Niskaoireiset toimistotyöntekijät hyötyvät lyhytjaksoisesta kuntoutuskurssista

Tutkimuksessa arvioitiin kahden liikuntapainotteisen kuntoutuskurssin vaikuttavuutta ja etsittiin sitä selittäviä tekijöitä. Osallistujat olivat otos niskaoireisista naistoimistotyöntekijöistä. He olivat terveydentilaa kartoittaneessa kyselylomakkeessa ilmoittaneet kärsivänsä työhön liittyvistä niskaoireista, heillä ei ollut fyysistä harjoittelua rajoittavia sairauksia ja he kokivat tarvitsevansa kuntoutusta. Naiset satunnaistettiin kahta erilaista fyysistä harjoittelua noudattavalle lyhytjaksoiselle (5+3+3 vrk) varhaiskuntoutuskurssille.

Katariina Hinkka

Lyhyesti: Ydinpomminkestävä bakteeri

Deinococcus radiodurans on arktisilla kallioilla viihtyvä bakteeri, joka kestää aivan käsittämättömän suuria annoksia säteilyä. Se pystyy jollain ihmeen mekanismilla parsimaan uudelleen kokoon säteilyn pirstaleiksi hajottaman DNA:nsa. Deinokokin genomi on nyt sekvensoitu ja sieltä löytyy 20 kopiota geeniä, joka koodaa säteilyn aiheuttamia vaurioita korjaavaa entsyymiä nimeltä MutT. Muilla eliöillä on vain yksi MutT-geeni. Tämä löydös ei kuitenkaan selitä, minkä mallin mukaan bakteeri kokoaa sattumanvaraisiksi kappaleiksi hajonneen genominsa. Se on ainakin varmaa, että ydinsodasta deinokokki ei olisi moksiskaan.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Velttoa käsihygieniaa

Lintsaaminen käsienpesussa on yleistä sairaaloissa. Niin myös Sveitsissä, joka sentään on säntillisten ihmisten maa. Geneven yliopistosairaalassa oli seurattu lääkäreitä ja hoitajia ja rekisteröity käsien pesu tilanteissa, joissa se olisi ollut paikallaan. Hoitajat jättivät joka toisella kerralla kädet pesemättä. Lääkärit olivat vieläkin laiskempia pesten käsiänsä vain joka kolmas kerta. Yllättävää kyllä tehohoito-osastolla ja tilanteissa, joissa tartuntariski oli suurin, velttoiltiin eniten. Tässä olisi ryhdistäytymisen paikka meillä Suomessakin.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Mekkaan matkaajille tiedoksi

WHO tiedottaa Saudi-Arabiaan pyhiinvaellusmatkalle aikovien rokotusvaatimuksista. Kaikkien on syytä ottaa meningokokkirokote; aikarajat ovat vähintään 10 päivää mutta enintään 3 vuotta ennen saapumista maahan. Tämä koskee myös yli 3 kuukauden ikäisiä pikkulapsia. Keltakuumerokotus vaaditaan infektiivisiltä alueilta tulevilta (Afrikan ja Etelä-Amerikan keltakuumealueet). Rajalla yritetään tarkastaa myös tulijoiden terveydentilaa, mikä lienee kohtalaisen toivotonta puuhaa. Ruokaa ei saa tuoda maahan.

Pentti Huovinen

Lyhyesti: Spirometrian merkitys restriktiivisen ventilaatiohäiriön diagnostiikassa

Kanadalaiset selvittivät 1 831 potilaan aineistosta, käykö spirometria restriktiivisen ventilaatiohäiriön diagnostiikkaan (keuhkojen kokonaiskapasiteetti pienentynyt alle 95 %:n luottamusvälin alarajan). Spirometrian positiivinen ennustearvo osoittautui heikoksi: vain 41 %:lla voitiin varmistaa restriktio keuhkojen tilavuusmittauksin. Sen sijaan negatiivinen ennustearvo osoittautui varsin hyväksi: vitaalikapasiteetin ollessa normaali vain alle 3 %:lla oli restriktiivinen löydös tilavuusmittauksissa. Päätelmäksi tuli, että spirometria on hyödyllinen restriktiivisen ventilaatiohäiriön poissulkemisessa.

