Sydämen vajaatoiminnan etiologian selvittäminen

Sydämen vajaatoiminnan kliinisen oireyhtymän pohjana on sydämen systolinen tai diastolinen toimintahäiriö joko yhdessä tai erikseen. Tavallisin sydämen vajaatoiminnan syy on sepelvaltimotauti. Diagnoosia tehtäessä tulee tutkia perusverikokeet, 12-kytkentäinen EKG ja keuhkoröntgenkuva, ja kaikille potilaille on pyrittävä tekemään myös sydämen kaikututkimus. Harkinnan mukaan tehdään tarkempia lisätutkimuksia. Tietämättä sydämen pumppausvajavuuden syytä ja syntymekanismia potilaan hoitoa ei voida suunnitella asianmukaisella tavalla.

Sari Vanninen, Kaj Groundstroem

Verisuonikirurgiassa käytettävät biomateriaalit 1 Kirurgiset istutteet

Väestön vanhetessa verisuonisairaudet lisääntyvät huomattavasti. Yhä huonokuntoisemmille potilaille voidaan nykyään tarjota turvallisia ja tehokkaita hoitomenetelmiä. Käytössä olevat hoitomenetelmät ja biomateriaalit ovat tutkimuksen ja kehityksen ansiosta parantuneet. Verisuonikirurgiassa on erilaisia istutemateriaaleja käytetty jo lähes vuosisadan ajan. Kehitys tuo jatkuvasti uusia hoitotekniikoita ja biomateriaaleja, joiden uskotaan tarjoavan yhä parempia tuloksia.

Ilkka Uurto, Leo Keski-Nisula, Juha-Pekka Salenius

Sepsiksen hoito

Sepsiksen hoidon perusta on oikein kohdennettu antibioottihoito ja nesteytys. Lisäksi sydämen toimintaa tuetaan vasoaktiivisin lääkeainein. Hoidon kehittymisestä huolimatta kuolleisuus sepsikseen on edelleen suuri, 30-60 %. Kuolemaan johtaa useimmin monielinhäiriö, ja sen kehittymistä on syytä pyrkiä ehkäisemään erilaisin tukihoidoin. Tulevaisuudessa avuksi voi tulla korvaushoito fysiologisilla antikoagulanteilla.

Ville Pettilä

Kansallisen projektin välivaihe valmistui Terveydenhuoltoon tarvitaan lisää rahaa

Terveydenhuolto tarvitsee selkeästi lisää voimavaroja tulevina vuosina, kirjoittaa koko kansallisen terveydenhuoltoprojektin selvityshenkilö Jussi Huttunen väliraportissaan terveydenhuollon rahoituksesta. Hän ehdottaa, että julkisen terveydenhuollon rahoitusta, vanhustenhuolto mukaan lukien, lisätään reaalisesti 3,5 % vuodessa vuoteen 2010 saakka.

Suvi Sariola

Kuntien mahdollisuudet terveyspalvelujen järjestäjänä

Kunnilla on Suomessa keskeinen osa terveyspalvelujen järjestämisessä. Vaikka suomalaiset ovat nyt keskimäärin tyytyväisiä terveyspalveluihinsa, voi niiden taso heikentyä monissa kunnissa uhkaavien rahoitusongelmien ja henkilöstöpulan vuoksi. On tullut aika miettiä uusia yhteistyömuotoja kuntien kesken palvelujen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi niin muuttotappio- kuin kasvukunnissa.

Jorma Back

Sepelvaltimoiden pallolaajennukset Pohjois-Karjalan keskussairaalassa

Pohjois-Karjalan keskussairaalassa on jo lähes kahden vuoden ajan tehty sepelvaltimoiden pallolaajennustoimenpiteitä, vaikka sairaalassa ei ole sydänkirurgian osastoa. Kokemukset ovat olleet myönteisiä, vakavia komplikaatioita ei ole sattunut ja tutkimusjonoista on päästy eroon. Kirjoittajien mielestä toimenpide voidaan laadukkaasti tehdä myös keskussairaalassa, ja liiallisella keskittämisellä ei välttämättä saavuteta niitä etuja, joita ulkomaisissa tutkimuksissa tuodaan esiin.

