Monikemikaaliherkillä usein somatisaatiohäiriö

Ympäristöön liittyvät haittatekijät ovat parin viime vuosikymmenen aikana nousseet suuren yleisön tietoisuuteen. On myös perustettu ympäristölääketieteellisiä tutkimusyksiköitä, ja niihin hakeutuu usein monille kemikaaleille herkkiä ja idiopaattisesta ympäristöintoleranssista kärsiviä potilaita. Saksalaiset tutkijat tekivät 264 peräkkäiselle ympäristölääketieteelliseen yksikköön tulleelle psykiatrisen tutkimuksen ja totesivat, että 75 %:lla täyttyivät vähintään yhden psykiatrisen häiriön kriteerit. 35 % kärsi somatoformisesta häiriöstä, seuraavaksi yleisempiä olivat mieliala-, ahdistuneisuus- ja aineriippuvuushäiriöt. Tutkijat tulkitsivat potilaiden kärsimät oireet useimmiten psyykkisestä häiriöstä johtuviksi. Vain 2 %:lla oireet selittyivät altistumisesta toksisille kemikaaleille.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Huumeriippuvaisten masennusta tulee hoitaa

Moni huumeriippuvainen kärsii myös masennuksesta. Tutkijat arvioivat 602 huumepotilaan depression esiintymisen ennen huumeiden käyttöä, huumeiden käytön aikaan ja abstinenssivaiheessa. Kaikissa kolmessa vaiheessa masennus lisäsi itsemurhayritysten riskiä (5,7-7,9-kertaisesti). Tutkimus tuo korostetusti esiin sen, että myös huumeriippuvaisen potilaan masennuksen arviointi on tärkeää ja että masennusta tulee hoitaa huumeiden käytön kaikissa vaiheissa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Keuhkoahtaumatauti altistaa osteoporoosille

Kroonista keuhkosairautta potevien on todettu olevan osteoporoosin suhteen riskipotilaita. Varsinkin ahtauttavia sairauksia (mm. krooninen astma, COPD) potevilla tämän on usein katsottu liittyvän steroidivalmisteiden käyttöön. Japanilaisessa tutkimuksessa iäkkäillä keuhkoahtaumatautia sairastavilla naisilla (n = 20) oli suurempi osteoporoosiriski kuin astmaa sairastavilla (n = 24), vaikkei potilailla ollutkaan ollut käytössä suun kautta steroidia muuten kuin alle viikon kuureina. Keuhkoahtaumapotilaiden luun tiheyttä kuvaavat arvot (Z-score) olivat selvästi pienemmät kuin astmaatikkojen ja luokitellun osteoporoosin esiintyminen oli heillä suurempaa (50 % vs 21 %, p < 0,05). Tutkimuksella on rajoituksensa, mm. terveen verrokkiryhmän puute, mutta tulokset antavat lisäpontta keuhkoahtaumatautia sairastavien luuston haurastumisen ja murtumien ehkäisylle.

Hannu Puolijoki

Migreenin aiheuttama haitta ja lääkehoidon kustannukset Suomessa

Migreeni on krooninen, monitekijäinen aivojen sairaus, jota sairastaa keskimäärin joka kymmenes suomalainen. Se aiheuttaa työstä poissaoloja ja estää sosiaalista toimintaa vapaa-ajalla. Migreenin aiheuttamaa haittaa yksilölle ja yhteiskunnalle on tutkittu Suomessa vähän. Tässä tutkimuksessa seurattiin migreenin Suomen migreeniyhdistyksen jäsenille aiheuttamaa haittaa ja lääkehoidon kustannuksia kolmen kuukauden aikana vuonna 2000. Työstä poissaoloja oli seuranta-aikana keskimäärin yksi päivä potilasta kohden ja suorat migreenin hoidon kustannukset olivat 137-157 euroa sen mukaan, käyttikö potilas migreenin hoidossa kohtauslääkityksen lisäksi estolääkitystä.

Janne Martikainen, Markus Färkkilä, Mikko Kallela

Oikaisu artikkeliin: Olkaluun yläosan murtuma

SLL:n numeron 2/2003 sivuilla 155-61 olleessa artikkelissa: Pajarinen J, Björkenheim JM. Olkaluun yläosan murtuma, oli kuvan 8 tilalla kuva 7 toistamiseen. Pahoittelemme tapahtunutta virhettä ja julkaisemme ohessa (PDF) kuvan 8.

Synnytyksen jälkeinen masennus - onko vika hormoneissa?

