Lyhyesti: Miten helicobacter pylorin käy jatkossa?

Venezuelan viidakoissa asuvien alkuasukkaiden mahalaukuista löytyneet helicobacter pylori -kannat ovat geneettisesti samanlaisia kuin itäisen Aasian alueen kannat, ja poikkeavat urbaanien venezuelalaisten bakteereista. Näyttääkin ilmeiseltä, että Aasiasta Beringin salmen yli Etelä-Amerikkaan 11 000-43 000 vuotta sitten siirtyneet ihmiset veivät helikobakteerin mukanaan. Viime aikoina tämä helikobakteerin ja ihmisen pitkä yhteiselo on ollut päättymään päin korkean hygienian maissa. Aika näyttää, mihin helikobakteerin karkottaminen johtaa - atopioiden ja autoimmuunisairauksien yleistymiseenkö?

Matti Viljanen

Diabeetikon mikroalbuminuria ei aina ennustakaan nefropatiaa

Tutkimustulosten perusteella on aiemmin iskostettu mieleemme, että diabeetikon mikroalbuminuria ennustaa makroproteinurian kehittymistä 6-14 vuodessa 60-85 %:n todennäköisyydellä. Uuden tutkimuksen mukaan nefropatia ei olekaan mikroalbuminurian vääjäämätön seuraus.

Robert Paul

Itsemurhariski ei kohoa lumehoitoa saavilla potilailla

Lumekontrolloitujen tutkimusten käyttöä on kritisoitu, koska lumelääkettä saavilla voi olla suurentunut itsemurhariski. Kahdessa äsken ilmestyneessä tutkimuksessa selvitettiin itsemurhien määriä kontrolloituihin tutkimuksiin osallistuneiden joukossa. Mielialalääkkeitä koskeneissa tutkimuksissa (n = 48 277) serotoniinin takaisinoton estäjiä saaneilla itsemurhan riski oli 0,5 % vuodessa, standardimasennuslääkettä saaneilla 0,76 % ja lumelääkettä saaneilla 0,45 %. Johtopäätös oli, että itsemurhariskissä ei ollut eroa aktiivilääkeaineryhmien eikä lumeryhmän välillä.

Raimo Kr Salokangas

Nikotiinikorvaushoidosta hyötyä sairaalapotilaillekin

Nikotiiniriippuvuus on tutkitusti eräs tupakointia ylläpitävistä tekijöistä. Tuoreessa brittitutkimuksessa arvioidaan nikotiinikorvaushoidon (NRT, nicotine replacement therapy) tehoa tupakoinnin lopettamisessa yhdessä 20 minuutin neuvonnan ja kirjallisen materiaalin kanssa (n = 91) verrattuna pelkkään neuvontaan (n = 91) tai perinteiseen suhtautumiseen (n = 92). Tuloksia arvioidaan pääkirjoituksessa.

Hannu Puolijoki

Pallolaajennuksesta hyötyä liuotushoidon jälkeen?

Liuotushoito on edelleen käytetyin ST-nousuinfarktin ensihoito. Jos infarktisuoni ei aukea liuotuksella, parantaa välitön pallolaajennus ennustetta. Yli 10 vuotta sitten julkaistujen tutkimusten perusteella rutiininomaista liuotushoidon jälkeistä varjoainekuvausta ja mahdollista pallolaajennushoitoa jäännösahtaumaan pidettiin jopa haitallisena, ellei potilaalla ollut viitteitä sydänlihasiskemiasta. Myöhemmin pallolaajennusmenetelmät ja toimenpiteen aikainen lääkitys ovat kehittyneet ja hoitokäytännöt ovatkin muuttuneet kajoavampaan suuntaan.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Epäoikeudenmukaisuus aiheuttaa psyykkisiä sairauksia

Työn ja psyykkisen sairastamisen välistä suhdetta koskeneet tutkimukset ovat keskittyneet mm. työhön liittyvän kontrollin ja sosiaalisen tuen merkityksen arviointiin. Suomalaisessa tutkimuksessa tätä ilmiötä tarkasteltiin oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Noin 2 000:ta sairaalamaailmassa työskentelevää, lähtötilanteessa psyykkisesti oireetonta naista seurattiin kahden vuoden ajan. Iän ja palkkatason vakioinnin jälkeen todettiin, että epäoikeudenmukaiseksi koetut menettelytavat lisäsivät psykiatrisen sairastumisen riskin noin kaksinkertaiseksi. Tutkijat päätyvätkin käsitykseen, että organisatorinen epäoikeudenmukaisuus on naisilla itsenäinen mielenterveyden riskitekijä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Inhalaatiosteroidi auttaa jo kolmessa päivässä

Helsinkiläiset kollegat (Sovijärvi ym.) selvittivät, millä aikavälillä inhaloitavan flutikasonin vaste bronkiaaliseen hyperreaktivitettiin tulee lievässä astmassa. Tutkimuksessa (satunnaistettu, lumekontrolloitu; vähintään 2 kuukauden jakso ilman steroidihoitoa edeltävästi) oli mukana 26 aikuista astmaatikkoa, joille annettiin inhalaatioaerosolista flutikasonia 250 myyg x 2/pv. Vasteen mittarina oli se annos hengitettyä histamiinia, millä saatiin FEV1-arvoon 15 %:n lasku; mittaukset suoritettiin 6, 12, 24 ja 72 tunnin sekä 2, 4 ja 6 viikon kohdalla, ja hoidon lopettamisen jälkeen vielä kolmesti. Tulokset osoittivat selvän eron aktiivisen ja lumelääkkeen välillä. Tällä mittarilla flutikasonin teho oli merkitsevä 72 tunnin kohdalla ja poistui vastaavasti 2 viikkoa hoidon lopettamisesta. Löydökset vastannevat kliinisiä tuntumia asian osalta.

