Aivoinfarktin etiologia ennustaa uusiutumisriskiä

Aivoinfarktin uusiutumisriski on suurin ensimmäisten viikkojen aikana infarktin tai TIA-oireen jälkeen. Aivoinfarktin uusiutumisriskin riippuvuutta primaari-infarktin etiologiasta tutkittiin analysoimalla neljän väestöpohjaisen tutkimuksen aineistoja, joissa oli mukana 1 709 aivoinfarktin sairastanutta potilasta. Infarkti uusiutui ensimmäisen viikon kuluessa primaari-infarktista 30 potilaalla, ensimmäisen kuukauden kuluessa 72 potilaalla ja kolmen kuukauden kuluessa 113 potilaalla. Aivoinfarktin uusiutumisriski riippui infarktin etiologiasta. Riski oli korkein suurten suonten ateroskleroosista aiheutuneessa infarktissa (OR 2,9 ensimmäisen kuukauden kuluessa). Kardioembolisen aivoinfarktin tai tuntemattomasta syystä aiheutuneen aivoinfarktin riski oli 1 ja pienen suonen ateroskleroosista aiheutuneen infarktin riski oli 0,2. Primaari-infarkteista vain 14 % aiheutui suurten suonten ateroskleroosista, kun sen sijaan ensimmäisen viikon aikana uusiutuneista infarkteista 37 % kuului tähän ryhmään. Kaulavaltimoiden kuvantaminen on keskeisin tutkimus arvioitaessa aivoinfarktin uusiutumisriskiä.

Kari Majamaa

Rintasyöpäpotilaan hoitopolun sujuvuus Kyselytutkimuksen tulokset Helsingin ja Espoon alueella

-Rintasyöpäepäilyn herättyä diagnostiikan ja hoitoon pääsyn tulisi sujua aukottoman ja vakiintuneen hoitoketjun mukaisesti, jotta turhia viiveitä voitaisiin välttää ja potilaan huolestuneisuutta vähentää. Kyseessä on työikäisten naisten tavallisin kuolemaan johtava syöpätauti siitä huolimatta, että ennuste on usein hyvä.

Jaana Vironen - Tiina Jahkola

Lääkärin työ atk-avusteisessa terveydenhuollossa

-Terveydenhuolto muodostuu lukuisista keskenään hyvin erilaisista toiminnoista. Yhteistä kaikelle on tietointensiivisyys, eettiset periaatteet ja joustava toiminta toimijan tai potilaan yksilöllisen tilanteen edellyttämällä tavalla. Tietojärjestelmien hyväksikäyttöä on lisättävä, jos terveydenhuoltoon kohdistuvista haasteista aiotaan selvitä samalla säilyttäen tähänastiset hyvät tulokset. Tässä kirjoituksessa esitellään lääkärin työhön liittyviä kysymyksiä, joita atk-avusteista terveydenhuoltoa suunniteltaessa on noussut esiin.

Pirkko Kortekangas

Lyhyesti: Obstruktiivisen uniapnean hoito auttaa sydämen vajaatoimintaan

Australialaiset osoittivat, että obstruktiivista uniapneaa (OSA) sairastavilla nenän kautta toteutettu jatkuva positiivinen ilmatiepainehoito, nCPAP, on edullista myös sydämen vajaatoiminnan kannalta. Sarjassa oli mukana 55 sekä OSAa että sydämen vajaatoimintaa potevaa. Hoitoa annettiin 3 kk. Aktiiviryhmästä 21 ja verrokkiryhmästä 19 suoritti tutkimuksen loppuun. Aktiivia hoitoa saaneessa ryhmässä mm. sydämen vasemman kammion ejektiofraktio ja elämänlaatu nousivat merkitsevästi, laskua todettiin yöllisessä virtsan noradrenaliinierityksessä. Verenpainetasoissa ei ollut eroa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Tuberkuloosirokotteen kehittämiseen massiivinen apuraha

Bill ja Melinda Gatesin säätiö on vuosien varrella jakanut hyväntekeväisyyteen runsaat seitsemän miljardia dollaria, josta puolet on suunnattu erilaisiin terveysprojekteihin. Viimeisimmällä, 82,9 miljoonan dollarin lahjoituksella tuetaan tuberkuloosirokotteiden kehittämistä. Tätä kaikkien aikojen suurinta tuberkuloositutkimukseen suunnattua apurahaa hallinnoi amerikkalainen Aeras Global Tuberculosis Vaccine Foundation. Rahaa käytetään sekä kliinisiin rokotetutkimuksiin, eläinmallien kehittämiseen että täysin uusien rokotteiden kehittämiseen. Gatesit ovat kiistämättä aikamme suurimpia filantrooppeja. Tämä kannattaa muistaa, kun seuraavan kerran manaa jumiutunutta Microsoftin tietokoneohjelmaa.

(Mkv)

Biopsioida vai eikö - kas siinä pulma!

Shakespieremaisesti mukailtu pääkirjoituksen otsikko keuhkoalan lehdessä pitää sisällään ongelman siitä, onko American-European Consensus Conferencen määritelmän mukaisen aikuisen hengitysvaikeusoireyhtymän (ARDS) yhteydessä syytä tehdä avointa keuhkobiopsiaa, tämä kun vaatii anestesiaa ja sisältää riskejä. Missään tapauksessa ei toimenpidettä pidetäkään ensivaiheen diagnostiikkana diffuusin alveolaarisen vaurion tms. syyn selvittämisessä.

Hannu Puolijoki

Sikiömenetyksestä koituva riski seuraavassa raskaudessa

Eri syistä johtuva sikiön kohdunsisäinen kuolema tapahtuu noin kolmessa raskaudessa tuhannesta. Aiempi sikiön menetys on yleisesti tunnettu seuraavan raskauden riskitekijä, mutta riskin suuruus ja yksityiskohdat eivät ole olleet kunnolla tiedossa. Tämän takia tutkittiin Ruotsin syntymärekisteristä tiedot vuosilta 1983-1997 niistä 410 021 synnyttäjästä, joilla tänä aikana oli ensimmäinen ja toinen synnytys. Jos ensimmäinen lapsi oli täysiaikainen ja normaalipainoinen, esiintyi seuraavassa raskaudessa loppuraskauden sikiömenetys 2,4 tapauksessa tuhatta synnytystä kohden. Jos ensimmäinen lapsi syntyi ennen 32. raskausviikon ikää ja oli lisäksi raskauden kestoon nähden pienipainoinen (-2 SD alle keskiarvon), esiintyi loppuraskauden sikiömenetys 19,0 tapauksessa tuhatta synnytystä kohden. Sinänsä nämä tulokset eivät kliinikkoa hämmästytä, mutta ne kartoittavat riskin suuruutta ja ovat sovellettavissa myös Suomen tilanteeseen.

Pertti Kirkinen

Lyhyt sädehoito helpottaa keuhkosyövän oireita

Diagnoosivaiheessa yli 70 % keuhkosyövistä on levinnyt paikallisesti laajalle. Silloin taudin parantaminen ei ole mahdollista ja lääkärin tavoitteena on oireiden hyvä hoito. Sädehoito helpottaa hengenahdistusta ja veriyskää jopa 90 %:lla potilaista. Sädehoitoa annetaan pieninä päiväannoksina, fraktioina, jolloin sädehoidon haittoja vältetään ja päästään suurempaan kokonaisannokseen.

Sirkku Jyrkkiö

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030