Lyhyesti: Hengityselinsairaudet lisäävät paniikkikohtausten esiintymistä

Yhdysvaltalaisessa väestötutkimuksessa selvitettiin, ovatko henkilön raportoimat hengityselinten sairaudet (astma, krooninen bronkiitti, emfyseema; 9,8 %:lla) ja paniikkikohtaukset, depressio, tuskaisuus sekä alkoholin ja huumaavien aineiden käyttö yhteydessä. Aineisto koostui 3 032:sta iältään 25-74-vuotiaasta kansalaisesta. Riskisuhteeksi (OR) paniikkikohtausten osalta tuli 1,7 (vaihteluväli 1,2-2,4) eli yhteyttä löytyi, mikä vastaa aiempia havaintoja. Myös muiden osalta löytyi näyttöä tai viitettä yhteyteen. Kansalaisten terveyden kannalta asialla saattaa olla merkitystä: hoitamalla yhtä sairautta voidaan ehkä estää tai parantaa myös toista. Yhteyksien syvällisempi ymmärtäminen vaatinee lisätutkimuksia.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Ripulia taputtelemalla

EHEC tai burgeripöpö eli E. coli 0157, joka aiheuttaa verta vuotavia koliitteja, tarttuu muutenkin kuin jauhelihaa syömällä. Pennsylvaniassa alkoi esiintyä tavallista enemmän EHEC:n aiheuttamia tautitapauksia. Jäljet johtivat kotieläinfarmille, jossa ihmiset pääsivät katselemaan ja koskettelemaan mm. vasikoita. Farmin naudoista 13 % kantoi EHEC-bakteeria, joka oli samaa tyyppiä kuin potilaista eristetyt kannat. Epidemiologiset tutkimukset viittasivat siihen, että tartunta olisi tapahtunut eläimiä kosketeltaessa. Käsien pesu ennen ruokailua vähensi sairastumisriskiä. Aiemminkin on osoitettu, että tartunta voi tapahtua vaihtelevilla tavoilla. Oleilu saastuneilla laitumilla, kosketustartunta ihmisten välillä sekä lihan ohella muutkin ruoka-aineet ja vesi voivat välittää tautia.

Heikki Arvilommi

Nivelreuman lääkehoitokäytännön muutos TYKS:ssa vuodesta 1989 vuoteen 1999

Nivelreumaan on 1990-luvulla suositeltu aktiivista lääkehoitoa. Hoidon tavoitteena on taudin remissio ja pysyvien nivelvaurioiden estäminen tai ainakin niiden kehittymisen hidastaminen. TYKS:n reumaosastolla vuosina 1989 ja 1999 hoidettujen nivelreumapotilaiden potilastietojen perusteella lääkehoito on muuttunut myös käytännössä. Oireiden alusta reumalääkityksen aloittamiseen kului tosin jokseenkin yhtä kauan, mutta vuonna 1999 ensimmäisen sairausvuoden aikana reumalääkettä saaneiden potilaiden osuus oli suurempi ja hoidossa käytettiin useampia reumalääkkeitä. Myös reumalääkkeiden yhdistelmähoitojen käyttö oli seuranta-aikana selvästi lisääntynyt.

Lotta Kilpinen, Timo Möttönen

Amfetamiinin käyttö Oulussa

Kartoitimme amfetamiinin käytön yleisyyttä oululaisessa avohoitoaineistossa, suonensisäisen käytön osuutta amfetamiinin kokonaiskäytöstä sekä veriteitse tarttuvien virusinfektioiden esiintyvyyttä. Amfetamiinin vahvasta suosiosta Oulun alueella kertoo se, että tutkimuskohteenamme olleen oululaisen päihdeongelmaisten avohoitoyksikön noin 450 hoitoon hakeutuneesta potilaasta 32,8 % (n = 148) oli amfetamiinin käyttäjiä. Suonensisäinen käyttö oli tavallisin käyttötapa sekä naisilla että miehillä. Havaitut B- ja C- hepatiittitartunnat näyttivät liittyvän vahvasti riskikäyttäytymiseen.

Sanna Papunen, Paula Virkkunen, Pirkko Räsänen, Pekka Laine

Suunnittelu parantaa diabeetikon raskausennustetta

Nuoruusiän diabeteksen esiintyvyys Suomessa on maailman suurimpia ja lisääntyy yhä. Samalla sen merkitys raskautta komplisoivana ja äitiyshuoltoa kuormittavana tekijänä kasvaa. Koska huono alkuraskauden verensokeritasapaino on yhteydessä useisiin raskaudenaikaisiin ongelmiin, on sen korjaaminen edelleen tärkeä haaste diabeetikon raskausennusteen parantamiseksi. Tämän ohella etenkin lapsen ennusteeseen vaikuttavat hyvä raskaudenaikainen diagnostiikka sekä oikea hoitopaikan valinta. Raskauden suunnittelukäynnillä on oleellista paitsi keskittyä optimoimaan verensokeritasapaino, myös arvioida yksilöllisesti muut tulevan raskauden seurantaan vaikuttavat riskit ja ongelmat.

