Lääkärilehti

Nuoruusiän syömisongelmat ennakoivat huonoa terveyttä aikuisiässä

Yleisesti tiedetään, että syömishäiriöstä kärsineillä nuorilla on monia ongelmia myös sen jälkeen, kun he ovat toipuneet kliinisestä häiriöstään. Sen sijaan vähemmän tiedetään siitä, miten normaaliväestössä esiintyneet syömisongelmat, jotka eivät täytä kliinisen häiriön kriteereitä eivätkä johda hoitoon, ennakoivat myöhempää terveydentilaa.

Raimo Kr Salokangas

Lääketieteen maailmasta 40/2002 Kommentteja

Tiboloni elvyttää seksuaalitoimintoja

Seksuaalielämän häiriöt ja seksuaalisen aktiviteetin väheneminen yleistyvät menopaussin jälkeen. Estrogeenikorvaushoidon on havaittu korjaavan vaginan kuivuutta, libidoa, orgasmin ongelmia sekä vähentävän yhdyntäkipuja ja vaginan kuivuutta. Seksuaalielämään vaikuttavat lisäksi monet psykologiset ja sosiaalisetkin seikat, jotka tässä iässä muuttuvat. Hormonaalisista seikoista merkitystä on myös naisen androgeenimetabolialla.

Pertti Kirkinen

Lääketieteen maailmasta 40/2002 Kommentteja

Lyhyesti: Syömishäiriöt ja televisio

Syömishäiriöt ovat yleisiä ja viime vuosina myös lisääntyneet teollisuusmaissa. Syyksi tähän on epäilty mm. julkisuuden korostamaa laihuuden ihannetta. Miten sitten tilanne on yhteiskunnissa, joissa median osuus on vähäinen. Amerikkalaiset tutkijat selvittivät prospektiivisessa tutkimuksessa Fidzi-saarilla koulutyttöjen ruokailuasenteita vuonna 1995, jolloin televisio vasta tuli alueelle, ja vuonna 1998. Syömiseen liittyvät häiriöt olivat jälkimmäisenä ajankohtana selvästi yleisempiä. Samoin laihduttaminen keinona kehon muokkaamiseksi oli yleistynyt tyttöjen keskuudessa. Tämä naturalistinen tutkimus puhuu vahvasti sen puolesta, että julkisuuden ihanteet vaikuttavat syömishäiriöihin johtavaan käyttäytymiseen.

Raimo Kr Salokangas

Lääketieteen maailmasta 40/2002 Kommentteja

Lyhyesti: Gastroesofageaalisen refluksin ja astman yhteydestä uutta näyttöä

Japanilaiset ovat tuoneet esiin uutta tietoa astman vaikeutumisesta ruokatorven refluksin seurauksena. Tutkimuksessa oli mukana seitsemän lievää astmaa sairastavaa, joista tutkittiin ruokatorven pH ja yskäherkkyys kapsaisiinille. Samanaikaisesti ruokatorven läpi perfusoitiin joko keittosuolaa tai suolahappoa (0,1 N). Ruokatorven distaalisen osan happamuuden lisäys kasvatti myös selvästi yskäherkkyyttä, mutta muutoksia spirometria-arvoihin ei tullut. Tulokset viittavat kuitenkin siihen, että astma voi ärtyä refluksin seurauksena.

Hannu Puolijoki

Lääketieteen maailmasta 40/2002 Kommentteja

Lanneselän välilevytyrän leikkaus päiväkirurgisesti Alustava 11 potilaan selvitys

Kirurgian menetelmien kehittyessä yhä useampia leikkaushoitoa vaativia vaivoja hoidetaan päiväkirurgisesti. Päijät-Hämeen keskussairaalaan valmistuu päiväkirurginen yksikkö vuonna 2004, ja tutkimuksessa haluttiin selvittää onnistuuko myös lanneselän välilevytyrän poistoleikkaus päiväkirurgisesti. Yhdestätoista leikkauspotilaasta kolme jäi erilaisten syiden vuoksi sairaalaan yön yli. Yhdelle potilaalle tehtiin uusintaleikkaus kolmen viikon kuluttua. Kaikki leikkauspäivänä kotiutuneet potilaat olivat tyytyväisiä valittuun toimintatapaan. Kirjoittajat toteavat, että päiväkirurgisista toimenpiteistä välilevytyräleikkaukset tulee suorittaa aamulla ensimmäiseksi ja niiden postoperatiiviseen kipulääkitykseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Raimo Niskanen, Sari Willman-Tuominen, Pirkko Setälä

