Teleneuroradiologian vaikuttavuus

Reaaliaikainen telekonsultaatiomahdollisuus lisää varmuutta potilaan tilan ja asianmukaisen hoitopaikan arvioimisessa varsinkin kiireellistä hoitoa vaativissa tapauksissa. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on saatu myönteisiä kokemuksia teleneuroradiologisesta etäkonsultaatiosta. Konsultaatiopalvelulla on voitu ennakoida leikkaustarvetta ja välttää tarpeettomia potilaskuljetuksia. Konsultaatiotarve on toistaiseksi ollut vähäistä, mutta sen merkitys korostuu erityisesti päivystysaikana hoidettavien kohdalla.

Marianne Maass, Juha Sjövall, Esa Kotilainen, Pirkko Sonninen, Martti Kormano

Miksi Chlamydia trachomatis arpeuttaa?

Klamydia on suuri kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen ongelma maailmanlaajuisesti. Kudosten arpeutumisella on keskeinen rooli Chlamydia trachomatiksen aiheuttamassa infektiossa ja sen pitkäaikaisten jälkiseurausten - sokeuttavan trakooman ja munatorviperäisen hedelmättömyyden - kehittymisessä. Toistuvien ja kroonisten tulehdusten herättämä elimistön voimakas puolustusreaktio aiheuttanee suurimman osan arpeutumisista. Immuunivaste klamydian lämpösokkiproteiineille näyttää olevan tärkeä arpeutumista aiheuttava tekijä.

Asta Hautamäki, Paula Summanen, Jorma Paavonen

Polion myöhäisoireet - uusi haaste

Polio on käytännössä hävitetty Suomesta tehokkaiden rokotusten ansiosta, mutta halvausoireisen polion sairastaneita on kuitenkin maassamme elossa vielä useita tuhansia. Viime vuosina yhä useammalle heistä on alkanut ilmaantua uusia oireita: lisääntyvää lihasheikkoutta, lihas- ja nivelkipuja, uupumusta ja kylmänarkuutta. Oireet viittaavat polion myöhäisoireyhtymään, ja sen tunnistaminen terveydenhuollossa on tärkeää oikean hoito- ja kuntoutussuunnitelman valitsemiseksi sekä turhien tutkimusten välttämiseksi. Poliovammaisten kuntoutustarpeesta olisi saatava kansallinen selvitys.

Hannu Alaranta, Kirsi Valtonen, Tapani Hovi, Matti Nykänen, Timo Pohjolainen

Laboratoriotutkimukset työperäisen syövän diagnostiikassa

Vuosittain todetaan useita satoja työperäisiä syöpätapauksia, joista suurin osa johtuu aikaisemmasta altistumisesta asbestille tai kvartsille. Keuhkosyövän ja mesoteliooman diagnostiikan apuna ovat keuhkokudos- ja keuhkohuuhtelunäytteet, joista voidaan määrittää elektronimikroskooppisesti asbestikuitujen pitoisuus. Laboratoriotutkimusten avulla tehdyt ammattitautiselvitykset edellyttävät toimivaa yhteistyötä ja tiedonkulkua keuhkolääkärin, kirurgin ja patologin kesken.

Sisko Anttila

Pikamallitekniikan lääketieteelliset sovellutukset

Lääketieteellisellä pikamallitekniikalla on mahdollista valmistaa kolmiulotteinen malli potilaasta tietokonetomografiassa tai magneettikuvauksessa saadun kuvaustiedoston pohjalta. Malleja voidaan käyttää erilaisten leikkausten suunnittelussa, opiskelussa ja harjoittelussa. Lääketieteellisiä pikamalleja on Oulussa valmistettu kahdeksan vuoden ajan. Tässä katsauksessa kuvaamme käyttämämme menetelmän ja esitämme omia kokemuksiamme pikamallitekniikan sovellutuksista eri lääketieteen erikoisaloilla.

Tuomas Holma, Heikki Löppönen, Osmo Alamäki, Elsi Antila, Eero Ilkko, Lasse Jyrkinen, John Koivukangas, Jari Mahlakaarto, Tarja Mustonen, Esa Niinisalo, Jarkko Oikarinen, Hannu Pernu, Willy Serlo

Biotekniikka-huumaan ei kannata loikata pelkän innovaation varassa

Biotekniikka-laboratoriosta kuuluu iloinen huuto: Heureka!

Ulla Järvi

Lääkelaitoksen Hannes Wahlroos: Riskirahalla toimivan yrityksen tunnettava myös alan lait

Lääkelaitoksen ylijohtaja Hannes Wahlroos on huolissaan siitä, että bioalan yrityksissä ei aina tunneta alan lainsäädäntöä.

Ohjelmia, verkostotoimintaa, henkilöstöpolitiikkaa ja johtamista

Kansallisen terveysprojektin neljännen osaprojektin toimeksianto koski julkisen terveydenhuollon, yksityisen ja kolmannen sektorin työnjakoa ja yhteistyötä. Tämän osaprojektin selvityshenkilöiden, Pentti Silvolan ja Hannele Kalskeen, tuli tehdä ehdotuksia terveydenhuollon palvelujen tuottajien välisen työnjaon ja yhteistyön kehittämisestä sekä hoidon saatavuuden, laadun, tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden parantamisesta. Selvityshenkilöistä Pentti Silvola on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja ja Hannele Kalske Reumasäätiön sairaalan johtaja. Myös näille selvityshenkilöille asetettiin tukiryhmä, joka on esitetty taulukossa 1.

