Lyhyesti: Virusko liikalihavuuden syy?

Detroitissa toimiva tutkimusryhmä on aiemmin todennut lihavilla usein vasta-aineita adenovirustyyppiä 36 vastaan. Koeputkessa virus on myös aiheuttanut adiposyyttien erilaistumista. Nyt ryhmä raportoi viruksen aiheuttavan kanoilla ja hiirillä lihavuutta. Seerumin rasvatarvot olivat pienentyneet, kuten aiemmissa ihmistutkimuksissakin. Netissä on tuloksia kritisoitu aika reippaasti ja vastaava tutkija on myös puolustautunut. Kieltämättä ajatus on uskomaton. Silti on mahdollista, että infektioon eivät vastaa ainoastaan immunijärjestelmän solut vaan myös rasvasolukko.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Steroidiannos huonosti kontrolloidussa astmassa

Australiassa tutkittiin 61:n huonossa tasapainossa olevan astmapotilaan aineistosta kaksoissokkoperiaatteella, onko hyötyä antaa inhaloitavaa budesonidia hoidon alussa 3 200 myyg/vrk vai riittäisikö 1 600 myyg/vrk. Ryhmät saivat näitä annoksia 8 viikkoa ja sen jälkeen jatkettiin toiset 8 viikkoa 1 600 myyg:lla/vrk, minkä jälkeen suoritettiin avoin 72 viikkoon ulottuva budesonidin annoksen oikeaksi titraaminen, jossa ryhmät eivät eronneet. Bronkiaalisen hyperreaktiviteetin määrityksessä 16 viikon kohdalla todettiin eroa 3 200 myyg/vrk budesonidia saaneen ryhmän eduksi, mutta muilta osin 1 600 myyg oli riittävä päiväannos hyvän astmakontrollin saavuttamiseksi. Tutkimuksessa saavutettiin yllättävän suurella osalla erinomainen hoitotasapaino, ja siinä lienee aihetta lisäselvityksiin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Espanjan taudin tappavuus

Mikä teki vuoden 1918 Espanjan taudista niin tappavan, että siihen sortui yli 20 miljoonaa parhaassa iässä olevaa ihmistä? Vastausta on haettu infektioarkeologisessa tutkimuksessa, jossa käytettiin DNA-näytteitä Alaskan ikuiseen jäähän haudatusta inuiitista ja kahden tautiin sortuneen sotilaan kudospaloista. Niistä eristettiin viruksen neuraminidaasigeeni. Sen emäsjärjestys tyypittyi lintujen ja imettäväisten virusten välimaastoon. Tämä samoin kuin aiempi toisen virulenssitekijän, hemagglutiniinin, tyypitys osoittaa, että virus siirtyi imettäväisiin juuri ennen vuoden 1918 epidemiaa. Todennäköisesti Espanjan taudin viruksessa ei ollut mitään yhtä kamalaa ominaisuutta, vaan näiden kahden uudenlaisen ja kenties muidenkin virulenssitekijöiden kombinaatio teki siitä ennenkokemattoman ja tappavan.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Liuotushoidon antotapa vaikuttaa vuotokomplikaatioihin

Kallonsisäinen vuoto on sydäninfarktin trombolyysihoidon ikävin komplikaatio. Tunnetut tutkijat vertasivat boluksina ja infuusiona annettavaa liuotushoitoa yhteensä yli 103 000 infarktipotilaan jälkianalyysissä. Boluksina annettavaan hoitoon liittyi kallonsisäisiä vuotoja noin 25 % useammin (p = 0,003). Absoluuttinen lisävaara oli 2 vuotoa 1 000 potilasta kohti. Tutkijat katsoivat, että tämäkin pieni lisäriski on kliinisesti merkittävä, koska boluksina annettava hoito ei ole muissa suhteissa infuusiota tehokkaampi. Toisaalta voi olla, että helpommin toteutettavan bolushoidon ansiosta suurempi osa liuotushoidosta hyötyvistä potilaista saa hoidon, mikä taas vähentää haittavaikutuksien merkitystä.

Juhani Airaksinen

Hyvin pienten keskosten kohtalo

Vastasyntyneiden tehohoidon kehitys on johtanut siihen, että gestaatioiältään yhä nuoremmat keskoset jäävät eloon. Samalla yhä yleisemmin suhtautuminen hyvin ennenaikaisen synnytyksen ja vastasyntyneen hoitoon on aktiivista. Rajanveto aktiivisen ja konservatiivisen hoitolinjan valinnan välillä on kuitenkin vaikea ja vaihteleva, mikäli synnytys tapahtuu raskauden puolivälissä tai heti sen jälkeen.

