Muistihäiriö- ja dementia-potilaan toimintakyvyn ja sairauden vaikeusasteen arviointi

Muistihäiriöitä ja dementoivia sairauksia hoidetaan ja tutkitaan niiden suuren määrän takia kaikilla terveydenhuollon tasoilla. Toimintakyvyn arviointi on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan tutkimusta samoin kuin hoidon ja kuntoutuksen seurantaa. Seuraavassa esitetään perustelut standardoitujen arviointimenetelmien käytöstä muistihäiriö- ja dementiapotilaita tutkittaessa ja hoidettaessa, esitetään lyhyt katsaus käytettävissä oleviin menetelmiin ja asteikkoihin ja lopuksi esitetään asiantuntijatyöryhmän suositus Suomessa käytettäviksi asteikoiksi.

Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijatyöryhmä

Ortopediassa käytettäville biomateriaaleille asetettavat vaatimukset

Biomateriaalin käytettävyyttä arvioitaessa on aina otettava huomioon sen käyttökohde ja potilaan sairauteen liittyvät riskit. Suurikin riski voidaan ottaa hoidettaessa vaikeita ja henkeä uhkaavia tiloja. Tuotteiden arviointiin kuuluu aina riskianalyysi, jolla punnitaan materiaalin hyödyt ja mahdolliset haitat.

Pertti Törmälä, Seppo Santavirta, Pentti Rokkanen, Mauno Könönen, Jorma Kivilahti, Asko Anttila, Reijo Lappalainen, Riitta-Mari Tulamo, Juha Nevalainen, Yrjö T. Konttinen (Suomen Akatemian Nimeämä Huippuryhmä, Tissue Engineering And Medical, Dental And Veterinary Biomaterials)

Biomateriaalien käyttö lonkan tekonivelissä - komponenttien materiaalit Osa 1

Lonkkatekoniveliä asennetaan maailmassa vuosittain noin 800 000 potilaaseen. Tekonivelen tarkoituksena on lieventää kipua ja palauttaa nivelen normaali rakenne ja toiminta. Leikkaustekniikan, proteesien muotoilun ja käytettävien materiaalien kehittymisen myötä tekonivelten toiminta ja ennuste ovat parantuneet. Pitkäaikaisessa käytössä korostuu osissa käytettävien biomateriaalien merkitys.

Ville Waris, Pekka Waris, Seppo Santavirta, Eero Waris, Juha Nevalainen, Jan Lassus, Reijo Lappalainen, Asko Anttila, Yrjö T. Konttinen

Mainonnan ja journalismin raja hämärtyy kilpailun tuoksinassa Internetissä uusia lääkkeitä ja hoitoja markkinoidaan villisti ja vapaasti

Internetistä on tehty vapaan tiedonvälityksen airut, jonka arvostelijat ovat homehtuneita kehityksen jarruja. Tiedon ja valistuksen lisäksi on tarjolla mainoksia sekä aineistoa, josta ei millään erota, kumpaa se on. Lääketiede ja huuhaa sekoittuvat tiedon valtatiellä yhdeksi sekamelskaksi.

Ulla Järvi

Tallinnassa sairaalaan voi tulla hoitoon anonyymisti Pieni Wismarin psykiatrinen sairaala hoitaa myös alkoholisteja ja huumeidenkäyttäjiä

Wismarin sairaala on Tallinnan toiseksi pienin. Pienuudestaan huolimatta se seuraa aktiivisesti aikaansa ja ottaa käyttöönsä uusia hoitomuotoja.

Ulla Järvi

Lisääkö väestövastuinen omalääkärijärjestelmä asiakastyytyväisyyttä?

