Lyhyesti: ASD:n sulku - katetri vai kirurgia?

Keskellä eteisväliseinää sijaitsevan aukon (ASD secundum) sulku katetritekniikalla yleistyy nopeasti. Amerikkalaisessa tutkimuksessa selviteltiin toimenpiteen onnistumista 29 lastenkardiologian keskuksessa: 442 potilasta valitsi katetrisulun, 154 potilasta ohjautui leikkaukseen lähinnä niissä 8 keskuksessa, joissa ei tehty katetrisulkuja. Katetrisulku onnistui 96 %:lle halukkaista, leikkaus kaikille. Kumpaankaan toimenpiteeseen ei liittynyt kuolleisuutta. Lieviä komplikaatioita oli hivenen enemmän leikkausryhmässä (24 % vs 7 %, p < 0,001) ja sairaalahoitoaika oli luonnollisesti pitempi. Vuoden kontrollissa 98,5 % katetrisuluista todettiin täydellisiksi. Katetrisulku näyttää siis olevan turvallinen ja tehokas ASD:n sulkumenetelmä, ja se on Suomessakin korvaamassa leikkaushoitoa valikoiduissa tapauksissa.

Juhani Airaksinen
Lääke­tieteen maailma­sta 36/2002 Kommentteja

Lyhyesti: Perifeeristen ilmateiden tukkeumaa primaarisessa pulmonaarihypertensiossa

Primaarinen pulmonaarihypertensio on harvinainen sairaus ja sen diagnostiikka on ongelmallista: harvinaisena se ei tule mieleen ja muut asiat sekoittavat kliinikon ajatuksia. Saksalainen ryhmä on nyt todennut sairauteen liittyvän usein selvää perifeeristen ilmateiden obstruktiota, joka sekin pahenee tilan edetessä. Havainto perustuu 171 pulmonaarihypertensiopotilaan ja 64 verrokin tutkimukseen. Löydös on uusi ja saattaa vaikuttaa tiettyihin hoitostrategioihin; mm. pienten hengitysteiden obstruktion laukaisulla voitaisiin osittain helpottaa esimerkiksi potilaiden rasitussietoa.

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 36/2002 Kommentteja

Äkilliset sepelvaltimotautikohtaukset Itä-Suomessa vuosina 1983-1992 (I) Epidemiologinen tilanne ja kehitys Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä pienalueittain tarkasteltuna

Työikäisen väestön sepelvaltimotautikuolleisuuden, sydäninfarktin kohtaustaajuuden ja ilmaantuvuuden alueellista jakautumista ja kehitystä tutkittiin kahdessa sairaanhoitopiirissä. Tutkimus perustui FINMONICA-projektin osana toimineeseen sydäninfarktirekisteriin vuosina 1983-1992. Tutkimusjakson alussa sairaanhoitopiireissä havaitut erot sepelvaltimotautikuolleisuudessa, sydäninfarktin kohtaustaajuudessa ja ilmaantuvuudessa näyttivät olevan häviämässä. Edullinen kehitys oli alueellisesti kattavaa. Varsinaisilla kaupunkitaajama-alueilla tilanne oli ja pysyi parempana kuin muualla. Suotuisa kehitys näkyi selvemmin nuoremmassa ikäryhmässä. Muutoksen taustalla on yhtenäisesti toteutunut primaari- ja sekundaaripreventio.

Matti Ketonen, Harri Mustaniemi, Pertti Palomäki, Juha Mustonen, Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Jorma Torppa, Veikko Salomaa
Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 36/2002 Kommentteja

Milloin äitiysneuvolalääkärin hälytyskellojen tulisi soida?

Äitiysneuvolan tehtävänä on antaa odottaville äideille näiden tarvitsemaa psykososiaalista tukea. Samalla tulisi kyetä havaitsemaan ne äidit, jotka tarvitsevat erikoissairaanhoidon palveluja tai muita erityistoimenpiteitä. Suurin osa erikoissairaanhoitoon lähettämisestä on luonteeltaan kiireetöntä. Neuvolalääkärin on kuitenkin välttämätöntä tunnistaa vakavat oireet tai löydökset, joiden kohdalla päivystyksellinen sairaalaan lähettäminen on aiheellista. Samoin on aiheellista havaita sellaiset tulevaan synnytykseen liittyvät obstetriset ongelmat tai pelot, jotka pitäisi selvittää kiireettömästi hyvissä ajoin ennen synnytystä.