Hannu Puolijoki

Joko Sinä määräät beetasalpaajaa sydämen vajaatoimintaan?

Beetasalpaajat vähentävät sydämen vajaatoiminnan aiheuttamaa sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Uusi tutkimus vahvistaa tämän myös bisoprololin kohdalla.

Robert Paul

Olisiko labiilin astman taustalla antioksidanttien puutostila?

Birminghamilainen tutkimusryhmä selvitti, pitääkö paikkansa, että vaikeaa ja labiilia astmaa (type 1 brittle asthma) sairastavilla olisi ruokavaliossaan puutetta magnesiumista, seleenistä tai A-, C- ja E-vitamiineista. Kyse oli iän, sukupuolen ja inhalaatiosteroidiannoksen mukaan vakioidusta tapaus-verrokkitutkimuksesta; mukana oli 20 vaikeaa ja labiilia astmaa sairastavaa (yli 40 %:n vuorokausivaihtelu PEF-arvoissa huolimatta inhalaatiosteroidihoidosta), 20 stabiiliksi luonnehdittua astmaa sairastavaa sekä 20 tervettä verrokkihenkilöä. Osoittautui, että vaikeaa astmaa sairastavilla oli normaalissa ruokavaliossaan merkitsevästi vähäisemmät määrät A- ja E-vitamiineja kuin muilla tutkittavilla; sen sijaan muissa tutkituissa ruoan antioksidanttipitoisuuksissa eroa ei ollut. Vaikeaa astmaa sairastavilla oli taipumusta jäädä ruokavaliossaan kaikkien mainittujen aineiden osalta suositusten alapuolelle. Kuitenkin tutkittujen aineiden pitoisuudet seerumissa olivat normaalialueella kaikilla yksilöillä.

Hannu Puolijoki

Ehrlichia ja Lewis x

Ihmisen granulosyyttiehrlichia (HGE) on alkukantainen bakteeri, joka nimensä mukaisesti lisääntyy granulosyyttien sisällä. Samat puutiaiset, jotka toimivat borrelian vektoreina levittävät myös HGE:tä. HGE-infektioita on raportoitu eniten Yhdysvalloissa; sen sijaan Euroopasta on löytynyt vain muutama harva tapaus, Suomesta ei toistaiseksi yhtään.

Matti Viljanen

Radiologian nykynäkymät terveyskeskuksessa

Kansanterveyslain hyväksyminen 1972 edesauttoi terveyskeskusten rakentamista ja varustamista mm. röntgenlaitteilla. Suuri määrä laitteita hankittiin 1970-luvun lopulla. Hyvän varustetason ansiosta myöskin röntgentutkimuksia on tehty runsaasti terveyskeskuksissa. 1990-luvulla tullut kustannuskriisi puolestaan on asettanut päättäjät taas uuteen tilanteeseen. Laitteita pitäisi uusia, säästöjä pitäisi syntyä, onko rahaa? Röntgentoimintaa pitäisi tarkastella nyt kriittisesti terveyskeskuksissa. Artikkelissa käsitellään keskiverto terveyskeskustoiminnan asioita - isoissa kaupunkiterveyskeskuksissa on eri tilanne.

Seppo Soimakallio, Ilkka Suramo, Martti Kormano

Keuhkosyöpä thoraxkuvassa

Keuhkosyöpä näkyy thoraxkuvassa monimuotoisina löydöksinä, esim. pneumoniana, pyörövarjona tai juosteisena kasvainlöydöksenä. Oikean tulkinnan tekeminen kuvasta voi olla vaikeaa jopa erikoislääkärille, saatikka terveyskeskuslääkärille, jonka tehtäväksi keuhkokasvaimen primaaritulkinta usein jää. Siinä vaiheessa kun varmat merkit, kuten normaalia leveämpi mediastinum ja kylkiluutuho, näkyvät kuvissa on tauti edennyt jo melko pitkälle. Keuhkosyövän yleisyyden, huonon ennusteen ja kuvien tulkinnan vaikeuden vuoksi kirjoittajat suosittelevat, että keuhkokuvista ainakin puolet saataisiin erikoislääkärin konsultaatioon.