Juha Mustonen, Jaakko Eränen

Kuvantamiskeskuksen toiminta-analyysi ja alkuvaiheen käyttökokemuksia kuvaverkosta

Lokakuussa 1995 TYKS:n Kuvantamiskeskukseen asennettiin ATM -runkoverkko, 500 GB:n digitaalinen nauha-arkisto ja joukko radiologisia työasemia. Tavoitteena oli välttää lisärakentaminen ja tehostaa kuvantamistoimintaa tarjoamalla parempaa palvelua kliinikoille ja potilaille sekä säästää materiaalikustannuksissa vähentämällä filmien käyttöä. Vuonna 1997 aloitettiin kuvaverkon arviointitutkimus, joka koski mm. Kuvantamiskeskuksen asiakashenkilökunnan tyytyväisyyttä palvelutoimintaan, työprosesseja ja kustannuksia.

Marianne Maass, Marjatta Kosonen, Martti Kormano

Päivittäinen kipu pitkäaikaisessa laitoshoidossa

12.10.2001 Helsingin yliopisto

Harriet Finne-Soveri

Diabeetikon raskaus - hoidon tehostus edelleen tarpeen

19.10.2001 Oulun yliopisto

Marja Vääräsmäki

Radiologin lausunnon merkitys natiiviröntgenkuvien tulkinnassa syöpäpotilaan seurannassa

19.10.2001 Tampereen yliopisto

Ritva Järvenpää

Tulehdusvälittäjäaineet aivoiskemiassa

19.10.2001 Helsingin yliopisto

Tiina Sairanen

11-valenttisen pneumokokkikonjugaattirokotteen turvallisuus ja immunogeenisuus

19.10.2001 Helsingin yliopisto

Tomi Wuorimaa

Helikobakteeri ja toiminnallinen ylävatsavaiva

26.10.2001 Helsingin yliopisto

Jari Koskenpato

Lyhyesti: Astman vaihtoehtohoidot suosittuja USA:ssa

Kaliforniassa jopa 42 % astmasta ja ylähengitysteiden oireista kärsivistä turvautuu vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin, joista osaan saattaa liittyä voimakkaidenkin sivuvaikutusten riski (efedra, kiinalaiset yrtit ja kofeiinituotteet). Tietoa asiasta saatiin strukturoidulla puhelinhaastattelulla 350:ltä näitä sairauksia potevalta. Chest-lehden pääkirjoituksen laatijakin on huolissaan asiasta. Syytä on varmasti lääkärien asenteissa ja Yhdysvalloissa noudatetussa astman hoidon logiikassa, mutta myös median luomassa kuvassa vaihtoehtotuotteiden vaikutuksista.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Statiinit tulossa myös aorttaläpän ahtauman hoitoon?

Äskettäin on havaittu valtimotaudin vaaratekijöiden olevan yhteydessä nopeaan aorttaläpän ahtautumiseen. Aorttaläpän kalkkeutuminen on tärkeä ahtauman etenemisnopeuden ennustaja ja mittari. Saksassa tutkittiin LDL-kolesterolin vaikutusta 104 potilaan aorttaläppään. Kalkkeutuminen oli matalamman LDL-kolesteroliarvon (3,36 mmol/l) ryhmässä merkitsevästi (p < 0,001) hitaampaa keskimäärin 15 kuukauden seurannassa. Clevelandissa selviteltiin puolestaan 174 aorttaläppäahtaumapotilaan jälkianalyysissä statiinien vaikutusta taudin etenemiseen. Kolmas-osalla potilaista oli käytössä statiini, ja kalkkisen aorttaläpän ahtautuminen oli heillä merkitsevästi hitaampaa kuin potilailla ilman statiinihoitoa vähintään vuoden seurannassa. Satunnaistettua tutkimusta odotetaan varmistamaan tätä mielenkiintoista löydöstä.