Jukka Uotila
Katsaus­artikkeli 36/2002 Kommentteja

Oikaisu artikkeliin 'Tunteet, mitä ne ovat, mistä ne tulevat, mitä ne merkitsevät ihmisen mielenterveydelle ja sairaudelle'

Suomen Lääkärilehden 35/2002 sivuilla 3369-3373 olleesta FL Pirkko Siltalan artikkelista 'Tunteet, mitä ne ovat, mistä ne tulevat, mitä ne merkitsevät ihmisen mielenterveydelle ja sairaudelle' on osa kirjallisuusluettelosta jäänyt pois. Pahoittelemme virhettä ja julkaisemme ohessa kirjallisuusluettelon kokonaisuudessaan.

Pirkko Siltala
Katsaus­artikkeli 36/2002 Kommentteja

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön uusia hoitomahdollisuuksia

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on monella tapaa hankala tauti hoitaa. Sen hoitoon ei ole löydetty yhtä ainoaa lääkettä, jolla olisi mielialaa tasaava vaikutus. Uudet psykoosi- ja epilepsialääkkeet ovat lupaavia tulokkaita joko yksinään tai yhdistettynä muuhun hoitoon. Suurimmat toiveet kohdistuvat olantsapiiniin, risperidoniin ja lamotrigiiniin. Myös psykososiaalisten hoitomuotojen vaikuttavuudesta kertyy uutta näyttöä.

Marko Sorvaniemi, Juhani Aer, Kirsi Suominen
Katsaus­artikkeli 36/2002 Kommentteja

Selvitys lääkkeiden korvausjärjestelmän laajuudesta ja sisällöstä

Selvitysmies jätti ministeri Perholle selvityksen lääkkeiden korvausjärjestelmän laajuudesta ja sisällöstä 29.8.2002. Se on aiheuttanut odotettuakin enemmän julkisuutta, eikä sen "väärinymmärtäjistäkään" ole ollut puutetta. Siksi lienee perusteltua selvittää lyhyesti selvitysraportin keskeistä sisältöä ja siinä esitettyjen ehdotusten perusteita ja taustoja.

Pauli Ylitalo
Terveyden­huolto 36/2002 Kommentteja

Ajokyvyn seuranta muuttaa muotoaan

Joka viidestoista liikennekuolema liittyy sairauteen. Jos sairauden vuoksi ajokyvyttömät kuljettajat saataisiin pois liikenteestä, kuolonkolarit ja loukkaantumiset vähenisivät. Tämä edellyttää toimia niin lääkäreiltä kuin poliisiltakin. Nykyinen tapa valvoa ajokykyä määräaikaisin tarkastuksin ei anna kustannuksiinsa nähden tarpeeksi tuloksia. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman ajoterveystyöryhmän muistiossa todetaan, että valvonta tehostuu, kun parannetaan lääkäreiden ja poliisin välistä tiedonkulkua ajoasioissa ja kohdennetaan lääkärintarkastukset niihin, joiden onnettomuusriski on erityisen suuri.

Markku Litola, Terhi Hermanson
Terveyden­huolto 36/2002 Kommentteja

Työkyvyttömästä kuntoutujaksi - mielenterveysongelmat ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimisessa

Mielenterveyshäiriöiden perusteella myönnettyjen sairauspäivärahakausien määrä on kaksinkertaistunut ja myös uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on lisääntynyt huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mielenterveyshäiriöstä kärsivän potilaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen piiriin tulisi muodostua yhä yleisemmäksi käytännöksi, jotta työelämään pääsy helpottuisi ja työssä pysyminen pitkittyisi. Tämä edellyttää hoitavalta lääkäriltä valppautta tunnistaa kuntoutuksen tarve, valmiutta tehdä yhteistyötä kuntoutustoimenpiteitä kustantavien ja toteuttavien tahojen kanssa ja osallistua kuntoutumisen edellytysten arvioimiseen.

Elina Kinnunen
Terveyden­huolto 36/2002 Kommentteja

Kokemuksia turvapaikanhakijoiden terveydenhuollosta

Ulkomaalaisen potilaan kohtaaminen on aina haaste, mutta turvapaikanhakijoiden hoitoon liittyy vielä erityispiirteitä heidän taustansa ja elämäntilanteensa takia. Heillä on runsaasti lähinnä psykosomaattisiksi tulkittavia oireita, joista helposti syntyy pitkiä sairastamiskierteitä. Hoitavan lääkärin on tärkeää osata suhteuttaa turvapaikanhakijan oireilu hänen elämänsä kokonaistilanteen osaksi. Turvapaikanhakijoiden yleistiedon taso on tavallisesti paljon matalampi kuin suomalaisten, jopa akateemisesti koulutettujen tietämys ihmisruumiin normaalista fysiologiasta ja anatomiasta on hämmästyttävän huono.

Anna-Maija Salmi
Terveyden­huolto 36/2002 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030