Talven 2002 influenssaepidemiat ja virusten uusimmat yritykset murtaa immuunisuoja

Talvella 2002 influenssaa oli keskimääräistä vähemmän, mutta virusten muuntelu voimistui ja tuotti kolme yllätystä. Lähes sammuneen kehityshaaran virukset palasivat (B-virus), uutta geeniyhdistelmää kantava virus levisi maailmalla (A/H1-virus), ja pitkään vakaana pysyneellä epitooppialueella tapahtui tuntuvia muutoksia (A/H3-virus). Muuntelusta huolimatta syksyn 2002 influenssarokotteilta odotetaan hyvää suojatehoa, mutta viime kädessä asian ratkaisee se, millaisia uusia virusmuunnoksia epidemiakaudella ilmaantuu.

Reijo Pyhälä, Niina Ikonen, Marjaana Kleemola, Heikki Korpela, Riitta Santanen, Matti Sarjakoski, Anja Villberg, Thedi Ziegler

Ikääntyvän influenssa Influenssarokotus kaikille 65 vuotta täyttäneille

Yleisen rokotusohjelman osana annettavien jokasyksyisten influenssarokotusten kohderyhmiä on laajennettu. Maksuttomiin rokotuksiin ovat nyt oikeutettuja perinteisten lääketieteellisten riskiryhmien ohella kaikki 65 vuotta täyttäneet terveydentilasta riippumatta. Vastaava käytäntö on ollut voimassa jo pitkään mm. Yhdysvalloissa ja monessa EU-maassa. Kohdentamalla rokotukset kaikkiin yli 65-vuotiaisiin vähennetään influenssaepidemian aiheuttamaa terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemistä ennestään terveiden joukossa. Samalla lisätään luultavasti myös lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvien rokotusten kattavuutta. Rokotusten laajentaminen aiheuttaa lisää työtä terveyskeskuksissa, mutta vastapainoksi influenssaepidemian aiheuttama sairaanhoitopalvelujen tarve vähentynee.

Satu Rapola, Tapani Kuronen, Tapani Hovi, Reijo Pyhälä, Jouko Verho, Terhi Kilpi

Ohittavatko geenit moraalin? Biologinen evoluutio voittaa elämän maratonilla kulttuurievoluution

Ihmisen aivot ovat biologisesti järjetön luomus. Ne ovat vain pari prosenttia ihmisruumiin painosta, mutta kuluttavat lepotilassakin viidenneksen elimistön energiasta. Suuri aivomassa tekee päästämme suhteettoman ison ja ihmislapsen syntymästä vaarallisen ja tuskallisen. Tuottaisiko luonnonvalinta jotain näin epäkäytännöllistä? Mitä tekemistä kulttuurievoluutiolla on ollut aivojen kanssa?

Ulla Järvi

Geenien ja meemien kilpajuoksu

- Tämä replikaattoreiden maailma! kuvailee Turun yliopiston dosentti Matti Kamppinen tätä ikuisen evoluution oravanpyörää, jonka sisällä me ihmisetkin kipitämme biologiamme ja moraalimme varassa. Joka hetki kopioituvat elolliset oliot, mutta myös tavat ja muut kulttuuriset piirteet.

Ulla Järvi

Terveysennusteet ja niiden merkitys - esimerkkinä Pirkanmaa

Terveydenhuollon resursoinnin ja suunnittelun tueksi tarvittavia terveysennusteita tehdään vähän suhteessa niiden tarpeellisuuteen. Ennusteiden vähäisyyttä selittävät tieteeseen kuuluva varovaisuus ja toisaalta myös suunnittelijoiden etäisyys käytännön väestöaineistoista. Ennusteet osoittavat tulevaisuuden vain niihin sisältyvien olettamusten ja sattuman puitteissa, joten täsmälleen toteutuvia terveysennusteita ei ole. Jos ennusteelta edellytetään sen toteutumista, jää ymmärtämättä ennusteiden todellinen luonne: ennuste on vain mielipide tulevaisuudesta. Artikkelissa kuvataan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoitojaksojen erikoisaloittaista kehitystä 1997-2010 esimerkkinä alueellisista terveysennusteista ja niiden soveltamisesta.