Taito Pekkarinen

Nuorten tupakointia selittävät maakunnalliset tekijät

Tupakointia yksilöstä ja hänen ominaisuuksistaan riippumatta ylläpitäviä ympäristötekijöitä tunnetaan huonosti. Niitä ovat esimerkiksi alueelliset kulttuurit tai muut alueiden ominaisuudet, jotka voivat suosia tai rajoittaa tupakointia. Tupakoivien aikuisten osuus maakunnassa oli yhteydessä nuoren tupakointiin senkin jälkeen, kun omien vanhempien tupakointi oli otettu huomioon. Nuorten tupakointia selittävät henkilökohtaisten ja lähiympäristön ominaisuuksien ohella myös yleisemmät alueellisen tason kulttuuriset tekijät.

Sakari Karvonen, Arja Rimpelä, Satu Helakorpi, Matti Rimpelä

Finsk läkare på primärvårdsklinik i Genève

Sinikka Voutilainen utbildade sig till läkare i Tyskland och fick flera erbjudanden om bra arbete där. Men hemmet fanns i Genève och i stället blev det en primärvårdsklinik, en s.k. permanence i FN-staden som blev hennes arbetsplats. Dr Sinikka Voutilainen från Nurmijärvi heter numera Sinikka Calandra och har gjort många erfarenheter i Genèves internationella miljö. Sammantaget kan det sägas att det inte har varit någon dans på rosor.

Åke Landquist

Dopamiinireseptorien ja transportterien tutkimus tyypin 1 ja 2 alkoholisteilla

23.11.2001 Kuopion yliopisto

Erkki Tupala

BNP:n geenin ilmentymistä säätelevät mekanismit sydämen kuormitustilanteissa

23.11.2001 Oulun yliopisto

Nina Hautala

Ihmisen munuaissyövän geenihoito koe-eläinmallissa

23.11.2001 Kuopion yliopisto

Kalevi Pulkkanen

Äkilliset myrkytykset: epidemiologia ja hoito lääkehiilellä, maha- tai suolihuuhtelulla

23.11.2001 Helsingin yliopisto

Outi Lapatto-Reiniluoto

Interferoni-välitteinen antiviraalinen vaste ja hepatiitti C -viruksen vaikutus siihen

23.11.2001 Helsingin yliopisto

Päivi Keskinen

Epilepsialääkkeiden, erityisesti vigabatriinin vaikutus näkötoimintoihin

24.11.2001 Kuopion yliopisto

Iiris Sorri

Lyhyesti: Kilpirauhashormoni nopeuttaa toipumista masennuksesta

Kilpirauhashormonia on käytetty masennuksen hoidossa tukilääkityksenä, kun riittävää toipumista ei ole saavutettu pelkillä masennuslääkkeillä. Sitä on myös ehdotettu nopeuttamaan jo alkuvaiheen toipumista. Tätä koskeneessa meta-analyysissä todettiin, että 5 tutkimuksessa 6:sta trijodityroniinin (T3) lisäys trisykliseen masennuslääkitykseen nopeutti merkitsevästi masennusoireiden vähenemistä. T3:n vaikutus oli naisilla suurempi kuin miehillä. Onkin ilmeistä, että jo hoidon alkuvaiheessa antidepressiiviseen lääkitykseen liitetty kilpirauhashormoni nopeuttaa toipumista.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Laskimotromboosi usein estettävissä

Kanadassa selvitettiin, kuinka usein laskimoveritulppa olisi estettävissä ja miksi näin ei ollut tapahtunut. Aineisto koostui 253 tromboosista 245 potilaalla, ja 44 (17 %) niistä olisi ollut estettävissä asianmukaisella profylaksialla. Nämä muodostivat 2/3 niistä, joille tromboosiprofylaksia oli suositusten mukaan tarpeen. Useimmiten syynä oli profylaksian laiminlyönti (48 %), sen riittämätön pituus (23 %) tai väärä muoto (21 %). Profylaksian aiheita olivat muu kuin ortopedinen kirurgia, pneumonian hoito tai aivotromboosi, johon liittyi alaraajan halvaus. Riskitekijöinä korostuivat immobilisaatio, syöpä ja ylipaino. Siis estää voitaisiin 1/6 laskimotrombooseista ja 2/3 niistä joille suositellaan profylaksiaa. Mielenkiintoinen havainto, ei vain kliinikoiden vaan myös talousihmisten ihmeteltäväksi

Hannu Puolijoki

Koksibien kisaa

Nivelrikon oireiden hoitoon käytettävää rofekoksibia ja sen kovaa kilpailijaa, nivelrikon tai nivelreuman oireiden lievitykseen tarkoitettua selekoksibia on tähän asti verrattu vain lumeeseen ja aikaisemmin käytössä olleisiin tulehduskipulääkkeisiin. Nyt julkaistiin aineiden keskinäinen vertailututkimus, jonka rahoitukseen lääkeyritys MSD osallistui.

Seppo Yt Junnila

Inhalaatiosteroidilla ja sympatomimeetillä saadaan vastetta pitkään

Kovin laajoja selvityksiä ei ole käytössä siitä, kuinka pitkään inhalaatiosteroideilla ja keuhkoputkia laajentavalla lääkityksellä saadut myönteiset alkuvaikutukset astman hoidossa säilyvät. Hollantilaiset tutkivat tätä 68 astmapotilaan seurannassa, jonka pituus oli yhteensä 5,5 vuotta. Käytössä oli perusvaiheessa inhaloiden terbutaliinia 500 myyg x 4/pv ja beklometasonia 200 myyg x 4/pv.

Hannu Puolijoki