WTC:n tornit ja akuutti eosinofiilinen pneumonia

Kauhistuttavat tapahtumat vievät joskus lääketiedettä eteenpäin. Inhaloitavien hiukkasten aiheuttamista keuhkoreaktioista on tällä tapaa saatu näyttöä aiemminkin, mm. Yhdysvalloissa vuonna 1929 suuren sairaalapalon (97 kuollutta) tai 1930-luvun pölymyrskyjen yhteydessä. Tuoreempia esimerkkejä ovat ilmastointijärjestelmien legionellainfektiot ja tai laajojen akuuttien teollisuuspäästöjen myrkkyvaikutukset.

Hannu Puolijoki

Endometrioosipotilailla lisääntynyt taipumus muihin sairauksiin

Endometrioosia tavataan 8-10 %:lla fertiili-ikäisistä naisista. Taudin etiologiaa ei tunneta. Yhtenä mahdollisena endometrioosia suosivana tekijänä on pidetty immuunijärjestelmän häiriötä ja elimistön poikkeava vastetta munanjohtimien kautta retrogradisesti leviävään kuukautisvuotoon. Tätä väittämää tukevat useat endometrioosipotilaiden biokemialliset tutkimustulokset.

Pertti Kirkinen

Auktoritatiivisten isien pojat ovat psyykkisesti terveitä

Lukuisten tutkimusten mukaan vanhempien huolenpidon puute tai ylihuolehtivuus lisäävät aikuisiässä ilmenevien mielenterveyden häiriöiden riskiä. Monet näistä tutkimuksista perustuvat kuitenkin kliinisiin ja siten varsin valikoituneisiin aineistoihin. Tätä puutetta pyrittiin korjaamaan amerikkalaisessa väestötutkimuksessa, jossa tutkittiin aikuisiän psyykkisten häiriöiden ja vanhempien huolenpidon keskinäistä suhdetta.

Raimo Kr Salokangas

Entsyymilisäkö keliakiapotilaan viljaan?

Keliakia saattaa vaivata jopa joka sadatta suomalaista. Syöminen on ongelmallista, kun tavallisia viljatuotteita täytyy karttaa. Tämä tutkimus antaa toiveita ruokavalion laajenemisesta joskus tulevaisuudessa, sillä siinä tunnistetaan pahan lähde gluteenista ja myös ehdotellaan potentiaalista hoitoa.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Hermosauhut johtavat paniikkiin

Tutkimusten mukaan tupakointi ja paniikkihäiriöt liittyvät yhteen. Amerikkalaisessa väestötutkimuksessa kävikin ilmi, että paniikkihäiriöstä kärsivät tupakoivat useammin (81 %) kuin vertailuryhmä (69 %). Uusi löydös koski kuitenkin luonteen neuroottisuutta: se oli yleistä henkilöillä, jotka sekä tupakoivat että kärsivät paniikkihäiriöstä. Sen sijaan neuroottisuus ei ennakoinut tupakointia ilman paniikkeja eikä paniikkihäiriötä ilman tupakointia. Neuroottisuus näyttääkin altistavan tupakoinnin ja paniikkien yhteisesiintymiseen. Tästä voidaan epäsuorasti päätellä, että mikäli neuroottisuuteen taipuvainen henkilö haluaisi välttää paniikkikohtauksia, hänen tulisi välttää myöskin tupakointia.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Takrolimuusi vai siklosporiini siirtohyljintään?

Maksansiirrolla hoidetut 606 brittipotilasta satunnaistettiin kahteen eri hyljinnänestohoitoon: takrolimuusia tai mikroemulsifioitua siklosporiinia. Primaarisena päätemuuttujana oli kuolema, uusintasiirron tarve tai hyljintähoidon pettäminen. Vuoden seurannan jälkeen takrolimuusiryhmässä päätemuuttuja osui kohdalle 21 %:lle potilaista, siklosporiiniryhmässä 32 %:lle (suhteellinen riski 0,63; riskin 95 %:n luottamusväli 0,48-0,84). Takrolimuusia saaneista kuoli 17 % ja siklosporiinia saaneista 24 %. Kirjoittajien mielestä takrolimuusia on syytä käyttää ensisijaisena kalsineuriinin estäjänä ensimmäisen maksansiirteensä saaville potilaille.

