Valtakunnallinen uniapneaohjelma 2002-2012 Perusterveydenhuollon rooli

Uniapnea on kansantaudin mittasuhteet saavuttanut terveysongelma, jota esiintyy jopa 150 000 suomalaisella. Aikuisilla sairauden merkittävin riskitekijä on lihavuus, jonka vuoksi uniapnean ehkäisy ja hoito yhdistyy monien muiden kansantautiemme ehkäisyyn. Perus- ja työterveyshuollon osuus on merkittävä niin sairauden ehkäisyssä, hoidossa kuin myös rinnakkaissairauksien hallinnassa. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi keväällä 2002 Valtakunnallisen uniapneaohjelman 2002-2012 sairauden ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseksi.

Anne Pietinalho, Markku Partinen, Raimo Isoaho

Lääkärien ja tiedotusvälineiden yhteistyö Myyrmannin pommiräjähdyksen jälkeen

Korkeatasoinen viestintä sekä lääkärien ja toimittajien hyvät suhteet vaikuttivat merkittävästi tiedotuksen sujumiseen niin koti- kuin ulkomaisille tiedotusvälineille Myyrmannin pommiräjähdyksen jälkeen. Tiedotusvälineillä on tarve saada nopeasti täsmällistä tietoa onnettomuuspaikalta ja lääkäreillä on hyvät mahdollisuudet edesauttaa tiedotusvälineiden toimintaedellytyksiä ääritilanteissa.

Jörgen Lundälv

Oikaisu

Suomen Lääkärilehden numerossa 23/2003 olleessa terveydenhuollon artikkelissa Puhakka M, Ryynänen OP, Palomäki P, Anttonen V, Jukola R, Takala J. Sairaalaan lähettämisen aiheet ja perusteet (SLL 2003;58:2562-6) oli sivulla 2563 taulukon 1 otsikkoteksti virheellinen. Julkaisemme ohessa taulukon uudelleen korjattuna.

Kasvainmerkkiaineet feokromosytoomissa

28.5.2003 Helsingin yliopisto

Kaisa Salmenkivi

Unen poikkeavuudet eräissä mielenterveyden häiriöissä

30.5.2003 Helsingin yliopisto

Nina Lindberg

Keskushermoston virusinfektiot kohtausoireisilla vastasyntyneillä

30.5.2003 Helsingin yliopisto

Kirsi Mustonen

Perintötekijöiden ja ympäristön vaikutus astmaan ja allergiaan

30.5.2003 Tampereen yliopisto

Jussi Karjalainen

Keliakian neurologiset ilmentymät

30.5.2003 Tampereen yliopisto

Liisa Luostarinen

Polven nivelkierukoihin liittyvä patologia ja niiden artroskooppinen diagnostiikka ja hoito

30.5.2003 Turun yliopisto

Janne Sarimo

Alfa2-adrenergisten reseptorien solutason säätely

4.6.2003 Turun yliopisto

Tuire Olli-Lähdesmäki

Muutto Ruotsiin vaikuttaa sepelvaltimotaudin varhaismuutoksiin suomalaisilla kaksosmiehillä

6.6.2003 Turun yliopisto

Laura Jartti

Pään ja kaulan alueen syövän veren virtauksen ja hapetuksen kuvantaminen positroniemissiotomografialla

6.6.2003 Turun yliopisto

Kaisa Lehtiö

Lyhyesti: Tekoläppä ahtautuneen aorttaläpän tilalle katetritekniikalla

Katetritekniikoiden käyttöä tekoläpän asentamisessa on tutkittu jo vuosia koe-eläimillä. Tekoläppiä on jo aikaisemmin istutettu oikean kammion ja keuhkovaltimon väliseen conduit-proteesiin, mutta ranskalainen läppälaajennuksien pioneeriryhmä asensi nyt ensimmäistä kertaa katetritekniikalla bioläpän vaikeasti ahtautuneen ja kalkkisen aorttaläpän tilalle. Tekoläppä vietiin eteisväliseinän läpi aorttaläpän päälle, jonne se puristettiin pallolaajennustekniikalla paikalleen. Ahtautunut läppäaukko kaksinkertaistui toimenpiteen vaikutuksesta ja potilaan hemodynaaminen tilanne korjaantui nopeasti. Tekoläppä toimi seurannan ajan moitteettomasti. Vaikeasti monisairas potilas kuoli 17 viikkoa myöhemmin ei-sydänperäisiin sairauksiin, joiden takia läppäleikkaus ei alunperinkään ollut mahdollinen.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Krooninen vatsakipu - laparoskopia kyllä, adheesiolyysi ei