Pertti Kirkinen

Miten arvioida keuhkopotilaan lentokelpoisuutta

Skotit julkaisivat tutkimuksen 28 potilaasta, joilla oli keuhkosairaudesta (keuhkoahtaumatauti 20, keuhkofibroosi 4, bronkiektasiat, mesoteliooma, bronkioliitti ja systeeminen lupus erytematoides kukin 1) johtuva huono happisaturaatio. Tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko ns. hypoksian inhalaatiotestiä (HIT) käyttää sen arvioinnissa, soveltuuko potilas matkustajaksi lentokoneeseen vai ei. Potilaille, joilla valtimoveren happisaturaatio (SaO2) oli pulssioksimetrillä alle 90 %, ei HIT-testiä tehty vaan heidät luokiteltiin lentokoneeseen kelpaamattomiksi. Testauksen pääsi, jos SaO2 oli vähintään 90 %.

Hannu Puolijoki

Onko verenpaineen mittaustavalla taloudellista merkitystä?

Kohonneen verenpaineen seurannassa tarvitaan säännöllisiä mittauksia, jotka voidaan nykyään suorittaa yhtä luotettavasti kotona kuin terveyskeskuksessakin. Siirtymällä kotimittauksiin voitaisiin seurantakäyntejä terveyskeskukseen harventaa. Kirjoittajat ovat verranneet kustannusten minimointianalyysissään eri menetelmiä ja toteavat, että kotimittauksilla voitaisiin säästää pelkästään uusien verenpainepotilaiden hoidossa lähes 60 milj. markkaa vuodessa. Terveydenhoitajilta säästyvää työaikaa voitaisiin käyttää esim. valistustyöhön tai muuhun rutiinimittauksia järkevämpään toimintaan.

Risto Roine, Väinö Turjanmaa, Harri Sintonen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 33/2000 Kommentteja

Pahanlaatuiset sylkirauhaskasvaimet Suomessa

Suomessa diagnosoidaan pahanlaatuisia sylkirauhaskasvaimia vuosittain noin 50. Niitä esiintyy yhtä paljon miehillä kuin naisilla, ja potilaiden sairastumisikä on noin 60 vuotta. Sylkirauhasen syövän etiologiaa tai riskitekijöitä ei tunneta. Kasvaimia esiintyy kaikissa suun, nenän, nielun ja kurkunpään sylkirauhasissa. Sylkirauhasen syövän primaarihoito on kirurgia. Leikkauksen yhteydessä selviää myös morfologinen diagnoosi, eikä koepalaa ole syytä ottaa ennen lopullista kirurgista hoitoa. Sädehoito annetaan yleensä postoperatiivisesti kookkaissa ja laajalle levinneissä sekä histologialtaan aggressiivisissa kasvaimissa.

Heikki Luukkaa, Kalle Aitasalo, Heikki Joensuu, Antti Mäkitie, Juhani Pukander, Reidar Grénman

Rintasyövän ennaltaehkäisy - onko sitä?

Rintasyöpään sairastuu yksi kymmenestä naisesta jossain elämänsä vaiheessa. Vaikka hoitotulokset ovat hyviä, on sairastuminen potilaalle huomattava rasite ja elämää uhkaava tekijä. Ennaltaehkäisymahdollisuudet houkuttelevat, mutta ovat valitettavasti rajallisia. Molempien rintojen poisto vähentää sairastumisriskiä, mutta tuo mukanaan omat haittansa. Kemoprevention tulokset ovat toistaiseksi ristiriitaisia eivätkä vielä käytäntöön sovellettavissa. Varhainen toteaminen seuraamalla riskiryhmiin kuuluvia lisää turvallisuuden tunnetta, mutta voi toisaalta olla naiselle stressaavaa ja on suhteellisen kallista.

Kaija Holli

Aivoinfarktin hoito tulevaisuudessa Johtaako geeniekspression tutkimus terapeuttisiin ikkunoihin?

Aivoinfarktin hoitoon on viime vuosikymmenen aikana kehitetty lupaavia strategioita, merkittävimpinä akuutin vaiheen trombolyysi sekä ns. terapeuttisen aikaikkunan hyödyntäminen sekä akuuttihoidossa aivohalvausyksiköissä että varhaiskuntoutuksessa. Neuroprotektiivisten lääkeaineiden kehittely on myös edennyt, mutta läpimurtoa joudutaan vielä odottamaan. Toistaiseksi tehokkainta hoitoa - myös kustannusmielessä - ovat erilaiset sekundaariprevention ja primaariprevention muodot.

Perttu J. Lindsberg

Aikuispsykiatria unohtaa usein potilaiden lapset Ruotsissa joka neljännellä psykiatrisella potilaalla on lapsia

Psykiatristen potilaiden hoidon muutokset ovat tuoneet terveyden- ja sosiaalihuollon asiantuntijoiden ulottuville uuden ryhmän. Aiemmin psyykkisesti sairailla potilailla ei juurikaan ollut lapsia, osa potilaista oli jopa steriloitu. Nykyisin esimerkiksi Ruotsissa joka viidennellä laitoshoidossa olevalla ja joka neljännellä avohoidossa olevalla psykiatrisella potilaalla on lapsia.

