Tulehduksellisten suolistosairauksien biologinen hoito

Tulehduksellisten suolistosairauksien (IBD) biologisena hoitona käytetään pro-inflammatoristen sytokiininen monokolonaalisia vasta-aineita ja yhdistelmägeenitekniikalla valmistettuja anti-inflammatorisia sytokiineja. Parhaita tuloksia on saatu tuumorinekroositekijä alfan (TNF-alfa) vasta-aineella (inflikisimabi), jolla saadaan hoitovaste noin kahdelle kolmasosalle vaikeaa Crohnin tautia sairastavista. Uusia vastaavankaltaisia immuunivasteen muuttajia on tulossa käyttöön lähiaikoina. Näiden lisäksi voidaan käyttää eläviä bakteerivalmisteita, probiootteja, joiden tarkoituksena on muuttaa suolen bakteeriflooraa siten, että se vahvistaa suolen omaa toleranssia ja vähentää vaaraa kroonisen tulehduksen käynnistymisestä ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta.

Seppo Niemelä

Verenpaine ja kognitiivinen toiminta

Dementia yleistyy ikääntyessä ja on suuri kansanterveydellinen ongelma, kun vanhusväestö jatkuvasti lisääntyy. Verenpainetasolla on merkitystä aivojen verisuonitukselle, ja verenpaineella voi olla merkitystä kognitiiviselle tasolle. Pitkittäistutkimusten mukaan hypertensio on dementian vaaratekijä. Dementia kehittyy kuitenkin hitaasti pitkällä aikavälillä. Verenpaine laskee lähellä dementian esiintuloa, eikä tässä vaiheessa todeta korrelaatiota verenpaineen ja kognitiivisen kapasiteetin välillä. Verenpaineen hoidon vaikutuksesta dementian ehkäisyssä tiedot ovat vielä niukat. Verenpainetaudin hoito vähentää kognitiivisen tason laskun vaaraa mahdollisesti enemmän apoE e4 alleelin omaavilla.

Aapo Lehtonen

Yli neljä miljoonaa norjalaista sai omalääkärin

Aurinko paistaa norjalaisille terveydenhuollossa tapahtuneiden laajojen organisaatiomuutosten jälkeen. Erikoissairaanhoito on siirtynyt valtion vastuulle, apteekkilaitos on lyhyen ajan sisällä muuttunut Euroopan liberaalimmaksi ja vuosi sitten tuli voimaan lakisääteinen omalääkärijärjestelmä (Fastlegeordning). Toivomuksena oli, että uudistus parantaisi hoidon saatavuutta ja lyhentäisi hoitojonoja. Tyytyväiset potilaat ja lääkärit toteavat näin myös käyneen!

Eva Oldinger

Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaan hoidon kehittämistyöryhmä - esimerkki moniammatillisesta yhteistyöstä

HYKS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikassa on vuodesta 1998 lähtien toiminut kehittämistyöryhmä, jonka tehtävänä on pään ja kaulan alueen syöpäpotilaan hoidon kehittäminen ja laadun parantaminen. Tällainen moniammatillinen yhteistyö antaa lisäksi virikkeitä myös terveydenhuollon ammattilaisen oman toimenkuvan kehittämiseen, stimuloi eri ammattiryhmien välistä keskustelua ja tuo mielekkäällä tavalla esille kohdealueen kehittämistarpeita.

Antti Mäkitie, Marjo Lindberg-Kaita

Ajokyky ja päihderiippuvuus - kahden vuoden kokemukset arvioinnista terveyskeskuksessa

Ajokorttia ei saa antaa tai uudistaa hakijoille tai kuljettajille, jotka ovat riippuvaisia päihteistä tai jotka eivät pysty olemaan ajamatta päihtyneenä. Siilinjärvellä ja Maaningalla vuosina 1999-2000 päihderiippuvuuden arvioon ohjattiin 63 miestä ja 5 naista. Ajo-oikeutta puoltavan lausunnon sai noin kaksi kolmasosaa ajoluvan hakijoista. Arvion keskeytti viidennes koko kohdejoukosta. AUDIT-kyselylomake ja S-CDT osoittautuivat sovittujen hoitajan ja lääkärin tapaamisten ohella hyviksi apuvälineiksi arvioitaessa alkoholiriippuvuutta.

Veikko Viitasalo

Lyhyesti: Hyytymän katetri-imu tehokas sydäninfarktin hoidossa

Pallolaajennus on uhkaavan sydäninfarktin paras hoito. Valitettavasti sepelvaltimoa tukkivan suuren trombin hajottaminen voi olla joskus teknisesti hankalaa tai aiheuttaa haitallista hyytymän osien sirontaa suonen latvaosiin tukkimaan mikroverenkiertoa. Satunnaistetussa tutkimuksessa vertailtiin trombin poistoa uudella imukatetrilla perinteiseen pallolaajennukseen 66 infarktipotilaan hoidossa. Normaali verenvirtaus sepelvaltimoon voitiin palauttaa imukatetrilla 90 %:lle ja perinteisellä pallolaajennuksella 84 %:lle potilaista. ST-nousut korjaantuivat kuitenkin paremmin imukatetrihoidolla, mikä viittaa parempaan sydänlihaksen reperfuusioon. Hoitoon ei liittynyt komplikaatioita. Imukatetri on helppokäyttöinen pallolaajennushoidon lisävaruste, joka näyttää valikoiduissa tapauksissa parantavan tulosta.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Fluorokinolonien akillesjännehaitta

