Lääkärilehti

Kliinikko, tunnistatko hepariinitromboosin?

Sekä fraktioimaton että fraktioitu hepariini aiheuttaa trombopeniaa, johon joskus paradoksaalisesti liittyy trombooseja. Ilmaantuvuudeksi on ilmoitettu 0,5-3 %, ja se lienee fraktioituja hepariineja käytettäessä pienempi kuin fraktioimattomia hepariineja käytettäessä. Tarkat kliinikot Yhdysvaltain Orlandosta raportoivat 14 potilaasta, joilla hepariinitrombopeniaan liittynyt tromboosi ilmaantui vasta päiviä tai viikkoja hepariinihoidon loputtua.

Robert Paul

Lääketieteen maailmasta 38/2002 Kommentteja

Rakennusympäristö voi masentaa

Tietyllä alueella asuvien ihmisten mielenterveys on usein yhdistetty alueen väestön sosiaalis-taloudelliseen vaurauteen tai ihmisten yksilökohtaisiin tekijöihin. Vähemmän tiedetään siitä, onko asuinrakennuksilla ja niiden muodostamalla ympäristöllä vaikutusta mielenterveyteen. Englantilaiset tutkija paneutuivat tähän kysymykseen Pohjois-Lontoossa arvioimalla kahden kaupunkialueen rakennusympäristön arkkitehtonisen laatutason ja mittaamalla alueilla asuvan väestön depressiivisyyden.

Raimo Kr Salokangas

Lääketieteen maailmasta 38/2002 Kommentteja

Lyhyesti: Magnesiumiako astmaan?

Chestin pääkirjoituksessa tuodaan esiin huoli Internetin kautta saavutettavien hoito-ohjeiden tasosta. Esimerkiksi hakusanoilla asthma and magnesium löytyy yli 26 000 webbisivua, mutta sanoilla corticosteroids and asthma 17 400 ja anticholinergics and asthma vain 2 370 sivua. Siis magnesium näyttäisi olevan päivän sana astman hoidossa. Samassa numerossa on tutkimus akuutin astman hoidosta suoneen annetulla magnesiumilla, ja muutamassa aiemmassakin yhteenvedossa todennetaan magnesiumista tulevan apua huomattavaan astman akuuttiin vaikeutumiseen. Sileän lihaksen relaksoijana magnesium on tärkeä, mutta kaikilla astmaatikoilla ei sen puutteesta liene kyse. Niinpä pääkirjoituksen laatija suositteleekin häneltä neuvoa kysyvälle inhaloitavia steroideja eikä magnesiumvalmisteita, mutta jättää suoneen annettavan magnesiumin varalääkkeeksi vaikeisiin tilanteisiin.

Hannu Puolijoki

Lääketieteen maailmasta 38/2002 Kommentteja

Lyhyesti: Skitsofrenia ja väkivalta - miten ehkäistä?

Lukuisat tasokkaat tutkimukset ovat osoittaneet, että skitsofreeniseen psykoosiin liittyy väkivaltaisuuden riski. Puhtaassa skitsofreniassa riski ei ole suuri, mutta kylläkin suurempi kuin keskimääräisväestössä. Alkoholin ja huumeiden samanaikainen käyttö lisää riskiä huomattavasti. Toisaalta skitsofrenia on suhteellisen harvinainen sairaus, joten skitsofreniapotilaiden tekemät väkivaltarikosten osuus on alle 10 % koko väkivaltarikollisuudesta. Paras keino vähentää skitsofreniaan liittyvää väkivaltaisuutta ja väkivaltarikollisuutta onkin hyvä ja pitkäjänteinen skitsofreniapotilaan hoito, varsinkin säännöllisen lääkehoidon varmistaminen ja aineiden väärinkäytön ehkäisy.

Raimo Kr Salokangas

Lääketieteen maailmasta 38/2002 Kommentteja

Äkilliset sepelvaltimotautikohtaukset Itä-Suomessa vuosina 1983-1992 (III) Kohtaustappavuus ja kuolemien ajoittuminen suhteessa oireiden ilmaantumiseen ja sairaalahoitoon Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia sydäninfarktin kohtaustappavuutta ja sepelvaltimotaudin aiheuttamien kuolemien ajoittumista suhteessa oireiden ilmaantumiseen ja sairaalahoitoon työikäisessä väestössä kahdessa sairaanhoitopiirissä sydäninfarktin hoidon porrastukseen sovitetun aluejaon mukaan. Vakavien sepelvaltimotautikohtausten kohtaustappavuus pysyi jokseenkin ennallaan. Kuolemaan johtavista kohtauksista kaksi kolmannesta sattui ennen sairaalahoitoon ehtimistä. Havainto on haaste preventiivisten toimien kohdentamiselle ja ensihoidon järjestelylle. Sairaalahoitoon ehtineiden ennuste sen sijaan oli kohtuullisen hyvä. Uusintakohtausten vakavuutta ei lääkesuoja poista.