Leo Keski-Nisula, Timo Paakkala

Luuston natiivikuvaus ja tulkintavaikeudet

Natiivikuvaukset ovat säilyttäneet keskeisen aseman tuki- ja liikuntaelinten sairauksien primaaridiagnostiikassa. Terveyskeskuslääkärit tulkitsevat suurimman osan kuvista, koska mahdollisuudet radiologin konsultaatioon ovat vähäiset. Luuston normaalivariaatiot, kehittyvä luusto sekä kuvaustekniikka voivat saada aikaan ongelmatilanteita natiivikuvien tulkinnassa. Tällöin on tärkeää tuntea tuki- ja liikuntaelimistön anatomia ja noudattaa huolellisuutta. Periostireaktioiden erotusdiagnostiikassa tulee käyttää radiologin konsultaatiota.

Juhani Ahovuo

Selkäranka diagnostisena haasteena

Röntgenlaitteet terveyskeskuksissa ovat suomalainen erikoisuus - muualla maailmassa tällaista järjestelmää ei juuri näe. Selkärankakuvien tulkinnan terveyskeskuksissa tekee haasteelliseksi se, että hyvin yleiset nivelrikkomuutokset kiinnittävät huomion ja siten estävät vakavan taudin havaitsemisen. Jotta terveyskeskusten laitteita käytettäisiin tehokkaasti, tulisi kuvattavat potilaat valita nykyistä tarkemmin ja tulkinnan osuvuutta parantaa selvästi.

Erkki M. Laasonen

Akuutin vatsan kuvantaminen

Uudet kuvantamismenetelmät ovat osoittaneet perinteisen natiiviröntgenkuvauksen heikkoudet akuutin vatsakivun syyn selvittelyssä, jos kohta suolitukoksen ja suoliperforaation kuvantamisdiagnostiikassa natiivikuvaus on edelleen ensisijainen. Koeleikkauksen sijaan tulee nykyaikaisessa diagnostiikassa entistä enemmän tukeutua uusiin kuvantamistutkimuksiin. Niiden avulla diagnoosi ja paras hoitotapa yleensä selviävät varsin spesifisesti ja turhia laparotomioita voidaan vähentää. Akuutin vatsan kuvantamisdiagnostiikka tulisi keskittää hoitopaikkoihin, joissa tarvittava kuvantamisvälineistö on käytettävissä.

Martti Kormano

Teleradiologian mahdollisuudet terveyskeskuksissa

Terveyskeskuksissa otettujen röntgenkuvien tulkinta on useimmiten terveyskeskuslääkärin tehtävänä. Radiologisten kuvien siirtäminen tietoverkon kautta, teleradiologia, tarjoaa mahdollisuuden erikoislääkärin konsultoimiseen erityisesti epäselvissä ja kiireellisissä tapauksissa. Kuvia voidaan siirtää myös opetustarkoituksessa tai osana sähköistä sairauskertomusta. Nykyiset tietoverkot mahdollistavat nopean ja virheettömän tiedonsiirron. Tarvittavista laitehankinnoista kertyy kuitenkin varsin suuri lasku ja toimintatapojen muuttaminen edellyttää koulutusta, joten teleradiologian käyttöönotto vaatii vielä harkintaa ja esimerkiksi paikallista kustannusanalyysiä.

Jarmo Reponen, Martti Kormano, Michael Wangel

Radiologian koulutus terveyskeskuksissa

Radiologia on teknisen kehityksen myötä muuttunut nopeasti viime vuosikymmeninä. Laitteet, tarvikkeet ja kehitysprosessit ovat tietotekniikan ansiosta kehittyneet voimakkaasti, ja ne mahdollistavat tänä päivänä huomattavan monipuolisen informaation saannin. Kehityksen mukana pysyminen edellyttää jatkuvaa koulutusta (CME = continuous medical education), joka tulee vähitellen vaatimukseksi kaikille erikoisaloille. Terveyskeskuslääkärin on hallittava useita eri erikoisalojen tietoja jokapäiväisessä käytännön työssä, ja radiologia on yksi keskeinen alue.