Riitta Luoto, Jani Raitanen, Jaakko Herrala, Matti Hakama

Osastonlääkäri lähiesimiehenä "Enemmän tämmönen seniorikonsultti"

Osastonlääkäri toimii erikoissairaanhoidon moniportaisessa hierarkiassa lähijohtajana asemassa, jossa hänen valtansa ja vapautensa on rajoitettua. Johtajuutta jäsentää ja motivoi vahvimmin ammatillinen senioriteetti, joka ilmenee selkeimmin yksittäisiin potilaisiin kohdistuvassa kliinisessä työssä. Tampereella tehdyn haastattelututkimuksen mukaan osastonlääkärit kokevat muut lähijohtajaroolinsa epäselviksi. Kirjoittajat toteavat, että osastonlääkärin johtajaroolin kehittäminen vaatisi tuekseen sekä johtamiskoulutusta että johtajaroolin selkiyttämistä organisaatiossa.

Elina Viitanen, Erja Wiili-Peltola, Juhani Lehto

Miksi BCG-rokote tehoaa Suomessa?

Tuberkuloositilanne oli Suomessa poikkeuksellisen vaikea muihin Euroopan valtioihin verraten ainakin 1940-luvulle saakka. Mutta sen jälkeen on tilanteemme varsin selvästi parantunut, jopa enemmän kuin missään muussa EU-maassa. Lähes päivittäin saamme tietoja tuberkuloosin uskomattomista tuhoista sekä kehitysmaissa että maailman vauraimmissa, kuten Yhdysvalloissa. Miksi asiat ovat meillä toisin?

Sakari A. Härö

Sydämen kuormitusvasteiden säätely: Endoteliini-1:n, angiotensiini II:n ja kollageeni 15:n merkitys

14.6.2002 Oulun yliopisto

Jarkko Piuhola

Kohonneen verenpaineen hoito väestössä

14.6.2002 Kuopion yliopisto

Mika Kastarinen

Manttelisolulymfooman taudinkuva ja ennusteeseen vaikuttavat tekijät

19.6.2002 Helsingin yliopisto

Riikka Räty

Kivennäisaineiden ja kasvisterolien yhdistelmä tehostaa sydäntautien ja lihavuuden torjuntaa

19.06.2002 Helsingin yliopisto

Timo Vaskonen

Neurologisten lisävammojen ja päivän pituuden vaikutukset kehitysvammaisten uni-valverytmiin

20.6.2002 Helsingin yliopisto

Niki Lindblom

Istukan vajaatoiminta ja sikiön sydän

28.6.2002 Oulun yliopisto

Kaarin Mäkikallio-Anttila

Lyhyesti: Bakteerit potevat koti-ikävää

Maapallolla elelevistä bakteerilajeista tunnetaan vain muutama promille. Yksi syy tunnettujen lajien pieneen määrään on se, että ympäristön bakteerit eivät suostu kasvamaan keinotekoisilla elatusaineilla. Bostonilainen tutkijaryhmä siirsi merenpohjasta kaistaleen akvaarioon ja seurasi, miten bakteereja ilmaantuu kaistaleen pinnalle laitettuun kammioon. Kammiossa kasvoi erilaisia pesäkkeitä kymmeniä kertoja enemmän kuin tavallisilla maljoilla. Heti alkuun löytyi kaksi uutta bakteerilajia. Nämä suostuivat kasvamaan keinotekoisella elatusaineellakin silloin, kun ne saivat kasvaa yhdessä. Ilmiön ajatellaan johtuvan bakteerien välisestä viestienvaihdosta, joka perustuu pienimolekyylisiin feromoneihin.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Aleksitymiankin selitys aivojen poikkeavassa toiminnassa