Alkuperäistutkimus 40/2002 Kommentteja

Päihteiden käytön diagnostiikka

Koska päihteiden aiheuttamien terveyshaittojen paraneminen on todennäköisempää, jos oireet tunnistetaan varhain, päihteiden käytöstä pitää kysyä potilaalta systemaattisesti ja sopia myös jatkoseurannasta. Alkoholin suurkulutuksen toteamisessa kannattaa käyttää apuna laboratoriokokeita, ja niiden merkitys on viime aikoina korostunut esimerkiksi ajokyvyn arvioinnissa. Huumausaineiden käytön diagnostiikassa anamneesin ja kliinisten havaintojen ohella käytetään virtsasta tehtäviä osoituskokeita, joiden tulokset tulee varmistaa kvantitatiivisilla jatkomäärityksillä. Huumetestauksen kysymyksenasetteluja tulisi selkiyttää ja käytännön järjestelyihin tarvitaan lisää valmiuksia.

Onni Niemelä

Katsausartikkeli 40/2002 Kommentteja

Milloin en aloittaisi hormonikorvaushoitoa

Lähes puolet suomalaisista naisista käyttää hormonikorvaushoitoa pääasiassa vaihdevuosioireiden lieventämiseen. Vakavimpana hormonikorvaushoidon haittana voidaan pitää rintasyövän ja endometriumsyövän riskin lisääntymistä. Hormonikorvaushoitoa tulisi erityisesti välttää, mikäli suvussa on runsaasti rinta- ja/tai munasarjasyöpää tai naisella on todettu rintasyöpägeenin kantajuus. Naiset, jotka eivät koe subjektiivisia vaihdevuosioireita eivät myöskään tarvitse hormonikorvaushoitoa. Vaikka kokonaisvaikuttavuutta ajatellen hormonikorvaushoidon hyötyvaikutuksia saattaakin olla enemmän kuin haittoja, on pidettävä mielessä, että hyödyt ja haitat eivät ole yhteismitallisia.

Kaija Holli

Katsausartikkeli 40/2002 Kommentteja

Tupakointi on lopetettava kuukausi ennen leikkausta

Tupakointi lisää leikkauspotilaiden komplikaatioita. Jo yhden vuorokauden tupakoimattomuus riittää poistamaan veren haitallisen häkäpitoisuuden, mutta vasta 1-2 kuukauden tupakoimattomuus ennen leikkausta minimoi tupakoinnin aiheuttaman lisäriskin. Tupakointi leikkauspäivänä on riittävä peruste perua toimenpide, jos potilaalla on iskeeminen sydänsairaus tai jos hänelle tehdään toimenpide, jossa hyvä kapillaariverenkierto on välttämätöntä. Tupakoinnin huomioimatta jättäminen preoperatiivisesti on epäeettistä, koska sen jatkaminen lisää potilaan kärsimyksiä ja aiheuttaa lisäkuluja yhteiskunnalle.

Arto Puura, Pekka Puska

Katsausartikkeli 40/2002 Kommentteja

Oikaisu

Lääkärilehdessä 38/2002 ilmestyneessä artikkelissa Pyhälä R ym. Talven 2002 influenssaepidemiat ja virusten uusimmat yritykset murtaa immuunisuoja oli kuvion 3 asteikossa virhe. Julkaisemme tässä kuvion uudelleen oikeassa muodossa.

Katsausartikkeli 40/2002 Kommentteja

Kansallinen terveysprojekti askarrutti Itä-Suomen lääketiedetapahtumassa Raha ja työvoima ratkaisevat terveydenhuollon tulevaisuuden myös Savossa

Kansallinen terveysprojekti nosti viimeinkin terveydenhuollon poliittisen keskustelun kärkeen. Rahoituksen turvaaminen terveydenhuoltoon on kuitenkin asia erikseen niin Savossa kuin muualla Suomessa. Kuopiossa halutaan panostaa toimivaan perusterveydenhuoltoon ja ongelmien ennalta ehkäisyyn kuten kansallinen terveysprojekti suosittaa. Tärkeä lähitulevaisuuden tavoite Savossa on myös yliopistosairaalan ja aluesairaaloiden välinen järkevä työnjako.

Ulla Toikkanen