Väestövastuisen omalääkärijärjestelmän käyttöönotto on Jyväskylässä parantanut pääsyä lääkärin vastaanotolle ja lisännyt asiakkaiden tyytyväisyyttä saamiinsa palveluihin. Asiakkaiden arviot palveluiden laadusta ovat olleet myönteisiä. Asiakkaat pitävät myös tärkeänä sitä, että heillä on omalääkäri. Nämä tulokset on saatu kyselytutkimuksella, jossa on verrattu terveysasemien asiakkaiden mielipiteitä ennen väestövastuujärjestelmän käyttöönottoa ja kaksi vuotta järjestelmän käyttöönoton jälkeen.

Maija Nakari, Sakari Möttönen

Ihotautilääkäri terveyskeskuksessa: teledermatologisen konsultaation ja paikalla tapahtuneen potilastutkimuksen vertailu

Sähköisen viestinnän vallankumous on tunkeutunut lääketieteen piiriin ja luonut käsitteen etälääketiede, jossa voidaan saada erikoislääkärikonsultaatio nopeasti verkon ja tietokoneen välityksellä ja välttää pitkiin matkoihin liittyvä ajanhukka ja kustannukset. Telekonsultointia on käytetty Suomessa jo monilla aloilla. Myös ihotautidiagnostiikan apuna sitä on kokeiltu useassakin keskussairaalapiirissä, mutta julkaisut kotimaisista kokemuksista ovat toistaiseksi vähäiset.

Eeva Vainio, Pekka Jaatinen, Emilia Katko-Kesälä, Tomi Mäkinen, Christer Jansén

Polviendoproteesien irtoamiseen vaikuttavat kliiniset ja radiologiset tekijät

25.2.2000, Tampereen yliopisto

Irina Rinta-Kiikka

Niveltulehdukselle altistavat MHC-alueen geenit

25.2.2000, Turun yliopisto

Juha Tuokko

Molekyylisytogeneettiset ja mikrosirumenetelmät rintasyövän 17q23-geenimonistuman tutkimuksessa

25.2.2000, Tampereen yliopisto

Maarit Bärlund

Sairaalalääkärin jaksaminen työterveyshuollon näkökulmasta

Tampereen yliopisto 28.2.2000

Eliisa Mäenpää

Mitokondriotauti MELAS, kliiniset piirteet ja häiriöt solutasolla

25.2.2000, Oulun yliopisto

Harri Rusanen

85 vuotta täyttäneiden virtsatieinfektio

3.3.2000, Tampereen yliopisto

Pentti Heinämäki

Lyhyesti: Tupakoinnin keuhkotuho osin jopa luuydinvaikutuksista?

Kanadassa selvitettiin tupakoinnin luuydinvaikutuksia 38 pitkään tupakoineen aineistosta; tupakoimattomia sukupuolivakioituja verrokkeja oli 15. Tupakanpoltonhan on todettu lisäävän perifeerisen veren leukosyyttimäärää. Nyt haluttiin selvittää, löytyisikö yhteyksiä leukosyyttien fenotyypppimuutosten ja keuhkotuhovaikutusten välillä. Leukosyyteissä todettiin merkkejä luuytimen kroonisesta stimulaatiosta (solukypsymättömyys ja korkea L-selektiiniekspressio sekä edelleen suuri myeloperoksidaasipitoisuus). Tutkimuksessa pohditaan, olisiko lisääntynyt epäkypsien polymorfonukleaaristen leukosyyttien määrä edistämässä kroonista keuhkotuhoa, jonka on todettu liittyvän tupakointiin. Kirjoittajat havaitsivat yhteyttä mm. myeloperoksidaasipitoisuuden ja keuhkojen diffuusiokapasiteettiarvojen laskun välillä. Näin ollen kaikki tupakoinnin vaikutukset eivät siis olisikaan paikallisia vaan itse asiassa luuytimen kautta heijastuvia?

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sammakon syönnistä allergiaa

Sammakon käsittelyn esimerkiksi laboratoriossa tiedetään voivan aiheuttaa allergiaa. Italiassa sammakko on aikoinaan ollut suosikkiruokaa, nyttemmin ehkä harvinaisempaa; sen sijaan Kaukoidässä tätä herkkua (?) voi saada pöytäänsä helpommin. Italialaiset raportoivat RAST-kokein varmistetusta anafylaktisesta reaktiosta, jonka kuusivuotias tyttö sai sammakon (Rana esculenta) nauttimisen jälkeen. Hyvä tallettaa muistiin ruokalistaa matkan päällä selatessa...

