Ohjelmoituvatko kansantautimme jo sikiökaudella ja varhaislapsuudessa?

Useassa tutkimuksessa on todettu, että monelle kansantaudille, kuten tyypin 2 diabetekselle, verenpainetaudille ja sepelvaltimotaudille, altistavat riskitekijät ovat peräisin sikiökaudelta ja varhaislapsuudesta. Syntymälaihuus, usein yhdistyneenä hitaaseen kasvuun varhaislapsuudessa, näyttää lisäävän sairastumisriskiä moneen kansantautiin. Riski sairastua varttuneemmalla iällä näyttää latautuvan elimistöön erittäin varhaisessa vaiheessa. Tulevaisuuden haasteena on selvittää varhaisen kasvun ja kehityksen, perimän sekä ympäristön yhteisvaikutukset aikuisiän terveyteen.

Johan G. Eriksson, Tom Forsén, Eero Kajantie, Hilkka Ylihärsilä

Lappilainen pihkahoito - uusi painehaavojen hoitokeino?

Vaikeasti hoidettavat tulehtuneet painehaavat ovat yleinen kliininen ongelma terveyskeskusten vuodeosastoilla ja vanhoja pitkäaikaispotilaita hoitavilla osastoilla. Painehaavat aiheuttavat hoitohenkilökunnalle runsaasti työtä ja muodostavat infektioriskin. Modernin lääketieteen tarjoamat hoitomuodot ovat usein tehottomia ja hoitotulokset huonot.

Arno Sipponen, Jouni Lohi

Harriet Finne-Soverista Lääkärilehden kolumnisti

- En kerro, riemastuu Harriet Finne-Soveri, kun häneltä kysyy, mikä hänet on saanut pistämään itsensä niin kokonaisvaltaisesti likoon vanhusten asioiden puolesta.

Terveydenhuollon naistyöntekijöiden terveydentila, työolot ja terveyskäyttäytyminen

Terveydenhuollossa työskentelevien naisten terveydentilassa, työoloissa ja terveyskäyttäytymisessä on suuria ammattiryhmien välisiä eroja. Verrattaessa keskenään Helsingin kaupungin eri työntekijäryhmiä havaittiin, että koettu terveys ja fyysinen toimintakyky olivat sitä parempia ja käyttäytyminen sitä terveellisempää, mitä koulutetummasta ammattiryhmästä oli kyse. Lääkäreillä ja osin sairaanhoitajilla esiintyi kuitenkin psyykkistä rasitusta ja jaksamisongelmia yleisemmin kuin vähemmän koulutetuilla ammattiryhmillä.

Mikko Laaksonen, Akseli Aittomäki, Eero Lahelma

Silmälääkäreiden työtyytyväisyyteen ja motivaatioon vaikuttavat tekijät

Raportti esittelee tammikuussa 2002 toteutetun silmälääkärikyselyn tulokset. Kyselyyn vastasi 44 % työikäisistä silmälääkäreistä. Vastaajat olivat työtilanteeseensa kohtalaisen tyytyväisiä. Kaksi kolmasosaa työikäisistä silmälääkäreistä ei suunnitellut muutoksia työolosuhteisiinsa seuraavan viiden vuoden aikana, ja neljäsosa vastanneista piirsi laskevan motivaatiokäyrän. Toive paremmasta palkkatasosta nostettiin avoimissa vastauksissa selkeästi eniten esille. Kyselyn tuloksia hyödynnetään Suomen silmäterveydenhuollon dynamiikkaa tutkivassa projektissa.

Anja Tuulonen

Biohajoava, itselujittuva, itselaajeneva polylaktidi-glykolidi-kopolymeeri-spiraali-prostatastentti