Marja Vääräsmäki, Anna-Liisa Hartikainen

Äidin masennus ja lapsen psyykkinen kehitys

Masennus vaikuttaa äidin kykyyn toimia sensitiivisesti vuorovaikutuksessa lapsensa kanssa. Affektiivista mielialahäiriötä sairastavien vanhempien lapsilla on todettu huomattavasti suurentunut riski sairastua paitsi masennukseen myös muunlaisiin psyykkisiin häiriöihin. Riskiprosessit alkavat jo raskauden aikana. Erityisen haitallista on äidin krooninen tai toistuva masentuneisuus ja monien riskitekijöiden kumuloituminen. Lapsen kannalta tärkeää on äidin masennuksen varhainen tunnistaminen ja hoito sekä riskitekijöiden kasaantumisen ja negatiivisten ketjureaktioiden ehkäisy.

Ilona Luoma, Tuula Tamminen

Väestöryhmien terveyserot syvenevät Riskiryhmille räätälöitävä erillistä terveyspolitiikkaa

Väestöryhmien väliset terveyserot ovat alkaneet syventyä Etelä-Suomen läänissä. Terveyspolitiikassa tarvitaankin nyt varta vasten riskiryhmille räätälöityjä toimenpiteitä, päättelee väestön terveyseroja Etelä-Suomen läänissä selvitellyt työryhmä.

Suvi Sariola

Työttömille on jo pitkään räätälöity erityistoimia Vantaalla

Vantaalla on jo pitkään räätälöity erityistoimia riskiryhmille, etenkin työttömille. Projekteja ja työryhmiä on ollut monia ja monella nimellä. Yhteistä niille on yhteistyö yli hallintokuntien rajojen.

Monikulttuurista terveysmosaiikkia Kulttuurien kohtaamisessa auttaa kysyminen ja ymmärtäminen

Maahanmuuttajat poikkeavat toisistaan kulttuurisen ja uskonnollisen taustansa, koulutuksensa, kielitaitonsa, sosiaaliluokkansa, taloudellisen asemansa, maahantulosyynsä ja maassaoloaikansa suhteen. Stereotyyppiset käsitykset maahanmuuttajista voivat kohtalokkaasti vaikeuttaa vuorovaikutusta. Jo uskonnonkin vaikutus voi olla moninainen. Esimerkiksi islamiin liittyvät tulkinnat voivat olla erilaisia eri maista tulevilla muslimeilla ja uskonnon merkitys yksittäisille ihmisille vaihtelee.

Tuula Vainikainen

Rintasyövän hoitoketjun kehittäminen

Rintasyövän diagnostiikkaa, hoitoa ja seurantaa voi kehittää monin eri tavoin. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä aloitettiin rintasyövän hoitoketjun kehittämisprojekti vuonna 1998. Hoitoketjuajattelu on hallinnut viime vuosina monien yksittäisten tauti- tai potilasryhmien hoidon kehittämistä, mutta sen toimivuudesta ei ole kovinkaan paljon tietoa. Rintasyöpä on yleisyytensä ja vakavuutensa vuoksi hyvä esimerkki siitä, miten hoitoketjun prosessoinnin avulla voidaan havaita diagnostiikassa ja hoidossa esiintyviä puutteita ja korjata ketjun huonosti toimivia osia.

Kaija Holli

Puhelimitse annetut hoito-ohjeet ja niistä laskuttaminen

Lääkärinpalkkioista maksetaan sairausvakuutuslain mukaan korvaus, joka perustuu vakuutetulle aiheutuneisiin kustannuksiin. Kelalta on tiedusteltu, miten lääkärin tulisi menetellä periessään maksua puhelimitse tai postitse annetuista hoito-ohjeista, jotta sairausvakuutuslain edellytykset korvauksen maksamiselle täyttyisivät. Hoito-ohjeet annetaan myöhemmin esimerkiksi silloin, kun potilaskäynnillä on tehty tutkimuksia (esimerkiksi Papa-koe), joiden tuloksia on jääty odottamaan.

Tiina Telakivi

Kansalaisyhteisön sosiaalinen pääoma heijastuu vireyteen

Haittaavaa päiväaikaista väsymystä esiintyy ruotsinkielisellä väestöllä merkitsevästi vähemmän kuin suomenkielisellä väestöllä. Unettomuutta ja muita unihäiriöitä esiintyy kummassakin kieliryhmässä yhtä paljon, eikä myöskään nukkumisen määrässä ole eroa. Tulokset ilmenivät, kun vertasimme nukkumiskäyttäytymisen, unihäiriöiden, päiväaikaisen väsymyksen ja uupumuksen esiintymistä terveystekijöiden suhteen valikoiduissa keski-ikäisissä suomen- ja ruotsinkielisissä väestöissä, jotka asuvat samoissa kunnissa Varsinais-Suomessa.