Robert Paul

Synnytyspelon hoito terapeuttisen ryhmän ja rentoutumisharjoituksen avulla

Koska synnytyspelot ja keisarinleikkaustoiveet lisääntyvät, on tärkeää löytää uusia hoitomuotoja tulevien äitien kohtaamiseksi. Synnytyspelkoisille ensisynnyttäjille on HUS:n Naistenklinikalla vuodesta 1998 alkaen tarjottu mahdollisuus osallistua psykologin ohjaamaan Nyytti-ryhmään, jossa keskusteluin, tunteiden ja tiedon jakamisen ja rentoutumisharjoituksen avulla valmistaudutaan synnytykseen. Nyytti-ryhmään osallistuneiden synnyttäjien kokema synnytyspelko lieveni huomattavasti ryhmäprosessin aikana.

Riikka Toivanen, Terhi Saisto, Katariina Salmela-Aro, Erja Halmesmäki

Dementian diagnosoinnista etenevän muistihäiriön varhaiseen tunnistamiseen - neuropsykologinen näkökulma

Lievien, ikääntymiseen liittyvien kognitiivisten muutosten erottaminen aivosairauden aiheuttamasta kognition etenevästä taantumisesta on haasteellinen tehtävä. Potilaan muistihäiriöksi nimittämät käytännön vaikeudet ja heikko suoriutuminen yksittäisessä muistitestissä voivat tutkimuksissa paljastua enemmänkin toiminnanohjauksen tai kognitiivisten perustoimintojen häiriöistä johtuviksi, ja oirekuvan tarkentumisella on erotusdiagnostista merkitystä. Riskitekijöiden hallinnan ja sairauden etenemistä hidastavan lääkityksen aloituksen kannalta hoitavan lääkärin on pyrittävä tunnistamaan tilanne mahdollisimman varhain.

Laura Hokkanen, Tuomo Hänninen, Veijo Pulliainen, Erja Poutiainen, Juhani Salo, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Pekka Kuikka, Satu Winqvist, Matti Laine, Raija Portin, Timo Erkinjuntti

Depression varhainen toteaminen ja hoito

Depression tunnistamista vaikeuttavat käsitteen epämääräisyys ja oireiden monimuotoisuus. Depressioon viittaavat usein pitkään jatkuneet, epämääräiset psyykkiset tai fyysiset oireet. Potilaan perusteellinen haastattelu on erittäin tärkeää. Siinä pyritään selvittämään keskeiset oireet, niiden kesto ja vaikeusaste, itsemurhavaara ja sairausloman tarve. Depression hoito on syytä aloittaa mahdollisimman varhain biologisia ja psykoterapeuttisia hoitomuotoja yhdistäen. Lääkehoito on keskeinen keskivaikeissa ja vaikeissa depressioissa, mutta lievään depressioon ei välttämättä lääkitystä tarvita.

Anne Herva

Veriturvatoiminta

Veriturvatoiminta on SPR:n Veripalvelun ylläpitämä ohjausjärjestelmä, johon kerätään sairaaloiden verikeskusten antamat tiedot verensiirtoketjun toiminnasta, verivalmistehoidon haittavaikutuksista ja virheistä. Veripalvelu kokoaa tiedot raportiksi ja laatii toimintasuositukset yhdessä sairaaloiden kanssa. Vuoden 2001 aikana tuli ilmoitus 145 verensiirtoreaktiosta, joista 17 luokiteltiin vakaviksi. Valtaosa johtui toimintatapavirheestä tai erehdyksestä, jotka olisi voitu välttää. Valmisteilla oleva EU:n veridirektiivi edellyttää tulevaisuudessa verivalmisteista johtuvien vakavien haittavaikutusten ilmoittamista viranomaisille, Suomessa Lääkelaitokselle.

Jukka Koistinen, Sinikka Koskinen, Tiina Mäki

Kangasalan seudulla tiedetään: Toimiva terveyskeskus ei synny sattumalta

- Hyvähän teidän on olla, kun olette niin lähellä Tamperetta, murisevat lääkäripulassa kärvistelevät johtavat lääkärit Kangasalan vetovoimaisuutta. Kangasalan seudun terveyskeskuksen johtava ylilääkäri Toivo Rintamäki ja hänen työtään jatkava Mauri Jussila tietävät kuitenkin ettei se ole niin yksinkertaista.

