Uutta tromboosin ja keuhkoembolioiden estosta

Tromboosin hoito on pääkirjoituksen ja kolmen alkuperäistyön aiheena hiljattaisessa amerikkalaislehdessä. Hyytymisprosessin tuntemus on kasvanut viime vuosina ja saanemme aiheesta uuteen tietoon perustuvaa hoitoa.

Hannu Puolijoki

Kaksisuuntainen mielialahäiriö vaikeuttaa ilmeiden tulkintaa

Kasvojen ilmeiden tulkintaa käytetään yhä useammin vertailevassa psyykkisten häiriöiden tutkimisessa. Kiintoisassa tutkimuksessa näytettiin lasten kasvojen kuvia kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä tai ahdistuneisuushäiriöstä kärsiville nuorille ja terveille nuorille. Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivät nuoret arvioivat kahta muuta ryhmää useammin virheellisesti lasten kasvot vihaisiksi. Aikuisten kasvojen tulkinnoissa ei vastaavaa ilmennyt. Tutkijat päättelevät, että kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivällä nuorella usein tavattavat sosiaalisen kanssakäymisen vaikeudet voivat johtua heidän alttiudestaan tulkita ikäistensä ilmeet virheellisesti vihaisiksi.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Sulfonyyliureat peittävät infarktin ST-nousuja?

Sulfonyyliureat salpaavat ATP-herkkiä kaliumkanavia sydämessäkin. Näiden kanavien avautuminen sydänlihasiskemian aikana johtaa ST-nousuun. Koe-eläimillä iskeemiset ST-nousut näyttävät vähenevän sulfonyyliurean vaikutuksesta. Framinghamin aineistossa katsottiin jälkikäteen, miten sulfonyyliurealääkitys vaikuttaa sydäninfarktin ST-nousujen ilmaantumiseen. ST-nousut eivät täyttäneet trombolyysihoidon kriteerejä sulfonyyliurealla lääkityillä infarktipotilailla niin usein kuin muilla diabeetikoilla (53 % vs. 29 %) ja merkkiainein mitattuna ero oli selkein suurimpien infarktien kohdalla. Vaikka tutkimuksen potilasmäärä oli pieni, eikä varmoja päätelmiä voi vielä tehdä, kannattaa havainto pitää mielessä ja pyrkiä epävarmoissa tapauksissa tekemään välitön varjoainekuvaus, jos siihen on mahdollisuus.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Huonontaako kuorsaus koulumenestystä?

Saksassa tutkittiin 1 144 koululaisen (keski-ikä 9,6 vuotta, tyttöjä 49 %) kuorsausta (vanhempien arvioimana) ja pulssioksimetrillä kotona todettua happisaturaation laskua alle 90 %:iin. Tuloksia suhteutettiin koulumenestykseen. Löydökset olivat selviä: sekä jatkuva (2,2 %) että usein esiintyvä (7,9 %) kuorsaus muodostivat selvän riskin huonolle menestykselle mm. matematiikassa (OR 3,6 ja 2,4 ko. ryhmissä) ja useissa muissakin aineissa; myös ilman varsinaista happisaturaation laskua. Tulokset ovat tavallaan hätkähdyttäviä; oire lienee yleinen myös meillä, mutta se ei varmasti ole ollut huomion kohteena tässä mielessä.

Hannu Puolijoki

Ms-taudin varhainen diagnostiikka

Kliinisesti varma MS-taudin diagnoosi edellyttää vähintään kahta kliinistä oirejaksoa ja hajapesäkkeisesti hermoston alueelta syntyviä löydöksiä. Magneettikuvaus ja selkäydinnestetutkimus ovat tarvittavat perustutkimukset, mutta spesifistä MS-testiä ei ole olemassa eikä diagnoosia voi asettaa pelkän kuvantamislöydöksen perusteella. Taudin diagnosoimiseksi on ehdotettu uusia kriteerejä, joissa painotus on magneettikuvauksen antamassa informaatiossa ja diagnoosin asettamisessa jo ensimmäisen oirejakson jälkeen. Kirjoituksessa käsitellään aivojen magneettikuvauksessa ja selkäydinnestetutkimuksissa todettavien muutosten biologista taustaa ja diagnostista luotettavuutta erityisesti varhaisdiagnostiikan kannalta.

