Lääkärilehti

Primaarisen pulmonaarihypertonian hoitoa prostasykliinillä

Primaarinen pulmonaarihypertonia (PPH) on onneksi harvinainen (geneettinen?) sairaus, jonka kohdatessaan kokenutkin kliinikko saattaa olla ymmällään: anamnestisesti oireet sopivat tavallaan vaikkapa astmaan tai keuhkoemboliaan mutta löydökset eivät, ellei sekundaarista keuhkoembolisaatiota ole mukana. Sairaus on salakavala ja ilmenee muuten terveellä nuorella ehkäpä rasitushengenahdistus ensioireenaan. PPH:n hoito on ollut hankalaa: systeemikiertoon vaikuttaviin verenpainelääkkeisiin vaste on ollut huono tai sitten alkuun todettu vaste on hiipunut tai ne ovat aiheuttaneet tukun sivuvaikutuksia. Verisuonia tehokkaasti laajentavaa prostasykliiniä johdoksineen on annettu suoneen, mutta tämä on ollut ymmärrettävästi hankalaa teknisesti. Elinsiirto on ollut pelastava toimenpide pidemmällä tähtäimellä.

Hannu Puolijoki

Lääketieteen maailmasta 30/2000 Kommentteja

Miten suhtautua omaan syöpägeeniriskiin?

BRCA1- ja BRCA2-geenien mutaatiot ovat tunnetuimpia syöpäriskiä lisääviä tekijöitä. Niihin liittyy naisen elinaikana 55-85 %:n riski rintasyövän ja 15-65 %:n riski munasarjasyövän puhkeamiseen. Miehillä rintasyöpäriski on pienempi. Suvuissa, joissa näitä sairauksia esiintyy familiaarisina tai joissa muuta kautta on tietoa suvun piirissä todetuista BRCA-mutaatioista, joutuvat oireettomat suvun jäsenet harkitsemaan oman geenitilanteensa tutkimusta ja mahdollisia tästä seuraavia toimenpiteitä. Lähes 700 kliinisesti terveen aikuisen asenteita ja valintoja tällaisessa tilanteessa selvitettiin tutkimuksessa, jossa tutkittavien riski näihin mutaatioihin oli 50 % ja 25 % lähisuvussa esiintyneen DNA-löydöksen perusteella arvioituna.

Pertti Kirkinen

Lääketieteen maailmasta 30/2000 Kommentteja

Uniapnean ja yöllisen iskemian monimutkainen yhteys

Obstruktiivisen uniapnean (OSAS) tiedetään yhdistyvän kohonneeseen riskiin saada sydänkomplikaatioita, tunnetuimpana ehkä iskeemisen sydänsairauden ongelmat. On jopa spekuloitu OSAS:n mahdollisuutta itsenäisenä iskeemisen sydänsairauden riskitekijänä. Tätä yritettiin selvittää lahden takana Uumajassa.

Hannu Puolijoki

Lääketieteen maailmasta 30/2000 Kommentteja

Diabeetikon kohonneen verenpaineen lääkehoito

Diabetekseen liittyvien elinmuutosten ehkäisyssä kohonneen verenpaineen hoidon merkitys on suuri. Tuoreimmissa hoitosuosituksissa korostetaankin verenpainetta alentavan lääkehoidon varhaista aloittamista diabeettista nefropa-tiaa sairastaville potilaille, ja tavoitetason pitää olla tiukka. Tyypin 2 diabeetikoilla kohonneen verenpaineen hoidon optimaalinen tavoitetaso on uusimpien tutkimusten mukaan alle 130-140/85 mmHg. Tähän pääsemiseksi tarvitaan lääkkeettömän hoidon lisäksi useiden lääkeryhmien yhdistelmien osaavaa käyttöä.

Leo Niskanen, Ilkka Tikkanen

Katsausartikkeli 30/2000 Kommentteja

Antiestrogeeni vai estrogeeni luukadon torjuntaan?