Tuula Vainikainen, Ulla Järvi

Cochrane-katsaus: Antibioottihoito akuutissa sinuiitissa

Äkillinen poskiontelotulehdus on yksi avohoidon yleisimmistä infektiotaudeista. Sinuiitin diagnostiikasta ja hoitovaihtoehdoista on käyty vilkasta keskustelua tämänkin lehden palstoilla viime vuosina. Ensimmäinen sinuiitin hoitoa koskeva meta-analyysi oli hollantilaisen työryhmän vuonna 1997 julkaisema: siinä yhdistettiin kolme avohoidossa tehtyä tutkimusta, joissa osoitusta hoidon vaikuttavuudesta ei saatu. Toinen meta-analyysi julkaistiin BMJ:ssä vuonna 1998. Siihen koottiin 27 tutkimusta, suurin osa erikoissairaanhoidosta, ja tulokset osoittivat amoksisilliinin tai folaatti-inhibiittorit hieman lumelääkettä tehokkaammaksi akuutin sinuiitin hoidossa. Myös Cochrane-yhteistyössä on toiminut akuutin sinuiitin hoidosta kiinnostunut ryhmä, ja se on nyt saanut synteesinsä valmiiksi. Tavoitteena oli koota yhteen aikuisten akuuttia sinuiittia koskevat tutkimukset vielä aiempia meta-analyysejä kattavammilla hauilla.

Helena Varonen

Cochrane-katsaus: Paikallinen vai yleisanestesia lonkkamurtumaleikkauksessa?

Reisiluun kaulan murtumia esiintyy Suomessa noin 8 000 vuodessa, ja määrä on väestön ikääntymisen myötä kasvussa. Suurin osa lonkkamurtumista hoidetaan leikkauksella. Leikattavat potilaat ovat pääsääntöisesti vanhuksia, joiden anestesiamenetelmän valinta ei ole aina ongelmatonta. Sekä yleisanestesiaa että paikallisanestesiaa, spinaali- tai epiduraalipuudutusta, on käytetty lonkkamurtumaleikkauksissa. Cochrane-katsauksen laatijoiden tavoitteena oli vertailla lonkkamurtumaleikkauksiin käytettyjen anestesiamenetelmien hyötyjä ja haittoja.

Helena Varonen

Cochrane-katsaus: Beklometasonin vaikutus lapsen kasvuun

Lasten astman hoito perustuu nykyisin keuhkoputkien tulehdusreaktion hoitamiseen steroidilääkityksellä. Useat tutkimukset ovat osoittaneet pitkäaikaisen hengitetyn steroidihoidon tehokkaimmaksi hoitomuodoksi lasten astmassa. Pitkäaikaiseen lääkitykseen liittyy kuitenkin myös haittoja. Cochrane-katsauksen tavoitteena oli esittää arvio beklometasonihoidon vaikutuksesta lasten pituuskasvuun. Katsaukseen etsittiin satunnaistettuja hoitokokeita, joissa verrattiin beklometasonia lumelääkkeeseen tai muuhun kuin steroidilääkitykseen.

Helena Varonen

Intresset för tredje världen förde henne till WHO

Dr Heli Bathija är en passionerad läkare som med hjälp av Gud eller ödets finger har ägnat sig åt viktig forskning i stället för kliniskt arbete under nästan hela sin karriär. Hon är en av de finländare som anställts på WHO och hennes arbete omfattar en av Finlands prioriteringar inom WHO - hälsofrågor som sammanhänger med den mänskliga fortplantningen, reproduktionshälsovård.

Åke Landquist

Vastaako lääkärin peruskoulutus käytännön työn vaatimuksia?

Lääkäri 98 -tutkimuksessa kartoitettiin lääkärien tyytyväisyyttä saamaansa peruskoulutukseen. Yleisesti peruskoulutuksen koettiin vastaavan kohtalaisesti lääkärin työtä. Varsinkin sairaalalääkärin työn opetukseen oltiin pääosin tyytyväisiä kaikista tiedekunnista valmistuneiden keskuudessa. Sen sijaan vanhoissa tiedekunnissa kohdistui edelleen huomattavan paljon enemmän tyytymättömyyttä terveyskeskuslääkärin työn opetukseen kuin uudemmissa tiedekunnissa. Vanhemmissakin tiedekunnissa oli suuntausta parempaan. Ero Kuopion ja Tampereen tiedekuntiin oli kuitenkin vielä huomattava.

Harri Hyppölä, Esko Kumpusalo, Irma Virjo, Kari Mattila, Liisa Neittaanmäki Hannu Halila, Riitta Luhtala, Santero Kujala, Mauri Isokoski

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030