Tuula Pirttilä

Magneettikuvauslöydökset multippeliskleroosissa

Magneettikuvaus on oleellinen osa multippeliskleroosin diagnostiikkaa ja hoidon tehon seurantaa. Anatomisten kuvien lisäksi toiminnalliset kuvantamismenetelmät kvantitaatiomahdollisuuksineen ovat avanneet uusia näkymiä multippeliskleroosin patogeneesin tutkimukseen. Nämä menetelmät ovat kuitenkin vielä tieteellisen tutkimuksen käytössä. Multippeliskleroosi on koko keskushermoston sairaus, jossa kudoksissa on patologisia muutoksia jo ennen kuin ne tulevat anatomisissa kuvissa näkyviin.

Juhani Pyhtinen - Antero Koivula - Mauri Reunanen

MS-taudin immunomoduloiva hoito

MS-taudin lääkehoito on uudistunut merkittävästi immunomoduloivien hoitojen ansiosta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Alkuna tälle muutokselle oli beetainterferoni 1b:llä saatu näyttö, jonka mukaan lääke vähensi aaltomaisen MS-taudin pahenemisvaiheita 30 %:lla ja aivojen magneettikuvauksessa todettuja aktiivisia sekä kokonaismuutoksia. Pian tämän jälkeen julkaistiin samansuuntaiset tulokset kahdella beetainterferoni 1a -valmisteella ja glatirameeriasetaatilla. Interferoneilla annosvaste on sellainen, että suuremmat annokset beetainterferoni 1b:tä ja ihon alle annosteltavaa beetainterferoni 1a:ta ovat pienempiä annoksia tehokkaampia sekä kliinisten että magneettikuvausmuutosten osalta.

Irina Elovaara

MS-taudin akuutin pahenemisvaiheen hoito

Multippeliskleroosi (MS) eli pesäkekovettumatauti on yleisin nuorten aikuisten vakava neurologinen sairaus. Suurimmalla osalla potilaista on aaltomainen MS-tauti, jossa ajoittain ilmaantuvat pahenemisvaiheet seuraavat toisiaan. Pahenemisvaiheen aikana potilaan toimintakyky voi heikentyä merkittävästi tavallisesti usean viikon ajaksi. Sen ohittumista voidaan nopeuttaa suuriannoksisella metyyliprednisolonilla, suonensisäisellä immunoglobuliinilla (IVIG) tai plasman vaihdolla. Pahenemisvaiheen hoito ei kuitenkaan vaikuta MS-taudin kulkuun tai kehittyvän invaliditeetin vaikeusasteeseen, joten hoidon indikaatio on aina tarkoin punnittava.

Hanna Kuusisto - Irina Elovaara

Immunosuppressiivisen hoidon aiheet ja mahdollisuudet MS-taudissa

Immunosupressiivinen hoito on vaihtoehto immunomoduloivalle hoidolle MS-taudissa. Näiden hoitojen yhdistämisestä saattaa olla hyötyä, mutta asiasta ei ole tieteellistä näyttöä. Remittoivan-relapsoivan ja relapsoivan-progressiivisen MS-taudin jatkuvana estohoitona käytetään tällä hetkellä vain atsatiopriinia. Erikoistilanteissa käytetään tilapäisesti mitoksantronia laskimonsisäisesti. Mitoksantronin indikaatioina voidaan pitää hyvin aktiivista remittoivaa-relapsoivaa MS-tautia, johon beetainterferoni tai glatirameeriasetaatti ei tehoa, sekä aktiivista relapsoivaa progressiivista tai sekundaarisesti progressiivista MS-tautia.

Markus Färkkilä

Kuntoutus kannattaa MS-taudissa

MS-tautipotilaiden kuntoutuksessa on alkuvaiheessa keskeistä opiskelu- ja työkykyisyyden kohentaminen. Sairauden edetessä korostuu toimintakykyisyyden säilyttäminen. Hyvä ensitieto, oikein ajoitettu sopeutumisvalmennus, omatoiminen kuntoilu, fysioterapia ja laitoskuntoutus vaikuttavat ratkaisevasti. Vaikka MS-potilaiden ikävakioitu itsemurhariski on nelinkertainen, Suomessa tautiin ei liity kohonnutta itsemurhakuolleisuutta. Selityksenä voi olla neurologisen asiantuntemuksen, kuntoutuksen ja tehokkaan sopeutumisvalmennuksen hyvä saatavuus. Vaikeavammaisten kuntoutus toteutuu esimerkillisesti 65-vuoden ikään, mutta tyrehtyy sen jälkeen.