Lapsivuodeaika altistaa naisen mielenterveyshäiriöille. Synnytyksen jälkeinen masennus on näistä häiriöistä yleisin: synnytyksen jälkeisen kuukauden aikana sairastumisriski on kolminkertainen muiden samanikäisten naisten riskiin nähden. Vaikka useimmat sairastuneista parantuvatkin ilman hoitoa kuuden kuukauden kuluessa, jopa joka neljäs kärsii masennuksesta vielä vuoden kuluttua. Valitettavan usein synnytyksen jälkeinen masennus jää diagnosoimatta. Äidin jääminen ilman tukea ja asianmukaista hoitoa voi aiheuttaa pitkäaikaista haittaa.

Antti Perheentupa

Tinnitus, teoria ja käytäntö

Korvien soiminen eli tinnitus on yleinen vaiva, johon on viime vuosina kiinnitetty paljon huomiota kaikkialla kehittyneissä maissa. Tinnituspotilaan kanssa asioiminen asettaa hoitavalle lääkärille merkittävän määrän sekä lääketieteellisiä että psykologisia vaatimuksia, joita ei tavanomaisissa koulutusohjelmissa ole ollut maassamme helposti saatavilla. Kirjoituksessa esitellään lyhyesti monia tinnituspotilaiden tutkimiseen ja hoitoon liittyviä perusteita, joiden tunteminen on menestyksellisen tinnituspotilaiden hoidon edellytys.

Jukka Ylikoski

Preanalytiikka alueellisessa laboratoriotoiminnassa

Kliinisten laboratoriomääritysten tulosten oikeellisuutta arvioidaan laboratorion sisäisillä ja ulkoisten tahojen järjestämillä kontrolleilla. Näin esille saatava analyyttinen vaihtelu on kuitenkin vain pieni osa laboratoriotuloksen mahdollisesta virheestä. Ennen näytteen tutkimista laboratoriossa siihen ovat ehtineet vaikuttaa jo monet preanalyyttiset tekijät, joiden vaikutus tulokseen voi olla suurempi kuin analyyttinen vaihtelu. Hiljattain käyttöön otettu uusi testauslaboratorioiden akkreditointistandardi SFS-EN ISO/IEC 17025 edellyttääkin preanalyyttisten tekijöiden kartoittamista analyyttisten tekijöiden ohella.

Simo Pohjavaara, Outi Malminiemi, Timo Kouri

Kuopion yhteispäivystystutkimus Kuopion yhteispäivystyksen yleislääkäripäivystyksen käyntisyyt ja konsultaatiot

Toukokuussa 2002 Kuopiossa suoritetussa yhteispäivystystutkimuksessa kartoitettiin yliopistosairaalassa toimivan ympärivuorokautisen yleislääkäripäivystyksen käyntisyitä, konsultaatioita ja erikoissairaanhoitoon lähettämistä. Potilaiden ilmoittaman tulosyyn (kansainvälinen perusterveydenhuollon luokitus, ICPC) mukaan yli puolet päivystyskäynneistä kuuluivat tuki- ja liikuntaelinten, hengityselinten sekä yleisten ja epäspesifisten vaivojen ryhmiin. Lääkäreiden tekemien diagnoosien perusteella vastaavasti ICD-10-luokituksen mukaan yli puolet käynneistä liittyivät tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin, vammoihin sekä muualla luokittelemattomiin oireisiin.

Pekka Mäntyselkä, Juhani Miettola, Matti Halinen, Pertti Lipponen, Seppo Hietakorpi, Esko Kumpusalo

Vanhempien voimavarat esiin - videoavusteinen perheohjaus lasten mielenterveystyössä

Videoavusteinen perheohjaus on vanhempien ja lasten vuorovaikutusta tukeva hoito- ja kuntoutusmenetelmä, joka voidaan toteuttaa ainakin osittain lapsen kotona. Videonauhoituksia apuna käyttäen vanhempia autetaan näkemään omia vahvuuksiaan vanhempana, tunnistamaan lapsen tarpeita ja tunteita ja vastaamaan niihin sekä tukemaan lapsen kehitystä. Menetelmää on käytetty lasten käytöshäiriöiden, tunne-elämän ongelmien ja kehitysviivästymien hoidossa ja kuntoutuksessa, ja alustavat tulokset ovat rohkaisevia.

Raija Ollikainen, Marja Laava, Airi Ahola-Häkkilä, Pirjo-Liisa Kurki, Hanna Ebeling

Priorisointi - ration aalisia valintoja vai hoitamatta jättämistä?