Markku T. Hyyppä, Erkki Kronholm

Ihmisen elimien ja kudoksien käyttö lääketieteelliseen tutkimukseen

Laki ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä (101/2001, jäljempänä laki) tuli voimaan 1.9.2001. Lain edellyttämät toimintaluvat oli haettava vuoden kuluessa lain voimaantulosta eli viimeistään 1.9.2002. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on kuvata uuden lain merkitystä tutkijoille. Laissa tähdennetään, että pääsääntöisesti tutkija tarvitsee aina luvan, kun elimiä ja kudoksia käytetään lääketieteelliseen tutkimukseen. Ensisijaisesti lupa pyydetään potilaalta, jolta elimet tai kudokset on otettu, erityistapauksissa edellytetään myös Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lupaa. Tämä kirjoitus perustuu pääasiassa lakiin ja hallituksen esitykseen (93/2000).

Heli Tuomola

Voidaanko urospiraaleja sopivasti pinnoittamalla estää bakteerien kiinnittymistä spiraaliin?

23.8.2002 Tampereen yliopisto

Markku Multanen

Glioosi ja Alzheimerin taudin neuropatologiset muutokset dementoituneilla ja kognitiivi-sesti normaaleilla ikääntyneillä

29.8.2002 Kuopion yliopisto

Margit Overmyer

Synnynnäinen insuliinin liikaerityssairaus Suomessa

30.8.2002 Kuopion yliopisto

Hanna Huopio

Lyhyesti: Unenaikaiset hengityshäiriöt lisäävät vakavia sydämen rytmihäiriöitä

Jo pitkään on tiedetty uniapnean lisäävän sydän- ja verenkiertoelimistön ongelmia. Tuoreessa tutkimuksessa todistetaan asiasta lisää: unenaikaiset hengityshäiriöt lisäävät vakavien kammioperäisten arytmioiden määrää vasemman kammion heikentyneestä toiminnasta kärsivillä (n = 38). Tutkijoiden mielestä vakavista rytmihäiriöistä kärsivien potilaiden unitutkimuksia tulisi lisätä, varsinkin jos harkitaan sydämeen implantoitavan defibrillaattorin tarpeellisuutta. Vakavat rytmihäiriöt kun saattavat tulla nimenomaan silloin esiin. Enää ei välttämättä Pickwick-habitus saisi olla edellytyksenä tutkimuksiin pääsylle...

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Onko tioridatsiinin määrääminen syytä lopettaa?

Tutkimusten mukaan psykoosilääkkeiden käyttöön liittyy lisääntynyt äkillisen kuoleman vaara. Lääkkeiden kesken on kuitenkin eroja. Englantilaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa selvitettiin viiden englantilaisen psykiatrisen sairaalan potilaan kuolemaan liittyviä tekijöitä. Äkillistä, selittämätöntä kuolemaa ennakoivat verenpainetauti, iskeeminen sydänsairaus ja tioridatsiinilääkitys. Syyksi arveltiin tioridatsiinin aiheuttamia rytmihäiriötä. Muihin psykoosilääkkeisiin ei liittynyt lisääntynyttä äkkikuoleman vaaraa. Koska tioridatsiinin on monissa muissakin tutkimuksissa todettu lisäävän äkkikuoleman vaaraa ja koska saatavilla on muita yhtä tehokkaita mutta turvallisempia psykoosilääkkeitä, olisi varmaankin aika luopua tioridatsiinin määräämisestä.

Raimo Kr Salokangas

Uusia bakteerikasvustoja keuhkoahtaumataudin pahenemisen takana

Keuhkoahtaumataudin (COPD) pahenemisvaiheen taustalta ei ole aiemmin kunnolla pystytty osoittamaan bakteerien aiheuttamaa infektiota, mutta silti antibiootteja on praktiikassa runsaasti käytetty muun hoidon ohella. Ongelmana on ollut mm. se, että taudin stabiilissa ja pahemisvaiheessa ysköksistä löytyvät samat patogeenit.

Hannu Puolijoki

Amygdala-hippokampus - ahdistuksen lähtökohta?

Ruotsalaiset tutkijat vertasivat PET-menetelmällä sitalopraamin ja kognitiivis-behavioraalisen psykoterapian vaikutusta aivojen eri osien verenvirtaukseen. Tutkittavat kärsivät sosiaalisesta fobiasta, jonka aiheuttamat oireet tyypillisesti pahenevat julkisen esiintymisen yhteydessä.

Raimo Kr Salokangas