22.8.2003 Tampereen yliopisto

Susanna Laaksovirta

Valtimokovettumataudin esiasteet lapsilla ja nuorilla

23.8.2003 Turun yliopisto

Mikko Järvisalo

Seerumin sialihappomäärityksen käyttö kliinisessä työssä

23.8.2003 Kuopion yliopisto

Jarkko Romppanen

Vaihdevuosien itseannosteltu estrogeenihoito

29.8.2003 Tampereen yliopisto

Tarja Vihtamäki

Näkökulmia lonkkamurtumien taustasyistä ja hoidosta

29.8.2003 Oulun yliopisto

Juha Partanen

Verenkierron autonominen säätely erityyppisissä verenpainetaudeissa

29.8.2003 Kuopion yliopisto

Hanna Mussalo

Lyhyesti: Rintojen omaseuranta ja Hodgkinin tauti

Monikansallisessa syöpärekistereihin perustuvassa tapaus-verrokkitutkimuksessa selvitettiin Hodgkinin tautiin hoitoa saaneiden naisten (n = 3 817) rintasyöpävaaraan vaikuttavia tekijöitä. Yli 40 Gy:n sädeannos rinnan alueelle lisäsi vaaran 8-kertaiseksi pienempään sädeannokseen verrattuna, mutta riski väheni, jos potilas oli saanut myös ovariotoimintaa lamaavia alkyloivia solunsalpaajia. Hormonaalinen stimulaatio osoittautui tärkeäksi sädehoidon indusoiman rintasyövän kehittymisessä. Rintasyövän suurentunut vaara säilyi 25 vuotta. Hodgkinin taudin sairastaneet potilaat paranevat, mutta uudet syövät - naisilla rintasyöpä - ovat toistaiseksi heidän tärkein kuolinsyynsä. Tämän takia potilaita pitää informoida suurentuneesta rintasyöpävaarasta ja ohjata säännölliseen seurantaan loppuelämän ajaksi. Hoitojen kehittyminen vähentänee pitkällä aikavälillä uuden syövän vaaraa.

Pentti Huovinen

Lyhyesti: Ujous ja serotoniini liittyvät yhteen

Tutkimuksissa ei ole selvinnyt, mitkä geneettiset tekijät ennakoivat ujoa luonnetta. Israelilaisessa tutkimuksessa 7-8-vuotiaiden koululaisten ujouden astetta arvioivat koululainen itse, hänen vanhempansa ja opettajansa. Lisäksi tutkijat määrittivät koululaisten suun limasta polymeraasiketjureaktiomenetelmällä polymorfisia muutoksia mm. serotoniinin transportterin promoottoriin (5-HTTLPR) liittyen. Tutkimuksessa havaittiin, että lapsen ujous korreloi merkitsevästi 5HTTLPR:n polymorfisen pitkän alleelin olemassaolon kanssa selittäen 7 % ujouden vaihtelusta. Näyttääkin siltä, että serotoniinin siirtoon liittyvä polymorfinen defekti liittyy ujouteen.

Raimo Kr Salokangas

Kannanottoja ja ohjeita hormonikorvaushoidon rintasyöpäriskistä

Alkuvuodesta huomiota herättäneet tutkimukset vaihdevuosien hormonikorvaushoidon riskeistä saivat vahvistusta ns. Million Women Studyn tuloksista. Tässä brittiläisessä tutkimuksessa analysoitiin yli miljoonan 50-64-vuotiaan naisen riskiä saada rintasyöpä tai kuolla rintasyöpään. Riski suhteutettiin vaihdevuosihormonihoitojen (HRT) kestoon ja laatuun. Puolet naisista oli käyttänyt tai käytti HRT:tä. Aineistossa todettiin 5 vuoden seurannan kuluessa 9 364 rintasyöpätapausta. 5 vuotta kestänyt estrogeenihoito lisäsi rintasyövän riskin 1,25-kertaiseksi, estrogeeni-progestiinihoito 1,74-kertaiseksi ja tiboloni 1,32-kertaiseksi hoitoja käyttämättömiin verrattuna. 10 vuotta kestänyt hoito lisäsi riskiä vielä tästäkin. Tässä aineistossa naisten rintasyöpäriski pieneni hoidon lopettamisen jälkeen hoitoja käyttämättömien naisten tasolle. HRT lisäsi rintasyöpäkuolleisuutta 1,22-kertaiseksi.

Pertti Kirkinen

Mikä auttaa itsemurhaa hautovaa?

Itsemurhan tehneiden psykologinen ruumiinavaus on yleisesti käytetty menetelmä, kun selvitetään itsemurhaan johtaneita syitä ja niitä keinoja, joilla itsemurhia voitaisiin estää. Tällöin joudutaan kuitenkin turvautumaan takautuvaan ja toisen käden tietoon, joihin molempiin liittyy virhelähteen mahdollisuus. Psykiatristen potilaiden omiin näkemyksiin siitä, mikä heitä on eniten auttanut hankalissa tilanteissa on paneuduttu yllättävän vähän.