Kroonisen mahakivun vuoksi joudutaan joskus kurkistamaan vatsapeiteen alle laparoskooppisesti. Jos potilaalla todetaan kiinnikkeitä, moni kirurgi napsii nämä poikki siinä toivossa, että tämä veisi mahdolliset kiinnikekivut. Hollannissa tehdyssä tutkimuksessa ilmeni kuitenkin, että adheesiolyysi ei paranna tuloksia: sadasta potilaasta 52:lle tehtiin adheesiolyysi, lopuilla kiinnikkeet saivat olla. Jälkimmäisessä ryhmässä oli kuitenkin viidellä potilaalla komplikaatio, edellisessä ei kellään. Molemmissa ryhmissä vatsakipu lieveni yhtä hyvin. Kiinnikkeitä ei siis kannata napsia poikki vatsakipupotilaalta elleivät ne stranguloi.

Robert Paul

Miten pitkään hiippaläpän korjausleikkauksen tulos kestää?

Jos hiippaläpän tukisäikeet venyvät vähitellen tai katkeavat äkillisesti, hiippaläpän prolapsi johtaa vaikeaan läpän vuotoon, joka kuormittaa sydämen vasenta kammiota ja eteistä. Korjausleikkaus ilman tekoläppää on tällöin perusteltu hoitovaihtoehto oireettomallakin potilaalla, jos leikkausriski on pieni.

Juhani Airaksinen

Hiusväreistä ihosyövän esiasteita

Hiusvärit ovat muodissa. Jo kymmenen vuotta sitten arvioitiin, että kolmasosa naisista värjää säännöllisesti hiuksiaan. Hiusväreissä on kemikaaleja, kuten aromaattisia amiineja, jotka voivat olla syöpää aiheuttavia.

Sirkku Jyrkkiö

Elämänmuutokset herkistävät tunnereaktioita - eivät stressin kokemista

Toistuvasti on havaittu, että jopa suhteellisen pienetkin elämänmuutokset heikentävät psykoottisten potilaiden ennustetta ja sairauden kulkua. Vaikutuksen mekanismi on kuitenkin avoin.

Raimo K.R. Salokangas

Kardiovaskulaarisairauksien riski PCO-naisilla

Polykystinen ovaariosyndrooma (PCO) on yleisin hedelmällisessä iässä olevien naisten endokriininen häiriö. Paitsi ovaariomuutokset, tilanteeseen kuuluvat kuukautishäiriöt, hyperandrogenismi, insuliiniresistenssin nousu ja huonontunut insuliinieritys. Monesti mukana on hirsutismia ja obesiteettia.

Lyhyesti: Inhaloitava flutikasoni ei vähennä ihon viivästynyttä yliherkkyyttä

Inhaloitavien steroidien sivuvaikutuksista, kuten ihon ohentumisesta, on enenevästi tutkimustietoa. Vähemmän on käsitystä siitä, pienentyykö esim. ihon viivästynyt yliherkkyys näillä lääkkeillä. Asiaa selvitettiin 45 terveellä vapaaehtoisella, joille annettiin 28 vrk:n ajan inhaloitavaa lumelääkettä tai flutikasonia 880 myyg/pv. Ihon viivästynyt yliherkkyys testattiin intradermaalimenetelmällä paneelilla, johon kuuluivat tetanus, candida, tuhkarokko ja tuberkuliini. Vastaukset luettiin 72 tunnin kuluttua. Paneeli uusittiin hoitojakson jälkeen ja 30 päivän lääkkeettömän jakson jälkeen. Induraatioiden koossa ei havaittu merkitseviä muutoksia suhteessa lääkehoitoon, eli melko suurikaan flutikasoniannos ei näyttäisi muuttavan ihon viivästynyttä yliherkkyyttä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Myelooman optimihoitoon intensiivikemoterapia ja kantasolusiirto

Intensiivihoidon merkityksestä myeloomapotilaiden hoidossa on kiistelty. Kiistelyn voisi nyt lopettaa ainakin alle 65-vuotiaiden potilaiden osalta. Brittitutkimuksessa satunnaistettiin 400 aikaisemmin hoitamatonta myeloomapotilasta standardihoitoon taikka kantasolusiirrolla tuettuun intensiivihoitoon. Täydellisiä vasteita oli edellisessä 4 %:lla, jälkimmäisessä 44 %:lla. Mikä tärkeintä, mediaaninen elinikä oli edellisessä ryhmässä 42 kuukautta ja jälkimmäisessä 54 , eli intensiivihoito antaa noin vuoden lisää elinaikaa. Intensiivihoitoryhmässä oli enemmän haittoja, mutta odotetussa laajuudessa. Intensiivihoito on varteenotettava ensilinjan hoitovaihtoehto alle 65-vuotiaille myeloomapotilaille.

Robert Paul