Matti Ketonen, Harri Mustaniemi, Pertti Palomäki, Juha Mustonen, Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Jorma Torppa, Veikko Salomaa

Alkuperäistutkimus 38/2002 Kommentteja

Alzheimerin taudin lääkehoitovasteen arviointi ja lääkekorvauslausuntojen laatiminen

Alzheimerin taudin lääkehoitona käytetään kolinergisesti vaikuttavia asetyylikoliiniesteraasin estäjiä. Lääkehoidon tehon arviointi perustuu potilaan tiedollisten ja toiminnallisten kykyjen sekä yleistilan muutosten monipuoliseen arviointiin. Lääkekorvauslausuntoa varten tarvitaan neurologian, geriatrian tai psykogeriatrian erikoislääkärin arvio potilaan tilasta. Lääkehoidon yleistyminen ja jatkohoidon siirtyminen perusterveydenhuoltoon vaatii käytännön lääkäriltä aiempaa laajempia tietoja Alzheimerin taudin lääkehoidon kliinisistä vaikutuksista, hoitovasteen arvioinnista ja hoidon toteutuksesta.

Tuula Pirttilä, Kari Alhainen, Timo Erkinjuntti

Katsausartikkeli 38/2002 Kommentteja

Lastenreuman lääkehoito

Lastenreuman hoidossa pyritään oireiden lievittämiseen ja pysyvien vaurioiden ehkäisyyn. Kipua ja jäykkyyttä lievitetään tulehduskipulääkkeillä ja tulehtunut nivel hoidetaan glukokortikoidi-injektiolla. Nivelvaurioiden syntymistä ehkäisevät parhaiten pitkävaikutteiset reumalääkkeet metotreksaatti, sulfasalatsiini ja etanersepti. Vaikeiden silmän värikalvotulehdusten hoitoon käytetään immunosuppressiivisia lääkkeitä. Lastenreuman lääkehoito kehittyy koko ajan, ja viime vuosina on laajempaan käyttöön otettu yhdistelmälääkkeet ja parina viime vuonna aivan uudenlaiset, ns. biologiset hoidot. On siis perusteltua syytä uskoa, että potilaiden ennuste on parantumassa.

Anneli Savolainen

Katsausartikkeli 38/2002 Kommentteja

Talven 2002 influenssaepidemiat ja virusten uusimmat yritykset murtaa immuunisuoja

Talvella 2002 influenssaa oli keskimääräistä vähemmän, mutta virusten muuntelu voimistui ja tuotti kolme yllätystä. Lähes sammuneen kehityshaaran virukset palasivat (B-virus), uutta geeniyhdistelmää kantava virus levisi maailmalla (A/H1-virus), ja pitkään vakaana pysyneellä epitooppialueella tapahtui tuntuvia muutoksia (A/H3-virus). Muuntelusta huolimatta syksyn 2002 influenssarokotteilta odotetaan hyvää suojatehoa, mutta viime kädessä asian ratkaisee se, millaisia uusia virusmuunnoksia epidemiakaudella ilmaantuu.

Reijo Pyhälä, Niina Ikonen, Marjaana Kleemola, Heikki Korpela, Riitta Santanen, Matti Sarjakoski, Anja Villberg, Thedi Ziegler

Katsausartikkeli 38/2002 Kommentteja

Ikääntyvän influenssa Influenssarokotus kaikille 65 vuotta täyttäneille

Yleisen rokotusohjelman osana annettavien jokasyksyisten influenssarokotusten kohderyhmiä on laajennettu. Maksuttomiin rokotuksiin ovat nyt oikeutettuja perinteisten lääketieteellisten riskiryhmien ohella kaikki 65 vuotta täyttäneet terveydentilasta riippumatta. Vastaava käytäntö on ollut voimassa jo pitkään mm. Yhdysvalloissa ja monessa EU-maassa. Kohdentamalla rokotukset kaikkiin yli 65-vuotiaisiin vähennetään influenssaepidemian aiheuttamaa terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemistä ennestään terveiden joukossa. Samalla lisätään luultavasti myös lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvien rokotusten kattavuutta. Rokotusten laajentaminen aiheuttaa lisää työtä terveyskeskuksissa, mutta vastapainoksi influenssaepidemian aiheuttama sairaanhoitopalvelujen tarve vähentynee.

Satu Rapola, Tapani Kuronen, Tapani Hovi, Reijo Pyhälä, Jouko Verho, Terhi Kilpi

Katsausartikkeli 38/2002 Kommentteja

Ohittavatko geenit moraalin? Biologinen evoluutio voittaa elämän maratonilla kulttuurievoluution

Ihmisen aivot ovat biologisesti järjetön luomus. Ne ovat vain pari prosenttia ihmisruumiin painosta, mutta kuluttavat lepotilassakin viidenneksen elimistön energiasta. Suuri aivomassa tekee päästämme suhteettoman ison ja ihmislapsen syntymästä vaarallisen ja tuskallisen. Tuottaisiko luonnonvalinta jotain näin epäkäytännöllistä? Mitä tekemistä kulttuurievoluutiolla on ollut aivojen kanssa?

Ulla Järvi