Aleksitymialla tarkoitetaan kyvyttömyyttä tunnistaa tunteita ja reagoida tunnepitoisesti. Ranskalaistutkijat selvittivät funktionaalisella magneettikuvauksella terveiden aleksityymisten ja normaalien miesten aivojen aktiviteettimuutoksia, kun heille näytettiin positiivisia ja negatiivisia tunteita herättäviä kuvia. Aleksityymisillä miehillä negatiivinen ärsyke vilkastutti aivotoimintaa anteriorisen cingulumin ja keskeisen otsalohkon kuorikerroksessa. Myös vasteessa positiiviseen ärsykkeeseen oli eroja otsalohkon alueella. Näyttääkin siltä, että aleksityymisellä persoonallisuudella on suoranainen yhteys poikkeavaan aivotoimintaan.

Raimo Kr Salokangas

Endoskooppinen polviartroosikirurgia on lumehoitoa

Jos potilas ei saa apua polviartroosiinsa laihduttamisesta, lääkkeistä eikä fysikaalisesta ohjauksesta ja hoidosta, on vaihtoehto usein artroskooppinen nivelen debridement eli puhdistusleikkaus, jossa poistetaan mahdolliset irtokappaleet, nivelrustoa tasoitetaan (kondroplastia) ja nivelkierukkaa silotellaan. Tämän on esitetty pitävän artroosikivun loitolla ja parantavan polven toimintaa kuukausiksi, jopa vuosiksi. Asiaa ei ole kuitenkaan tutkittu systemaattisesti tähän asti.

Robert Paul

Tekevätkö hoitajat sen paremmin?

Kansallisen terveydenhuoltoprojektin ja mm. lääkäripulan (?) siivittämänä Suomessa keskustellaan lääkärien ja hoitajien työjaosta. Oman lisänsä aiheeseen tuo tuore brittitutkimus.

Hannu Puolijoki

Virtsankarkailu on yleistä myös synnyttämättömillä naisilla

Virtsanpidätyksen ongelmat vaivaavat lähes joka toista naista vuosien mittaan. Amerikkalaisen arvion mukaan virtsankarkailu on kahdeksanneksi yleisin naisväestön krooninen sairaus. Alatiesynnytykseen liittyvää lantion rakenteiden traumaa on pidetty tärkeänä syynä, mutta ongelma osoittautui yllättävän yleiseksi myös synnyttämättömillä naisilla - nunnilla.

Pertti Kirkinen

Aivojen palkitsemisjärjestelmän toiminta muuttunut depressiossa?

Aivojen mesokortikolimbisen dopaminergisen hermoratajärjestelmän on todettu välittävän mielihyvän ja motivaation tunnetta, ja sen vuoksi sitä kutsutaan aivojen palkitsemisjärjestelmäksi. Mm. nikotiini, kokaiini ja dekstroamfetamiini vaikuttavat tätä järjestelmää stimuloiden, mikä saattaa selittää niiden riippuvuutta aiheuttavan luonteen. Stimuloiva vaikutus välittyy dekstroamfetamiinin dopamiinin vapautumista lisäävän vaikutuksen kautta.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Levosimendaani tehokas vaikeassa vajaatoiminnassa

Kalsiuminherkistäjä levosimendaani osoittautui kansainvälisessä LIDO-tutkimuksessa selvästi paremmaksi vaikean vajaatoiminnan hoidoksi kuin perinteinen dobutamiini. Tähän satunnaistettuun tutkimukseen osallistui yli 200 potilasta, joiden katsottiin tarvitsevan inotrooppilääkitystä vajaatoiminnan vaikeutumisvaiheen hoitoon. Vuorokauden kestoinen levosimendaani-infuusio korjasi merkittävästi vajaatoiminnan hemodynaamisia muutoksia 28 %:lla potilaista, dobutamiini vain 15 %:lla. Lääkkeestä saattaa olla ennusteellistakin hyötyä, sillä puolen vuoden seurannassa levosimendaanilla hoidettujen potilaiden kuolleisuus oli pienempi (26 % vs 38 %). Suomalaislääke näyttää siis olevan erinomainen valinta silloin, kun vaikean vajaatoiminnan hoidossa tarvitaan inotrooppitukea.

Juhani Airaksinen