Hannu Puolijoki

Masennuspotilaat kuntoutuksessa

- Masennuspotilaiden kuntoutuskurssien tuloksia ei ole aiemmin tutkittu Suomessa.

Heimo Viinamäki, Jukka Hintikka, Anneli Leppänen, Antero Heikkinen, Ilpo Kinnunen, Ulla Lepola

Hengitysteiden virusinfektioiden spesifinen lääkehoito

Hengitystieviruksiin tehoavien lääkkeiden kehittelyyn on panostettu viime vuosina runsaasti. Toistaiseksi yleiseen käyttöön on tullut ainoastaan influenssaviruksiin tehoavia lääkkeitä, mutta lähivuosina markkinoille on odotettavissa uusia valmisteita myös muita hengitystieviruksia vastaan. Uusien influenssalääkkeiden on osoitettu lyhentävän taudin kokonaiskestoa ja vähentävän influenssaan liittyviä komplikaatioita. Vaikka koko ajatus hengitystieinfektioiden hoitamisesta spesifisillä viruslääkkeillä onkin uusi ja monet asiaan liittyvät käytännön ongelmat ovat vielä ratkaisematta, lääkärikunnan tulisi keskustella ennakkoluulottomasti uusien viruslääkkeiden optimaalisesta käytöstä.

Terho Heikkinen

Lääkkeiden yhteisvaikutukset - hallittavissa oleva ongelma

Lääkkeiden yhteisvaikutukset lisääntyvät lääkkeiden kasvavan käytön sekä uusien valmisteiden markkinoille tulon myötä. Yhteisvaikutukset voivat olla myös hyödyllisiä, jolloin interaktiota käytetään hyväksi lääkehoidossa. Joitakin haitallisia yhteisvaikutuksia kyetään nykyään tutkimaan melko hyvin uuden lääkkeen kehittelyn aikana. Myös jo markkinoilla olevien lääkkeiden haittojen seuranta on tehostunut, ja kohdennetuilla kliinisillä kokeilla voidaan paljastaa uusia yhteisvaikutuksia ja niiden syitä. Monilääkitys on erittäin yleistä, ja siihen nähden vakavia yhteisvaikutuksia on kuitenkin varsin vähän. Tulevaisuudessa pystymme todennäköisesti hallitsemaan lääkkeiden yhteisvaikutukset ja tiedottamaan niistä selvästi nykyistä paremmin.

Hannu Raunio

WMA:n yleiskokous edellisen kerran Suomessa lähes 40 vuotta sitten Kolmannen maailman tutkimusetiikka puhuttaa

Maailman lääkäriliiton, WMA:n (The World Medical Association) 54. yleiskokous pidetään 10.-14. syyskuuta 2003 Helsingissä. Kokouksessa havisevat historian siivet. Lähes 40 vuotta sitten pidettiin edellisen kerran WMA:n yleiskokous Suomessa. Tuolloin vuonna 1964 hyväksyttiin lääketieteellisen tutkimuksen tunnetuin eettinen ohje, Helsingin julistus.

Mika Vehkasaari

WMA edustaa kahdeksaa miljoonaa lääkäriä

Ranskassa päämajaansa pitävä Maailman lääkäriliitto WMA perustettiin vuonna 1947, kun 27 kansallista lääkärijärjestöä muodosti vapaiden ammatillisten lääkärijärjestöjen itsenäisen liittymän. Järjestön pohjana olivat lääketieteen väärinkäytökset toisen maailmansodan aikana ja erityisesti Nürnbergin oikeudenkäynti, jossa lääkärit joutuivat tuomiolle osuudestaan Saksan tekemiin sotarikoksiin.

Nigel Duncan

Filosofi Pekka Himanen aloittaa Lääkärilehden kolumnistina

- Aihe innostaa minua kovastikin. Olen miettinyt lääketieteeseen ja lääkäreihin liittyviä kysymyksiä paljon viime aikoina, vastasi filosofian tohtori Pekka Himanen, kun häntä pyydettiin Lääkärilehden uudeksi kolumnistiksi.

