressioepisodia, kun taas depressio uusiutui lievempienkin tapahtumien jälkeen.

Raimo Kr Salokangas

Lääketieteen maailmasta 40/2001 Kommentteja

Toteutuvatko sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiota koskevat suositukset? EUROASPIRE I- ja EUROASPIRE II-tutkimusten tulokset KYS:ssa hoidetuilla potilailla

Sekundaaripreventiolla on tärkeä sija lääkärien toteuttamassa sepelvaltimotaudin ehkäisytyössä. EUROASPIRE I ja II -tutkimuksissa, jotka tehtiin yhdeksässä Euroopan maassa vuosina 1995-96 ja 1999-2000, kartoitettiin alalla tapahtunutta kehitystä. Suomessa tutkimukset tehtiin KYS:n alueella. Mukana oli ohitusleikkaus-, pallolaajennus- ja sydäninfarkti- sekä muun äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen sairastaneita potilaita. Vaikka seerumin kolesterolipitoisuus saatiin entistä suuremmalla osalla potilaista pienenemään, oli potilaiden elämäntapamuutosten toteutumisessa ja eräiden vaaratekijöiden vähentämisessä edelleen ongelmia.

Kalevi Pyörälä, Seppo Lehto, Heli Koukkunen, Jaana Luukkonen, Mikko Puhakka, Katja Kärkkäinen

Alkuperäistutkimus 40/2001 Kommentteja

Antibioottien asema eturauhastulehduksen hoidossa

Eturauhastulehdus on yleinen sairaus, mutta bakteeriperäisiä tulehduksista on vain noin 10 %. Diagnoosi perustuu ensisijaisesti laboratoriotutkimuksiin, joita tukevat potilaan oireet, kliininen tutkiminen ja kuvantamistutkimukset. Akuutti bakteeriperäinen prostatiitti on rajuoireinen ja vaatii sairaalahoitoa tehokkailla suoneen annettavilla antibiooteilla. Kroonisen bakteeriperäisen prostatiitin ensisijainen hoito ovat suun kautta annettavat antibiootit. Hoitoa tulee jatkaa tarpeeksi pitkään, ainakin 3-4 viikkoa ja toisinaan jopa 3-6 kuukautta.

Olavi Lukkarinen

Katsausartikkeli 40/2001 Kommentteja

Selkäpotilaan työ- ja toimintakyvyn arviointi

Selkäpotilaan työ- ja toimintakyvyn arviointia ei voida käsittää irrallisena, muusta hoidosta ja kuntoutuksesta irrallaan olevana asiana. Tämän takia artikkelissa on esitetty selkäpotilaan hoidon ja kuntoutuksen perusperiaatteet, joihin työ- ja toimintakyvyn arviointi niveltyy. Tavoitteena on siirtää selkäpotilaan työ- ja toimintakyvyn arviointia enemmän siihen suuntaan, että arvioidaan jäljellä olevaa työkykyä ja potilaan voimavaroja eikä pelkästään työssä selviämistä rajoittavia tekijöitä.

Timo Pohjolainen, Heikki Hurri, Seppo Vainionpää

Katsausartikkeli 40/2001 Kommentteja

Sementtisyöpymä - unohdettu tauti

Sementin sisältämän kromin aiheuttama allerginen kosketusihottuma on hyvin tunnettu, mutta sen sijaan sementin emäksisyyden aiheuttama kemiallinen palovamma tunnetaan huonosti. Sementtisyöpymän tärkeimmät provosoivat tekijät ovat sementin emäksisyys, kiinteiden ainesosien aiheuttamat hiertymät ja ihoaltistuksen kesto. Haavaumat ovat luonteeltaan progressiivisia. Tämän vuoksi potilas hakeutuu usein hoitoon myöhässä, eikä syy-yhteyttä osata aina tunnistaa. Syöpymät aiheuttavat paljon kärsimystä potilaalle ja kuluja yhteiskunnalle, minkä vuoksi sementin terveysriskeistä tulisi riittävästi informoida väestöä.

Katja Paakkola, Lassi Pakkala, Kalle Aalto

Katsausartikkeli 40/2001 Kommentteja

Päihdeperheiden hoito

Päihdeongelmien yksilöhoito korostaa usein potilaan vajavuuksia ja ammattiauttajan keskeistä roolia, perhekeskeinen hoito taas potilaan, perheen ja muiden läheisten omia voimavaroja ja mahdollisuuksia. Perheen mukanaolo lisää hoidossa pysymistä ja hoidon tuloksellisuutta. Lääkärin tulee aktiivisesti ehdottaa perheneuvottelua heti hoidon alkuvaiheissa.

Rauno Mäkelä

Katsausartikkeli 40/2001 Kommentteja

Kansallinen terveydenhuollon pelastusprojekti" selvittää tulevaisuuden uhkia Kuinka turvata terveyspalvelut Suomen joka kolkkaan

Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Jussi Huttunen on todellinen selvitysmiesten konkari. Silti hän nyt tunnustaa olevansa projektissa, jollaista Suomessa ei ole vielä eteen tullut.

Ulla Järvi