Raimo K.R. Salokangas

Cell saverin käytön turvallisuus radikaalissa prostatektomiassa

Leikkauksen aikana vuotaneen veren talteenotto ja takaisinsiirto potilaaseen kaupallisella cell saverilla vaikuttaa olevan laajenemassa. Cell saverin käytöstä radikaalin prostatektomian yhteydessä on ollut tähän saakka käytettävissä varsin vähän tutkimuksia.

Ossi Lindell

HIV-positiivisten hengitystieoireilla yhteys COPD:n patogeneesiin?

Uudet tutkimukset ovat tuoneet esiin, että HIV-positiivisilla on paljon hengitystieoireita, kuten yskää ja hengenahdistusta, vaikka sairaus ei olisi edennyt vielä AIDS:n asteellekaan. Validoiduilla kyselyillä tätä ei kuitenkaan ole selvitetty. Hengitystieoireiden ilmeneminen nimenomaan HIV-positiivisilla tupakoijilla antaa aiheen epäillä, että asiaa tarkemmin selvittämällä päästäisiin myös keuhkoahtaumataudin mahdollisen virogeenisen etiologian jäljille.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Lentokenttien metallinpaljastimet ja tahdistin

Metallinpaljastimet aiheuttavat magneettikentän, joka voi teoriassa häiritä sydämentahdistinten toimintaa. Munchenissa tutkittiin lentokentän metallinpaljastimen mahdollisia vaikutuksia tavallisen tahdistimen (n = 203) ja rytmihäiriötahdistimen (n = 151) toimintaan. Tulokset olivat varsin odotettuja. Minkäänlaisia tahdistimen toimintahäiriöitä ei todettu yhdelläkään turvatarkastuksen läpi käyneellä potilaalla. Yleisesti käytetyt metallinpaljastimet eivät siis näytä häiritsevän minkään nykyaikaisen tahdistinmallin toimintaa, joten tahdistinpotilaat voivat matkustella huoletta.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Verikoe paljastamaan astmaa?

Astman diagnostiikkaan on kaivattu verikokeen kaltaisia helppoja keinoja. Niinpä Ranskassa astmaatikkolasten ryhmässä (12 lievää, joilla ei steroidia; 17 keskivaikeaa) tehty tutkimus antaa mielenkiintoista lisäpohdintaa kentälle. Tutkijat havaitsivat inflammaation markkereista mm. että GM-CSF:n vapautuminen perifeerisen veren mononukleaarisista soluista oli astmaatikoilla verrokkeja runsaampaa, kun taas IL-8:aa vapautui keskivaikeaa astmaa sairastavilla muita enemmän. Edellä mainitut markkerit, samoin kuin uloshengitysilman typpioksidipitoisuudet, korreloivat keskivaikeilla astmaatikoilla pahenemisvaiheiden määrään. Pääkirjoituksessa tuloksiin suhtaudutaan kriittisesti ja epäillään tulosten luotettavuutta mm. potilaiden luokittelun ja steroidien käytön suhteen. Pääkirjoittaja epäilee, että astmaa varten ei pystytä rakentamaan verikoetta.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Anoreksia ja alkoholi tappava yhdistelmä

Anoreksiaa sairastavien kuolleisuus on jopa yli kymmenkertainen samanikäiseen normaaliväestöön verrattuna. Amerikkalainen seurantatutkimus osoitti, että seurantaa ennen toteutuneet sairaalahoidot vähensivät, mutta itsetuhoinen käyttäytyminen sekä seurannan aikainen runsas alkoholinkäyttö kohottivat kuoleman riskiä. Näyttääkin siltä, että sairaalahoidoilla voidaan vähentää anoreksiapotilaiden kuolleisuutta. Sen sijaan runsas alkoholinkäyttö lisää kuoleman vaaraa. Epäsuorasti kävi myös ilmi, että potilaiden aiempi alkoholikäyttö oli usein jäänyt selvittämättä. Lääkäreiden tulisikin muistaa tarkkaan selvittää anoreksiapotilaan alkoholinkäyttö ja toimia sen mukaan, koska anoreksia ja alkoholi ovat vaarallinen yhdistelmä.

Raimo K.R. Salokangas