Priorisointi on ensisijaistamista sekä valintojen tekemistä tärkeiden ja vähemmän tärkeiden asioiden välillä. Priorisointi on osa hyvää lääkintäkäytäntöä. Valintojen perusteet ovat lääketieteellisiä, taloudellisia, eettisiä ja oikeudellisia. Valintaperusteet painottuvat eri tavalla priorisoinnin eri portailla. Priorisointi ei merkitse hoidotta jättämistä, vaan rationaalisten valintojen tekemistä terveydenhuollon päätöksenteon eri tasoilla.

Harri Tohmo, Irma Pahlman

Magneettikuvauksen diagnostinen arvo luuston rasitusmurtumissa ja niiden esiasteissa

22.11.2002 Helsingin yliopisto

Martti Kiuru

Transformoiva kasvutekijä beta -perheen ligandit ja reseptorit

29.11.2002 Helsingin yliopisto

Jonas Bondestam

Itseannosteltava fentanyyli synnytyskivun hoidossa; vaikutukset äidin ja vastasyntyneen vointiin

30.11.2002 Turun yliopisto

Eeva Nikkola

Pään ja kaulan alueen syövän immunoterapeuttinen hoito

5.12.2002 Turun yliopisto

Heikki Irjala

Kokeellinen tutkimus suoliston verenkierrosta

13.12.2002 Kuopion yliopisto

Antero Heino

Astrosytoomien geneettinen profilointi

13.12.2002 Tampereen yliopisto

Satu-Leena Sallinen

Lyhyesti: Nuorten väkivaltaa voidaan ennakoida

Amerikkalaiset tutkijat testasivat uuden 13 kysymyksen mittarin (Violence Proneness Scale; VPS) ennustekykyä huumeita käyttäneiden ja psyykkisesti terveiden isien pojilla, jotka täyttivät kyselyn 12-14 vuoden iässä. Poikien väkivaltainen käyttäytymisen rekisteröitiin 19 vuoden ikään asti. Väkivaltaista käyttäytymistä ennakoivat poikien oma - noin 6 vuotta aikaisemmin todettu - psyykkinen häiriintyneisyys ja VPS:n korkea pistemäärä. Sen sijaan isien psyykkinen häiriintyneisyys tai huumeiden käyttö ei yhdistynyt poikien väkivaltaisuuteen eikä yllättäen myöskään poikien huumeiden käyttö. Kun katkaisukohtana oli 10 pistettä, VPS ennusti oikein 77 % tapauksista, sensitiivisyys oli 81 % ja spesifisyys 77 %. Koulu- ja toveriryhmään sopeutumista mittaava VPS yhdessä lapsuusajan psyykkistä häiriintyneisyyttä koskevan tiedon kanssa voivat auttaa väkivaltaiseen käyttäytymiseen taipuvaisten lasten tunnistamisessa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Auttaako ilmanpuhdistin astmapotilasta?

Monet potilaat kyselevät, onko huoneistokohtaisista ilmanpuhdistimista apua astman oireisiin. Joillekinhan apua voi olla, mutta kirjallisuudesta ei selvää näkemystä löydy; tämän todistaa juuri ilmestynyt 10 relevantin tutkimuksen analyysi. Kaikkiaan tutkimuksissa oli ollut vain 216 potilasta. Oireisiin on apua saatu, mutta eipä juuri lääkkeiden tarpeeseen tai objektiivisiin mittareihin kuten PEF-arvojen seurantaan. Lisätutkimuksia tarvitaan, joskin pääkirjoituksen laatija painottaa myös asianmukaisen allergologisen selvityksen tekemistä ja oireita aiheuttavan tekijän poistamista.

Hannu Puolijoki

Tuleeko toistuvista kardioversioista luopua eteisvärinän hoidossa?

Useimmat lääkärit uskovat, että sinusrytmin palauttaminen on eteisvärinän hoidossa paras päämäärä. Valitettavasti tämän loogisen tavoitteen saavuttaminen on joskus vaikeaa ja siihen liittyy runsaasti vakaviakin haittavaikutuksia. Jo aiemmin on osoitettu, että pelkkä eteisvärinän kammiovasteen hillitseminen on elämänlaadun kannalta yhtä hyvä vaihtoehto kuin sinusrytmin palauttamiseen pyrkivä hoitostrategia. Epäselvää on ollut, onko tämä hoitovalinta ennusteen kannalta yhtä hyvä kuin laajasti käytetty aktiivinen hoitotapa.

Juhani Airaksinen