Hannu Puolijoki

Kuolleisuus ja kunto aikuistyypin diabeteksessa

Tyypin 2 diabeteksen hoidon kulmakiviä on liikunta, jolla saadaan mm. insuliiniresistenssiä vähennetyksi. Vaikka liikunta parantaakin diabeteksen tasapainoa, ei ole tietoja siitä, miten fyysinen kunto liittyy elinajan ennusteeseen.

Robert Paul

Kumpi hyödyttää astman hoidossa enemmän, salmeteroli vai steroidin annoksen suurentaminen?

Britit ovat tehneet meta-analyysin EMBASEn, Medlinen ja GlaxoWellcomen rekisterien perusteella siitä, hyödyttääkö salmeterolin lisääminen astman hoitoon enemmän kuin inhalaatiosteroidin annoksen suurentaminen, vähintään kaksinkertaistaminen. Analyysissä oli mukana 2 055 tutkimusta, joista poimittiin 9 sellaista satunnaistettua kaksoissokkokoetta, joissa oli rinnakkaisryhmät, vähintään 12 viikon hoito ja astmapotilaat vähintään 12-vuotiaita. Mukaan tuli yhteensä 3 685 potilaan tiedot. Kaikki tutkimukset olivat GlaxoWellcomen sponsoroimia, ja myös kirjoittajilla on yhteyttä kyseiseen tehtaaseen annetun selvityksen perusteella.

Hannu Puolijoki

C-vitamiini suojaa ääreisverenkiertoa tupakoinnin haittavaikutuksilta

Tupakointi aiheuttaa postkapillaaritason verenkierrossa välittömiä neutrofiilien morfologisia ja toiminnallisia muutoksia, jotka hidastavat kudoksen verenkiertoa. Samoin trombosyyttien aggregaatio lisääntyy, kudosten adheesiomolekyyliaktiivisuus kasvaa ja postkapillaaripaine kohoaa. Nämä vaikutukset huonontavat kudoksen mikrosirkulaatiota, ja niitä tavataan mm. ulseroivien laskimosairauksien yhteydessä, sepsiksessä ja pre-eklampsiassa.

Pertti Kirkinen

Tupakointi ei suojaa dementialta

Ajatus siitä, että tupakointi suojaisi Alzheimerin taudilta, pohjautuu pienehköihin ja huonosti kontrolloituihin tutkimuksiin. Tästä huolimatta asia on saanut suhteettoman paljon huomiota osakseen lehdistössä. Kumpi kiinnostaakaan enemmän - että koira puri miestä vai että mies puri koiraa?

Robert Paul

Lasten ja nuorten hevosurheiluvammat: Voidaanko loukkaantumisriskiä ennakoida ja ehkäistä?

Lasten ja nuorten ratsastustapaturmat ovat luonteeltaan suhteellisen vakavia. Ruhjeet ja murtumat ovat yleisimpiä vammoja ratsastajalla, joka putoaa hevosen selästä. Eniten loukkaantumisia sattuu aloittelijoille. Kokeneet ratsastajat loukkaantuvat harvemmin, mutta toisaalta heillä halukkuus käyttää asianmukaisia varusteita, kuten kypärää ja ratsastussaappaita, on vähäisempää. Ratsastaja voi loukkaantua myös muulloin hevosten läheisyydessä oleskellessaan. Lääkärin tehtävä hevosurheilussa on vammojen hoidon lisäksi antaa tietoa loukkaantumisriskeistä ja parantaa turvallisuutta ennaltaehkäisevällä neuvonnalla.

Carita Pamilo, Timo Parvinen, Ilkka Välimäki