Keuhkosyöpäpotilaan oireenmukainen hoito

Keuhkosyöpäpotilaalla on lähes aina keuhkoperäisiä oireita sekä kaikenkattava yleinen uupumus, joka heikentää selvästi elämänlaatua. Oireita voidaan lievittää riittävällä lääkityksellä, pysyvällä ja luottamuksellisella hoitosuhteella ja joskus esim. fysioterapialla. Jotkut syöpähoidot ovat potilaalle hyvin rasittavia ja oireenmukaisessa hoidossa tulisi erityisesti huolehtia siitä, ettei hoidosta ole enempää haittaa kuin siitä on odotettavissa hyötyä.

Kaija Holli

Lasten pneumokokkitautien ehkäisy rokotuksin

Pneumokokki aiheuttaa pikkulapsille noin 75 invasiivista infektiota, tuhansia keuhkokuumeita ja kymmeniätuhansia välikorvatulehduksia vuosittain. Infektio on yleisin alle 2-vuotiailla ja pelkästään terveydenhuollon kustannukset sen hoitamiseksi ovat kymmeniä miljoonia euroja. Pneumokokki-infektioiden ehkäisemiseksi on Yhdysvalloissa kehitetty konjugaattirokote, jonka suojatehoa on tutkittu myös Suomessa. Rokote on kuitenkin hinnaltaan kallis, mikä vaikeuttaa sen liittämistä yleisiin rokotusohjelmiin kaikkialla Euroopassa.

Pekka Nuorti, Hanna Nohynek, Terho Heikkinen, Heini Salo, Terhi Hulkko, Irma Koivula, Pekka Honkanen, Terhi Kilpi

Äidin päihdeongelma, vauva ja varhainen vuorovaikutus

Fertiili-ikäisten naisten lisääntynyt päihteiden käyttö näkyy myös äitiysneuvoloiden ja -poliklinikoiden työssä, vaikka edelleen osa ongelmallisesta päihteiden käytöstä jää tunnistamatta. Äidin päihderiippuvuus ei esiinny irrallisena, vaan tilanteessa on lähes poikkeuksetta kasaantuneena monia psykososiaalisia riskejä. Työntekijät kokevat ahdistusta vauvan selviytymisestä ja vaikutusmahdollisuutensa vähäisiksi, jopa turhautumiseen ja toivottomuuteen asti. Toivottomuus on leimannut herkästi myös julkisen keskustelun sävyä. Liian vähälle huomiolle tuntuukin jäävän se tosiasia, että useimpien äitien kohdalla lapsen odottaminen merkitsee myös erityistä hoidollista mahdollisuutta, mikäli siihen on tarjota intensiivistä ja oikein suunnattua tukea hyvissä ajoin raskauden aikana.

Marjukka Pajulo, Tuula Tamminen

Miten potilas kokee tilanteen, jossa lähiterveysasemalle ei ole saatu lääkäriä? Kuvaus Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksen lääkärihoitaja-projektin alkuvaiheista väestön näkökulmasta

Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksessa käynnistettiin lääkärihoitaja-projekti. Projektin käynnistäjänä toimi taajamista etäällä olevien sivuterveysasemien lääkäripula. Hoitajatyövoimaa on ainakin toistaiseksi ollut maaseudulla paremmin saatavilla. Myös maakuntakeskuksen kupeessa olevalle pääterveysasemalle on lääkäreitä saatu selvästi helpommin. Päätettiin kehittää uutta toimintamallia, jossa hoitajan ja lääkärin väliseen työnjakoon tehdään muutoksia ja jossa kehitetään etäasiointimalleja.

Pekka T. Jaatinen, Petri Kiippa, Anne Tasanko, Riitta Vanhatalo

Raskaudenkeskeytykset 1990-luvulla Tutkimus Lohjan sairaanhoitoalueelta

Tämän tutkimuksen aineistona ovat kaikki viisivuotisjaksolla 1993-1997 Lohjan sairaanhoitoalueella tehdyt 633 raskaudenkeskeytystä. Keskeytysmäärä vaihteli vuosittain välillä 8,0-9,5 kohti 1 000:tta 15-44-vuotiasta alueen naista. Vuosina 1993 ja 1994 enemmistö keskeytyspotilaista oli parisuhteessa asuvia, kun taas vuodesta 1995 lähtien enemmistönä olivat ei-parisuhteessa asuvat. Noin kaksi kolmesta keskeytyspotilaasta oli ollut aiemmin raskaana, ja näistä keskimäärin joka viidennen edellinenkin raskaus oli päättynyt keskeytykseen.