Juhani Ruutiainen

Huumaavien aineiden tutkiminen epäiltäessä tyrmäystippoja

Selkeä näyttö ns. tyrmäystippojen käytöstä huumaamiseen useimmiten puuttuu. Helsingin oikeuslääkäriasemalla tutkittiin 1999-2002 poliisin toimeksiantona 59 huumaamisepäilyä. Näistä vain muutamassa tapauksessa pystyttiin osoittamaan, että laboratoriossa todetut aineet olisi annettu uhrille salaa tai väkisin. Vastoin yleistä käsitystä, epäilty tekijä on usein uhrille jollain lailla tuttu. Huumaamisrikoksen todentamiseksi uhrin olisi päästävä lääkärin tutkimukseen vuorokauden kuluessa tapahtumasta. Seksuaalirikoksen tutkimiseen liittyvien näytteiden lisäksi tarvitaan veri- ja virtsanäyte toksikologista analyysia varten.

Ilkka Ojanperä - Philippe Lunetta - Marja Vuento

Diabeettinen retinopatia ja muuttuva näkövammaisuus Näkövammarekisterin aineisto

Tutkimuksessa selvitettiin muutoksia diabeettisen retinopatian aiheuttaman näkövammaisuuden esiintyvyydessä ja profiilissa vertailemalla Näkövammarekisteriin vuosina 1982-1990 ja 1991-2000 ilmoitettuja aineistoja. Erityisesti proliferatiivisen retinopatian aiheuttama näkövammaisuus on myöhentynyt ja lieventynyt, mutta sokeutumistakin edelleen tapahtuu. Näkövammaisten diabeetikkojen kuolleisuus on vähentynyt ja kuolinikä on noussut. Ei-proliferatiivisessa retinopatiassa tapahtuneet muutokset ovat samansuuntaisia, mutta vähäisempiä. Diabeettisen näkövammaisuuden ehkäisyssä on viime vuosina edistytty, mutta sokeuden hävittäminen vaatii edelleen retinopatian seurannan ja hoidon tehostamista.

Leila Laatikainen - Sirkka-Liisa Rudanko - Matti Ojamo

Lyhyesti: PAPP-A - uusi merkkiaine hauraan plakin tunnistamiseen

Hauraan - repeämiselle alttiin - plakin tunnistaminen on tämän hetken suurimpia haasteita sepelvaltimotaudin tutkimustyössä. Paikalliset metalloproteinaasit saattavat ohentaa plakin kattoa ja siten altistaa mahdollisille plakin repeämisestä aiheutuville sepelvaltimotautikohtauksille. Suomalaistutkijat selvittelivät erään metalloproteinaasin (PAPP-A) yhteyttä sydäntapahtumien ilmaantumiseen 200 turkulaisen sepelvaltimotautikohtauspotilaan aineistossa. Kohonnut PAPP-A:n pitoisuus veressä ennakoi hyvin (4,6-kertainen vaara, p = 0,002) sydäntapahtumia puolen vuoden seurannassa niilläkin potilailla, joilla sydänlihasmerkkiaineet säilyivät ensimmäisen kohtauksen yhteydessä normaaleina.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Myeloperoksidaasi - toinen hauraan plakin merkkiaine

Tulehdusreaktio liittyy monin tavoin hauraan plakin syntyyn. Amerikkalaistutkijat analysoivat valkosolujen myeloperoksidaasi-entsyymin pitoisuuksia sydäntapahtumien ennustajana yli 600 rintakipupotilaan aineistossa. Päinvastoin kuin herkkä CRP-määritys, tulovaiheen korkea myeloperoksidaasin pitoisuus ennakoi vahvasti (vaarasuhde 4,1, p < 0,001) sydäninfarktin ilmaantumista seuraavan puolen vuoden sisällä niilläkin potilailla, joilla troponiinin pitoisuus oli normaali. Aika näyttää, miten uudet plakkien haurautta kuvaavat merkkiaineet muuttavat hoitokäytäntöjä, ja voidaanko plakkeja paikantaa niiden stabiloimiseksi ennen kliinisiä valtimotautitapahtumia.

Juhani Airaksinen

Kolesteroliembolisaatio - huonosti tunnettu toimenpidekomplikaatio

Valtimoseinämän hauraan plakin pinnan rikkoontuessa toimenpiteen yhteydessä saattaa runsaasti pieniä kolesterolikiteitä sirota verenkiertoon. Embolisaation tyypillisiä ihomuutoksia ovat pienten suonten tukkeumisesta aiheutuvat varvaskuoliot, sinimustat laikut varpaissa ja jalkaterissä (livedo reticularis). Munuaisten vajaatoiminta on toinen tyypillinen oire, mutta embolisaatio saattaa aiheuttaa iskeemisiä oireita keskushermoston ja suolistonkin taholta. Veren eosinofilia on myös tyypillistä embolisaatiolle. Komplikaatiota esiintyy sekä katetritoimenpiteiden että ohitusleikkauksen jälkeen.