Leikkaukseen kotoa (LEIKO) -toiminnan kehittäminen Hyvinkään sairaalassa

Terveydenhuollon organisaatioilta edellytetään entistäkin parempaa suorituskykyä ja kustannusten vähentämistä, jolloin toimintaprosessien tarkastelu ja parantaminen on yksi tapa tavoitteen saavuttamiseksi. Leikkaukseen kotoa eli LEIKO-toiminnassa potilas tulee toimenpiteeseen leikkauspäivänä riippumatta leikkauksen suuruudesta tai postoperatiivisesta hoitoajasta. Yksi hoitovuorokausi jää pois ennen leikkausta, mikä helpottaa vuodeosaston työtä. Hyvinkään sairaalassa saatujen kokemusten mukaan prosessin onnistuminen vaatii sitoutumista kaikilta siihen osallistuvilta.

Ulla Keränen, Harri Tohmo, Matti Soirinsuo

Syvän laskimotukoksen hoidon kustannukset avo- ja osastohoidossa

Alaraajan syvä laskimotukos voidaan hoitaa avohoidossa. Tässä selvityksessä tutkittiin avohoidon taloudellisuutta perinteiseen sairaalahoitoon verrattuna. Avohoito osoittautui yhtä turvalliseksi kuin sairaalahoito. Vaikeita komplikaatioita ei esiintynyt. Noin 50 % potilaista voitiin hoitaa polikliinisesti. Avohoidon käyttöönotto vähensi kokonaiskustannuksia 565 euroa potilasta kohti; potilaan maksamat välittömät kustannukset hoidon alkuvaiheessa vähenivät noin 48 euroa. Potilaan perusteellinen neuvonta ja jatkohoidon turvaaminen ovat keskeisiä tekijöitä hoidon onnistumisessa.

Pekka Collin, Raija Kytölinna, Jorma Lahtela, Kari Pietilä, Tuula Roihankorpi, Marjatta Sinisalo

Lyhyesti: Tupakointi ja geenit

Geneettisellä altistuksella saattaa olla vaikutusta siihen, kenelle tulee addiktio tupakansavun aineosiin ja kenelle ei. Kaksostutkimuksissa on geneettisen vaikutuksen katsottu olevan jopa 50-80 %. Nikotiini- ja dopamiinimetabolismia hiirillä selvitelleistä kokeista on saatu niin ikään tukea väittämille. Yksittäistä selittävää geeniä ei kuitenkaan liene syytä olettaa olevan. Geenihavainnot auttavat meitä ymmärtämään, miten tupakoinnin lopettaminen vaatii todella myös tarkkaa kliinistä arviointia. Silti sosiaalisilla ja ympäristöseikoilla lienee huomattava merkitys. Vastuu kuuluu hallituksille, ammattilaisten organisaatioille ja lääkäreille.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Iatrogeeninen tartunta tärkein lasten HIV-infektioiden syy Etelä-Afrikassa?

Noin 6 % Etelä-Afrikan 2-14-vuotiaista lapsista on HIV-positiivisia. Tämä on lähes kolme kertaa enemmän, kuin mitä voisi odottaa selittyvän sen perusteella, mitä tiedetään HIV:n vertikaalisesta siirtymisestä raskauden, synnytyksen ja varhaislapsuuden aikana äidistä lapseen. Lapsiin kohdistuvia seksuaalikontakteja tai raiskauksia ei pidetä ilmiön merkittävänä selityksenä, vaan sen sijaan lisääntyvää näyttöä siitä, että suuri osa HIV-infektioista leviää terveydenhuollon hoitotapahtumissa saastuneiden neulojen tai muiden instrumenttien välityksellä. Noin 90 %:iin afrikkalaisten potilaiden vastaanottokäynneistä sisältyy injektio. Vastaavia kokemuksia on Venäjältä, Romaniasta ja Libyasta. Potilaita neuvotaan vaatimaan ennen injektiota nähtäväkseen avaamaton kertakäyttöneulapakkaus.

Pertti Kirkinen

Antibiootista sittenkin hyötyä korvatulehduksessa

Suurin osa lasten äkillisistä välikorvatulehduksista parantuu ilman hoitoa, mutta onko antibiootista sitten lainkaan hyötyä? Asiaa on kunnolla tutkittu yllättävän vähän. Ongelmana on useimmiten, mitä mitataan.

Marjo Renko

WPW sattumalöydöksenä - mitä tehdä?

Vuosina 1993-96 kaikkiaan 212 oireetonta henkilöä, joilta oli terveystarkastuksessa todettu sattumalta Wolff-Parkinson-Whiten oireyhtymä, lähetettiin milanolaiseen rytmikardiologian keskukseen perusteelliseen elektrofysiologiseen tutkimukseen. Potilaiden keski-ikä oli 33 vuotta ja kymmenellä heistä todettiin lievä rakenteellinen sydänvika tai hypertensio. Valtaosalle (n = 162) potilaista tehtiin toinen elektrofysiologinen tutkimus 5 vuoden kuluttua, ellei rytmihäiriöitä ollut ilmennyt, ja heitä seurattiin vuoden 2001 loppuun.

Juhani Airaksinen

Tärkeistä satunnaistetuista syöpätutkimuksista joka neljäs jää julkaisematta

Lääketieteellisiä hoitokäytäntöjä kehitetään satunnaistettujen hoitotutkimusten tulosten perusteella. Jos merkittävää tutkimustietoa jää julkaisematta, kertyvä tieto vääristyy.

Päivi Hietanen