Ensihoitolääkäri tutki aivovammapotilaiden selviytymistä

Väitöstutkimus sai ensihoitolääkärinä työskentelevän anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Toni Pakkasen vakuuttumaan, että ensihoitolääkärit tekevät Suomessa oikeita asioita oikeissa paikoissa.

Anne Seppänen

Väitökset 43–44

Tyypin 1 Modic-muutoksilla on yhteys kiihtyneeseen luun aineenvaihduntaan ja alaselkäoireisiin

Lääkepäänsärky – vieroitus vai estolääkitys?

Jo pelkän ilmiöstä kertomisen on osoitettu vähentävän lääkepäänsäryn määrää, kirjoittaa Ville Artto.

Ville Artto

Alzheimerin taudin ja työuupumuksen välillä yhteys?

Sairauksien taustalta löytyi osin samoja geenejä.

Tiiamari Pennanen

Ennenaikainen adrenarke yleisempi tytöillä kuin pojilla

Ero sukupuolten välillä johtuu todennäköisesti muun muassa tyttöjen suuremmasta kehon rasvapitoisuudesta.

Ulla Toikkanen

Yksikin kysymys kertoo potilaan pärjäämisestä

Potilaan pärjäämisen tunnetta mittaavan PEI-mittarin osuvuus suomalaisessa terveyskeskusympäristössä on hyvä, ilmeni Elina Tolvasen väitöstutkimuksessa.

Minna Pihlava

Endometrioosista laaja rekisteritutkimus

Tutkimuksen kohteena on 50 000 potilasta, kirjoittaa Yliopisto-lehti.

Suvi Sariola

Kuolleisuus väheni 15 prosenttia, kun ensihoitolääkäri osallistui vakavan aivovamman ensihoitoon

Väitöskirjan tehneen Toni Pakkasen mukaan ensihoitolääkärien antamalla hoidolla on myös merkittävä myönteinen kustannusvaikutus yhteiskunnalle.

Minna Pihlava

Uuden sukupolven robottiohjauslaitteet vaikeiden rytmihäiriöiden hoidossa käyttöön HUS:ssa

Laitteet otettiin käyttöön ensimmäisenä maailmassa.

Ulla Toikkanen

Remdesiviirin tehosta koronaan ei varmuutta

SOLIDARITY-tutkimuksen väliraportti: Millään tutkitulla lääkkeellä ei havaittu merkittävää tehoa.

Pertti Saloheimo, Suvi Sariola

Uniapneapotilaat tarvitsevat tarkkaa valvontaa leikkauksen jälkeen

Uniapneapotilaiden kuolemat tai aivovammat 30 päivän kuluessa leikkauksesta liittyivät tutkimuksessa tilanteisiin, joissa kukaan ei ollut läsnä ja joissa potilaille ei ollut annettu lisähappea, heidän hengitystään ei ollut monitoroitu ja heille oli annettu samanaikaisesti sekä opioideja että sedatiivisia lääkkeitä.

Ritva Jokela

Miedompi hyytymisenesto riittää TAVI-toimenpiteenkin jälkeen

Nykyisten hoitosuositusten mukaan aorttaläpän perkutaanisen asennuksen eli TAVI-toimenpiteen jälkeen pitäisi käyttää asetyylisalisyylihapon ja klopidogreelin yhdistelmää 3–6 kuukauden ajan, ellei potilaalla ole tarvetta antikoagulaatiohoitoon. Uuden tutkimuksen mukaan pelkkä ASA on parempi hoitovaihtoehto tässä hauraassa potilasjoukossa.

Juhani Airaksinen

Eturauhassyöpäpotilaan elinajan odote visuaalisesti

Elinajan odotteen luotettavan arvion pitäisi olla ensimmäinen selvitettävä asia uuden eturauhassyöpäpotilaan hoitoa suunniteltaessa. Arviointimenetelmät ovat kuitenkin harvalukuisia ja usein turhan työläitä kliiniseen käyttöön. Tuoreessa tutkimuksessa potilaiden eloonjäämisajan odote perustuu huomattavasti helpommin käsiksi päästäviin parametreihin.

Ossi Lindell

D-vitamiini kytköksissä koronaan

Pari aiempaa tutkimusta on osoittanut D-vitamiinin puutteen olevan kytköksissä COVID-19-tautiin ja kuolleisuuteen. Assosiaatiota selitettiin D-vitamiinin vaikutuksilla immunologisiin mekanismeihin. Tämän tutkimuksen tekijät halusivat selvittää, olisiko D-vitamiinilla myös yhteys alttiuteen saada koronavirus, ja kytkös löytyikin.

Heikki Arvilommi

BRAFV600E-mutatoituneen sappitiesyövän lääkehoito

Sappiteiden syöpä on aggressiivinen tauti: sairastuneista vain joka viides on elossa viiden vuoden päästä diagnoosista. Syövän leikkaushoito on teknisesti vaativaa, eikä radikaali poisto onnistu kaikilla potilailla. Hoitoon käytetään gemsitabiinin ja sisplatiinin yhdistelmää, ja lääkehoitoa saavien potilaiden elossaoloaika on noin yksi vuosi.

Sirkku Jyrkkiö

Naisen hedelmällisyys

Nainen on hedelmällisimmillään 20–25 vuoden iässä. Silloin raskauden alkamisen todennäköisyys ­kiertoa kohden on 20–30 %.

Noora Kaartinen, Katja Ahinko

Miehen hedelmällisyys

Siittiön hedelmöityskykyyn vaikuttavat myös munasolun ominaisuudet.

Rauni Klami, Antti Perheentupa, Jorma Toppari

Hedelmöityshoitojen mahdollisuudet

Koeputkihedelmöitys on tehokkain hoitovaihtoehto.

Eini Nikander, Tiina Koskela-Koivisto, Viveca Söderström-Anttila

Miten Suomesta tuli vähäisen syntyvyyden maa?

Tulevaisuudessa lapsettomia aikuisia on Suomessa yhä enemmän.

Anna Rotkirch

Väitökset

Yksilölliset riskitekijät merkittäviä leikkauksenjälkeisen kivun hoidon suunnittelussa