Juhani Airaksinen

Erytropoietiini huonontaa hoitotulosta pään ja kaulan alueen syövässä

Syöpäpotilaan anemia ennakoi huonoa ennustetta: sädehoito ei tehoa yhtä hyvin anemiasta kärsivien potilaiden tautiin. On ajateltu, että anemian korjaaminen parantaisi hoitotulosta.

Sirkku Jyrkkiö

Fosfodiesteraasi-4:n estäjät - uusi mahdollisuus keuhkoahtaumataudin hoitoon?

Kaikki pidempään keuhkoalalla työskennelleet muistavat kaikkien fosfodiesteraasien äidin teofylliinin laajan käytön. Nyt kuvaan ovat tulossa uuden polven lääkkeet, esimerkkinä cilomilast (myös suun kautta); kyse on fosfodiesteraasi-4:n estäjästä. Fosfodiesteraasit ovat suuri solunsisäisten entsyymien joukko, jotka hajottavat syklisiä nukleotideja. Teofylliini on esimerkki epäselektiivisestä ryhmän entsyymien estäjästä. Cilomilast kohdentaa vaikutuksensa spesifisesti sykliseen 3',5'-adenosiini-monofosfaattiin, ja tämän tulisi rentouttaa sileää lihasta sekä vaikuttaa mm. tulehdukseen.

Hannu Puolijoki

Lapset suojaavat itsemurhalta, lapsen kuolema lisää riskiä

Useimpien tutkimusten mukaan vanhemmuuteen liittyy keskimääräistä alhaisempi itsemurhariski, mutta vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen, mikä on lasten vaikutus tähän alentuneeseen itsemurhariskiin. Tanskalaisessa rekisteritutkimuksessa, jonka aineistona on lähes 20 000 itsemurhan tehnyttä ja lähes 400 000 kaltaistettua kontrollihenkilöä, verrattiin itsemurhan tehneitä vanhempia iän, sukupuolen ja itsemurhan ajankohdan perusteella kaltaistettuihin vanhempiin. Lasten ja erityisesti nuorten lasten olemassaolo suojasi itsemurhalta, kun siviilisääty, sosioekonominen asema ja psykiatrinen status oli otettu huomioon.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Onko keuhkoahtaumataudilla autoimmuunitaustaa?

Thoraxin pääkirjoittajat pohtivat uudenlaista hypoteesia COPD:n autoimmuunitaustasta. Taustakysymyksinä ovat: miksi vain osalle tupakoijista tulee COPD, miksi inflammaatio jatkuu tupakoinnin lopettamisesta huolimatta ja mitkä ovat pahenemisvaiheiden mekanismit? Olisiko taustalla hankittu immuunivaste uusille tai muuttuneille epitoopeille? Hypoteesin tueksi esitetään tukku COPD:n immunologiaa koskevia selvityksiä ja vertailuja esim. reumatauteihin, mm. viittauksia Toivasten Turussa tekemiin tutkimuksiin. Mielenkiintoinen hypoteesi, johon kannattanee ainakin alan tenttehin valmistautuvien tutustua...

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Hyväksikäyttöön liittyvä traumaperäinen stressireaktio näkyy hippokampuksessa

Eläinkokeiden mukaan varhaisvaiheen stressi johtaa muutoksiin hippokampuksessa, aivorakenteessa, jolla on keskeinen osa oppimisessa ja muistin toiminnassa. Tätä ajatusta seuraten tutkijat selvittivät MRI- ja PET-tekniikalla lapsuudessa seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi joutuneiden yli 30-vuotiaiden naisten aivojen hippokampuksen rakennetta ja toimintaa. Puolella naisista todettiin hyväksikäyttöön liittyvä traumaperäinen stressireaktio (TPSR). Vertailunaisilla ei ollut anamneesissaan hyväksikäyttöä eikä TPSR:ää. Hyväksikäytön uhreiksi joutuneilla naisilla, joilla oli TPSR, hippokampus oli pienempi kuin kahden muun ryhmän naisilla. Tulos vahvistaa aiempia löydöksiä, joiden mukaan hyväksikäyttöön liittyvä TPSR johtaa hippokampuksen pienenemiseen ja sen toiminnan heikkenemiseen.

Raimo K.R. Salokangas