Leena Forss-Latvala, Pertti Kekki

Lyhyesti: Hyttyskarkotteet testattu

Floridan yliopistossa testattiin tiukoissa standardioloissa hyttyskarkotteita. 9 karkotteessa tehoaine oli kasviperäinen, 6:ssa N,N-dietyyli-m-toluamidi (DEET) ja yhdessä IR3535 eli etyylibutyyliasetyyliaminopropionaatti. Kolme karkotetta oli rannekkeessa, muut erilaisina iholle levitettävinä tuotteina. Eniten DEET:tä sisältävä valmiste piti hyttyset loitolla 200-360 minuuttia. Kun pitoisuus oli 20 %, valmiste toimi 180-325 minuuttia, ja kun se oli 6,65 %, teho kesti 90-170 minuuttia. Soijaöljypohjainen tuote toimi 16-195 minuuttia ja IR3535 10-60 minuuttia. Muut kasviperäiset valmisteet toimivat alle 20 minuuttia ja rannekkeet eivät karkottaneet hyttysiä lainkaan. Asian terveysmerkitys on zoonoosien ehkäisyssä, vaikka toki kaikki hyttysenpistot ovat vähintäänkin epämiellyttäviä.

Robert Paul

Lyhyesti: Vaikea keuhkoahtauma altistanee depressiolle

Suomessakin on tutkittu mm. Liedon aineistossa depression esiintymistä COPD-potilailla. Nyt asiaa selvittivät hollantilaiset. Tutkimuksessa oli 163 COPD:n kriteerit täyttävää yli 40-vuotiasta yleislääkärien potilasta. Verrokkeja oli 676, ja heistä 178 oli 40-60-vuotiaita, loput vanhempia. Depression oireiden arviointiin käytettiin CES-D-asteikkoa. Vaikeaa keuhkoahtaumatautia (FEV1 < 50 % viitearvosta) sairastavilla oli masennuksen esiintyvyys 25,0 %, verrokeilla 17,5 % ja lievempää COPD:ta sairastavilla 19,6 %. Vaikeaa keuhkoahtaumaa sairastavien riski (OR) masennukseen oli vakioinnin jälkeen 2,5-kertainen (95 %:n luottamusväli 1,2-5,4). Tulokset antavat pohdittavaa kuntoutukseen.

Hannu Puolijoki

Syöttösolut sittenkin tärkeitä astmassa?

Syöttösolujen merkitystä astmassa korostettiin esimerkiksi pari vuosikymmentä sitten osittain silloin paljon käytössä olleen kromoglikaatinkin vaikutusmekanismin takia, mutta viime vuosina huomio on kiinnittynyt muihin tekijöihin, mm. eosinofiiliseen tulehdukseen, sytokiineihin ja verisuonten läpäisevyyden osuuteen. Tässä mielessä on mielenkiintoista havaita syöttösoluja jälleen tutkitun.

Hannu Puolijoki

Kontrolloidut tutkimukset perustuvat masennuspotilaiden pieneen vähemmistöön

Kontrolloituja tutkimuksia on arvosteltu siitä, että niiden potilasaineistot ovat valikoituneita eikä niistä saatuja tuloksia näin ollen voi suoraan soveltaa jokapäiväiseen kliiniseen käytäntöön. Valikoitumista arvioidakseen tutkijat kävivät läpi runsaan 800 avohoidon potilaan tiedot. Potilaista 346:lla täyttyivät masennuksen diagnostiset kriteerit. Tähän joukkoon tutkijat sovelsivat masennuslääkkeiden tutkimuksissa yleisesti käytettyjä sisäänotto- ja poissulkukriteereitä.

Raimo Kr Salokangas

Hormonikorvaushoito - quo vadis?

Tasannevuosien hormonikorvaushoito parantaa naisen elämänlaatua monin tavoin. Ainakin se vähentää kuumia aaltoja ja sillä on edullinen vaikutus mielialaan. Muitakin etuja on liitetty hormonikorvaushoitoon, kuten kardiovaskulaarisia sairauksia vähentävä vaikutus (mm. vaikuttamalla edullisesti veren kolesteroliarvoihin) ja luunmurtumien ehkäisy. Toisaalta tiedetään, että ainakin estrogeenien käyttöön liittyy suurentunut rintasyövän ja laskimotukoksen riski. Hormonikorvaushoidon vaikutuksesta Alzheimerin taudin ilmaantuvuuteen keskustellaan.

Robert Paul

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030