Juhani Airaksinen

Lapsuus- ja nuoruusiän masennus on riski aikuisiän masennukselle

Kuuluisassa Maudsleyn sairaalassa vuosina 1970-83 hoidetuille, masennusdiagnoosin saaneille lapsipotilaille (keski-ikä 14 vuotta) tehtiin seurantatutkimus 20 vuotta hoidon jälkeen. Tällöin kävi ilmi, että kolme neljäsosaa heistä sairastui aikuisiässä depressioon. Sillä, oliko masentuneella lapsella ilmennyt myös käytöshäiriöitä, ei ollut vaikutusta aikuisiän depression yleisyyteen. Sen sijaan alkuvaiheen käytöshäiriöt ennakoivat aikuisiässä antisosiaalista persoonallisuushäiriötä, huumeriippuvuutta ja alkoholismia.

Raimo Kr Salokangas

Ranskassa korkein oikeus antoi päätöksen sikiötutkimuksista

Ranskan korkein oikeus on äskettäin määrännyt korvauksia kahdessa tapauksessa, joissa sikiön synnynnäisen sairauden diagnostiikan puutteellisuuden tai laiminlyönnin takia äidillä ei ollut mahdollisuutta harkita raskauden keskeytystä. Toisella lapsella oli 21-trisomia ja toisella vihurirokon aiheuttamat vammat. Synnytyslääkäri ei tiedottanut riittävästi lisääntyneestä trisomiariskistä ja raskaudenaikainen vihurirokko jäi hoitavalta obstetrikolta toteamatta, joten lääkärit velvoitettiin täysiin korvauksiin syntyneiden lasten sairauksien elinikäisistä haitoista.

Pertti Kirkinen

Nefrektomiasta hyötyä myös metastasoineessa munuaissyövässä

Paikallisen munuaissyövän hoito on tunnetusti nefrektomia, mutta nefrektomian hyödyllisyydestä etäpesäkkeitä lähettäneen munuaissyövän hoitona on esitetty eriäviä mielipiteitä. Primaarituumorin poisto saattaa tässäkin tilanteessa vähentää paikallisia syöpään liittyviä komplikaatioita, ja se saattaisi edistää mahdollisuuksia saada systeemihoidoilla aikaan hoitovaste, mutta toisaalta itse leikkaukseen voi liittyä haittavaikutuksia, jopa kuolleisuutta.

Heikki Joensuu

Serotoniinin takaisinoton estäjillä ei tehoeroja

Masennuslääkkeinä käytettävät serotoniinin takaisinoton selektiiviset estäjät ovat purjehtineet myötätuulessa ja hoidoissa palaa rahaa. Jokaisen SSRI-lääkkeen teho on parempi kuin lumeen ja trisyklisiin masennuslääkkeisiin verrattuna haitat ovat pienemmät. Eri molekyylien keskinäiset tehovertailut ovat kuitenkin olleet niukkoja ja pääosin laitospotilaiden lyhytkestoiseen seurantaan perustuvia. Hoitovuosista pääosa sen sijaan toteutuu avohoitona ja seurannasta vastaavat yleislääkärit.

Seppo Yt Junnila

Lyhyesti: Kenen omaisuutta olet?

Anglosaksisessa maailmassa on herännyt keskustelu elinten ja solujen omistusoikeudesta. Englannissa sysäys on tullut skandaaleista, joissa elimiä ja kudoksia on omaisten tai potilaiden luvatta säilötty tutkimusta varten. Siellä selvityskomiteat ovat esittäneet, että jopa patologian näytelasit pitäisi omaisten niin toivoessa toimittaa haudattavaksi vainajan mukana. Yhdysvalloissa on aiemmin käyty oikeutta, kun herra Mooresta poistetun pernan soluista oli tehty kaupallisesti merkittävä solulinja. Tuomioistuimen mukaan herra Moorella ei ole oikeutta osuuteen tuotteesta. Kyse näyttää olevan omaisuuden määritelmästä. Jos solusi ovat omaisuuttasi, oletko oikeutettu korvauksiin, jos joku suurella työllä kehittää niistä tuotteen? Entä jos näytteesi katoavat patologian arkistosta tulipalossa?

Heikki Arvilommi