Fluorokinoloneille ominainen ja erikoinen haitta on akillesjänteen tulehdus ja jopa repeämä. Hollantilaiset tutkijat selvittivät parin miljoonan avohoitopotilaan terveystietokannasta fluorokinolonien ja akillesjännevaivojen yhteyttä. Kun tietoja korjattiin mm. iän, sukupuolen, steroidinkäytön, ylipainon ja muiden TULE-sairauksien suhteen, fluorokinolonien käytön havaittiin lisänneen akillesjännevaivoja vain yli 60-vuotiaille. Riski on erityisen suuri, jos käyttää kortikosteroideja samaan aikana. Riski suurenee vain itse käytön aikana, joten kyseessä on lääketoksinen ilmiö. Verrokkiväestön riskiin nähden riski on noin kolminkertainen.

Robert Paul

Akuutin otiitin diagnosointi - kuka osaa?

Lasten tavallisimman avohoitodiagnoosin teko ei ole helppoa. Kaikki asiantuntijat ovat sitä mieltä, että äkillinen välikorvatulehdus on kyseessä silloin, kun oireisella lapsella on välikorvassa eritettä. Mutta milloin sitä on? Kalifornialaisessa tutkimuksessa lastentauteihin erikoistuvat lääkärit tutkivat 43 pienen päivystyspotilaan korvat pneumaattisella otoskopialla. Samat korvat otoskopoi myös kokenut ja validoitu lasten korvalääkäri. Kaikille tehtiin myös tympanometria, jossa effuusion merkkinä pidettiin B-käyrää, A- ja C-käyrät luokiteltiin normaaleiksi. Parasenteesejä ei tehty.

Marjo Renko

Lyhyesti: Ilmateiden kuivumisen esto akuutin astman hoidossa tärkeää

Ilmateiden kuivumisen on tiedetty olevan tärkeä taustavaikuttaja mm. rasitusastmassa. Astman pahenemisvaiheiden osalta ei ole luotettavaa tieteellistä kuvaa ollut tässä suhteessa käytössä, joskin yleinen dehydraatio on näissä tilanteissa tyypillistä. Toisaalta hengitysilman kostuttaminen on kuulunut akuutin astman hoitomenetelmiin vuosia, joskaan varsinaisissa suosituksissa asiaa ei useinkaan ole puitu. Nyt brittien 10 astmapotilaalla ja 19 verrokilla tekemässä selvityksessä akuutit astmaatikot olivat selvästi herkkiä kuivan ilman hengittelylle ja bronkokonstriktio voitiin toisaalta estää kosteuttamalla ilmaa. Kirjoittajat suosittavat hengitysilman kostuttamista, vaikka peräävätkin lisätutkimuksia.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Univajaus altistaa onnettomuuksille

Unettomuuden tai univajauksen aiheuttama väsyneisyys on vaikuttamassa 3-33 %:ssa liikenneonnettomuuksista. Krooninen unettomuus heikentää psykomotorista suorituskykyä. Australialaistutkijat vertasivat 571:n liikenneonnettomuuteen joutuneen autoilijan ja 588 verrokkiautoilijan väsyneisyyttä. Onnettomuusauton kuljettajat raportoivat enemmän väsymystä 24 tuntia ennen kolaria (riskisuhde 8,2) ja he olivat nukkuneet edellisenä yönä korkeintaan 5 tuntia useammin (riskisuhde 2,7) kuin verrokit. Lisäksi he olivat liikenteessä useammin (riskisuhde 5,6) aamuyöllä klo 2-5. Sen sijaan krooninen unettomuus ei ollut heillä yleisempää kuin muilla. Väsyneenä ajaminen varsinkin lyhyeksi jääneen yöunen jälkeen on vaarallista niin itselle kuin muillekin tiellä liikkujille.

Raimo Kr Salokangas

Pieniannoksinen ASA ulkuskomplikaatiopotilailla - uskallatko antaa?

Jos potilaalla todetaan Helicobacter pylori -infektio ja hän tarvitsee sydänprofylaksiana pieniannoksista ASA:aa, on kliinikko vaikean valinnan edessä, sillä sekä helikobakteeri että ASA altistavat potilaan maha-suolikanavan haavaumille. Hongkongissa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, vähentääkö protonipumpun estäjä lansopratsoli komplisoituneita ulkusresidiivejä tällaisilla potilailla.

Robert Paul

Nuorten nukkumistottumukset ja väsyneisyys vuosina 1984-98

Riittävän pitkän ja virkistävän yöunen merkitys korostuu erityisesti murrosikäisten fyysisen kasvun ja kehityksen aikana, jolloin unentarve on aiempaa suurempi. Länsimaissa nuorten yöunen pituus lyhenee kuitenkin jatkuvasti ja siitä johtuva väsymys vaikeuttaa mm. koulutyöskentelyä ja oppimista. Tutkimuksessa kuvataan 11-, 13- ja 15-vuotiaiden suomalaisnuorten nukkumistottumusten muutoksia 1980- ja 1990-luvuilla. Tulokset osoittavat, että nuorten nukkumaanmenoaika on myöhentynyt, yöuni on lyhentynyt ja aamuisin koettu väsymys on yleistynyt. Tulokset ovat haaste kouluille, uudelle terveystieto-oppiaineelle, kouluterveydenhuollolle ja nuorten vanhemmille.

Jorma Tynjälä, Jari Villberg, Lasse Kannas

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 30-32/2002 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030