Tuula Vainikainen

Geriatrit tyytyväisiä työhönsä Suomen geriatrikyselyn 2001 tuloksia

Suomen Lääkäriliiton geriatrien alaosaston jäsenille tehtiin vuonna 2001 postikysely, jossa selviteltiin geriatrien sijoittumista vanhustenhuollon kentässä, heidän työtyytyväisyyttään ja työssäjaksamistaan sekä näkemyksiään vanhustenhuollon työilmapiiristä. Geriatrit esittivät myös mielipiteitään vanhustenhuollon ja oman työnsä kehittämisestä.

Kaisu Pitkälä, Timo Strandberg, Sirpa Hartikainen

Ruumiinavauksessa avustavan preparaattorin toiminnan sertifiointi

Patologian alalla on 1990-luvulla käynnistynyt monissa eri yksiköissä laatuprojekteja, joissa laadunvarmistukseen liittyvä painotus on ensisijaisesti kohdistunut histopatologiaan ja sytologiaan, sen sijaan ruumiinavaustoimintaan liittyvä laadunvarmennus on jäänyt vähäisemmälle huomiolle. Ruumiinavauspreparaattorit ovat tärkeä erikoisosaamista omaava ammattiryhmä, joiden asemasta ja työtehtävistä on ainoastaan työpaikkakohtaisia säädöksiä. Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksella on valmistunut yli 200-sivuinen ruumiinavauspreparaattorin toimenkuvaan liittyvä laatukäsikirja.

Matti Hyttinen, Tarja Ruotsalainen, Antti Sajantila, Antti Penttilä

Nivelkirurgian jälkeinen kivunhoito

11.10.2002 Oulun yliopisto

Päivi Laurila

H. pylori -infektio Suomessa

11.10.2002 Helsingin yliopisto

Leena Rehnberg-Laiho

Punainen laservalo vaikeahoitoisten glaukoomatyyppien hoidossa

11.10.2002 Helsingin yliopisto

Virpi Raivio

Sydänlihasiskemian kuvantaminen magnetokardio-grafialla ja sydänsähkökäyrän kehokartoituksella

18.10.2002 Helsingin yliopisto

Helena Hänninen

Selittämätön lapsettomuus

18.10.2002 Helsingin yliopisto

Rita Isaksson

Lyhyesti: Kuumelääke auttaa myös suun kautta annettuna

Käsitys, että lapselle kuumelääke tulee antaa suppoina, elää sitkeästi. Vauvalle se sujuneekin vaipanvaihdon yhteydessä kätevästi, mutta harvan leikki-ikäisen mielestä toimenpide on miellyttävä. Kanadassa tehdyssä tutkimuksessa annettiin 70:lle alle 6-vuotiaalle korkeakuumeiselle lapselle sattumanvaraisesti kuumelääkkeeksi parasetamolia joko rektaalisesti 15 mg/kg tai 30 mg/kg tai suun kautta 15 mg/kg. Kaikissa ryhmissä kuume laski noin kaksi astetta kolmen tunnin aikana eikä laskunopeuksissa ollut mitään eroja. Vanhemmat hyväksyivät yhtä hyvin molemmat antoreitit.

Marjo Renko

Lyhyesti: Koulumenestyksen heikkeneminen murrosiässä voi ennakoida psykoosia

Skitsofreniaan sairastuneiden kognitiivinen suorituskyky on keskimääräistä heikompi, joskin ero normaaliväestöön on suhteellisen pieni ja päällekkäisyys testituloksissa on suuri. Missä määrin kyse on sairastumista edeltäneestä heikosta suoriutumisesta ja missä määrin sen puhjetessa syntyneestä ongelmasta, on avoin kysymys. Amerikkalaiset selvittivät skitsofreniaan sairastuneiden kouluaikaisia testituloksia. Ennen murrosikää tehdyissä testeissä ei ollut eroa, mutta 13-16 vuoden iässä tehdyissä testeissä myöhemmin skitsofreniaan sairastuneet selviytyivät merkitsevästi huonommin kuin vertailuryhmä. Koulumenestyksen heikkeneminen murrosiässä voi siis olla merkki vakavasta sairastumisesta, joten tällaisten nuorten tutkimiseen ja hoitoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Raimo Kr Salokangas