Havainnot rintasyövän liitännäishoitona käytettävien antiestrogeenien luustoa suojaavasta vaikutuksesta ovat tuoneet uuden vaihtoehdon postmenopausaalisen osteoporoosin ehkäisyyn. Ensimmäinen uuden polven selektiivinen estrogeenireseptorin muuntelija, raloksifeeni, on Suomessakin markkinoilla. Luustovaikutustensa suhteen se on samanarvoinen kuin estrogeeni, ja lääkevalinnan ratkaisevatkin muut kuin luustoon kohdistuvat vaikutukset ja potilaan kokonaistilanne.

Matti J. Välimäki

Katsausartikkeli 30/2000 Kommentteja

Sepelvaltimotaudin invasiivisen tutkimuksen ja hoidon toteutuminen Suomessa ja muualla Euroopassa

Vuonna 1996 Suomessa tehtiin sepelvaltimoiden ohitusleikkauksia suhteessa väkilukuun eniten koko Euroopassa, kun taas varjoainekuvausten ja pallolaajennusten määrä oli vähäinen. Suhteessa eniten näitä toimenpiteitä tehtiin Vaasan keskussairaalassa. Ohitusleikkauksia tehtiin Kuopion ja Oulun yliopistosairaaloissa enemmän kuin Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Suomessa pallolaajennuksia tehdään vain vähän yli puolet ohitusleikkausten määrästä, kun muualla Euroopassa määrä on yli puolitoistakertainen. Ohitusleik- kausten määrää tuskin tarvitsee enää lisätä, pallolaajennuksia ja varjoainekuvauksia kylläkin.

Juha Mustonen, Matti Romo, Juhani Airaksinen, Markku S. Nieminen, Kari Niemelä

Katsausartikkeli 30/2000 Kommentteja

Kriittisten laboratoriotulosten hälytysrajat ja ilmaantuvuus

Laboratoriotuloksista, jotka ovat todennäköisesti liittyneet hengenvaaralliseen tilaan, on soitettu hoitavalle lääkärille heti vastauksen varmistuttua. Ilmoituskäytäntö on kuitenkin usein ollut vaihtelevaa ja kirjaamatonta. Hälytysrajoista ei ole laadittu kansallisia suosituksia, vaan jokainen laboratorio on toiminut parhaaksi katsomallaan tavalla. Laatujärjestelmiä valvovat viranomaiset vaativat kliinisiltä laboratorioilta dokumentoitua kriittisten laboratoriotulosten ilmoituskäytäntöä. Lisääntyneet laboratorioiden yhteydenotot eivät välttämättä aina paranna potilaiden selviytymistä.

Simo Pohjavaara, Timo Kouri, Erkki Seppälä

Katsausartikkeli 30/2000 Kommentteja

Kansanterveyslaitoksen suositus influenssarokotteen käytöstä syksyllä 2000

Jokasyksyinen influenssarokotuskampanja järjestetään loka-marraskuussa. Kansanterveyslaitos on lähettänyt oheisen lääketieteellisten riskiryhmien rokotuksia koskevan suosituksen terveyskeskuksiin ja toimittaa syyskuussa viimevuotista käyttöä vastaavan määrän maksuttomia rokotteita ilman tilausta. Rokotteen kaksi A-viruskantaa on vaihdettu. Rokotuksen kohderyhmät on määritelty samalla tavoin kuin kolmena edellisenä vuonna. Kohderyhmien tavoittamiseksi rokotuksista tulisi tiedottaa paikallisesti.

Tapani Hovi, Tapani Kuronen, Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

Katsausartikkeli 30/2000 Kommentteja

Salassapitovelvollisuus ei tee lääkäristä lainsuojatonta

- Lääkärien salassapitovelvollisuus ei merkitse, että heitä voi kohdella miten tahansa. Jos lääkäriä uhataan tai hänen kimppuunsa käydään, hänellä on täysi oikeus käyttää kaikkia keinoja, joita yhteiskunta suo muillekin kansalaisille. Poliisi voidaan kutsua myös terveydenhuollon yksikköön. Joskus tuntuu kuin terveydenhuollossa työskentelevät ajattelisivat, että salassapitovelvollisuus ja hoitovelvollisuus estäisivät tekemästä näin, sanoo kansanedustaja, varatuomari Paula Kokkonen.

Suvi Sariola