Carl-Gustaf Standertskjöld-Nordenstam, Seppo Soimakallio

Lääkärissäkäynnit terveyskeskuksissa ennen valtionosuusuudistusta ja sen jälkeen

Vuoden 1993 alusta toteutetun valtionosuusuudistuksen vaikutusten arvioimista varten selvitettiin Kuopion ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden vastuualueiden kaikkien terveyskeskuslääkärien vastaanottokäynnit kyselylomakkeiden avulla 30.11.-6.12.1992 ja 28.11.-4.12.94 välisinä aikoina. Tutkimusjaksojen aikana terveyskeskuslääkärien vastaanotoilla kävi yhteensä 109 221 potilasta; 56 857 käyntiä tehtiin vuonna 1992 ja 52 364 vuonna 1994. 20-29-vuotiaiden ikäluokassa vuosittaiset lääkärissäkäynnit vähenivät 16 % tutkimusjaksojen välillä ja 30-39-vuotiaiden ikäluokassa 9 %. Valtionosuusuudistuksella ei sinänsä ollut vaikutusta lääkärissäkäyntien kokonaismääriin. Taloudellinen lama on saattanut näkyä siinä, että nuorten työikäisten lääkärissäkäynnit vähenivät, kun taas lasten ja eläkeläisten käynnit lisääntyivät.

Arto Vehviläinen, Esko Kumpusalo, Sirkka-Liisa Kivelä, Jorma K. Takala

Seksuaaliopetus peruskoulujen yläasteilla

Opetushallinnon uudistusten myötä koulut ja kunnat päättävät yhä itsenäisemmin seksuaaliopetuksen järjestämisestä. Seksuaaliopetusta tutkittiin vuosina 1996 ja 1997 peruskoulujen yläasteiden 8. ja 9. luokilla kouluterveyskyselyissä, joihin vastasi yhteensä 69 047 oppilasta yli 200 kunnasta ja yli 400 koulusta. Seksuaaliopetus on vähentynyt 1980-luvun puolivälin jälkeen. Lähes puolet 8. ja lähes neljäsosa 9. luokan oppilaista ei muistanut yhtään seksuaaliopetuksen oppituntia viime lukuvuoden ajalta. Opetus painottui usein 9. luokalle ja sen sisältö oli kapea-alaista keskittyen raskauden ja sukupuolitautien ehkäisyyn. Opetuksessa oli suuria eroja alueiden, kuntien ja koulujen välillä.

Arja Liinamo, Elise Kosunen, Matti Rimpelä, Jukka Jokela

Alueellisen laboratoriotoiminnan tuotantorakenne, sen taustatekijät ja asiakaslähtöinen kehittäminen

Terveydenhuollon laboratorioiden tutkimusvalikoimaa ovat vuosien mittaan muovanneet hyvinkin erilaiset asiat, ja monissa pienissäkin laboratorioissa tutkimusvalikoima voi olla huomattavan laaja, vaikka näytesarjat ovat pieniä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on ryhdytty määrittelemään perusterveydenhuollon laboratorioille tarkoituksenmukaista tuotantorakennetta. Pohjana on lääkärien näkemys tutkimusten kiireellisyydestä. Hankkeessa pyritään arvioimaan alueellisen tuotantomallin eri vaihtoehtojen kokonaiskustannuksia. Samalla pyritään luomaan edellytykset yhtenäiselle laatujärjestelmälle.

Leena Moilanen, Erkki Seppälä, Ulla-Kaija Lammi, Ulla Mattelmäki-Rimpelä, Jukka Ratia, Olli-Pekka Ryynänen, Ari Miettinen

HYKS:n hallitus haluaa selvityksen Rintarekonstruktioon yli viiden vuoden jono HYKS:ssa

HYKS:n jäsenkunnista kotoisin olevat naiset joutuvat odottamaan yli viisi vuotta saadakseen rintarekonstruktion syöpäleikkauksen jälkeen. Leikkauksessa rintansa menettäneille naisille tehtiin viime vuonna Kirurgian klinikassa kaikkiaan 46 rintarekonstruktiota, yksi viikossa. HYKS:n hallitus on pyytänyt klinikalta selvityksen, miten jonoa rintojen uudelleenrakennusleikkauksiin voidaan lyhentää.

Suvi Sariola

Ikääntyneet haluavat asua kotona

Mikä on paras tapa järjestää henkilökohtaista huolenpitoa tarvitsevan ikääntyneen ihmisen asuminen?

Suvi Sariola