Lyhyesti: Hengenahdistus parempi mittari keuhkoahtaumataudin ennusteelle kuin ilmatieahtauman aste

Kovasti tupakoivina japanilaiset ovat kiinnostuneita COPD:n ennusteesta. Viiden vuoden seurannassa he totesivat 183 potilaalla hengenahdistuksen asteen varsin hyväksi mittariksi sille, kuinka kuolleisuuden kävi. Potilaista menehtyi 73 %. American Thoracic Societyn suosituksen mukaisesti FEV1:n avulla sairauden asteen määrittämisen vaikutus ennusteeseen ei ollut merkitsevä (p = 0,08), mutta hengenahdistuksen aste korreloi selvästi 5-vuotisennusteeseen (p < 0,001). Tutkijat suosittelevatkin hengenahdistuksen tarkempaa arviointia. Käytännön työhön tämä antaisi myös lisäpontta: pitkäaikaispotilaan ventilaatiofunktioiden mittaaminen on turhauttavaa ja osin epätarkkaakin puuhaa ja oirearvionti lienee joskus helpompaa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Depression vaikeus ja kesto lisäävät kuolleisuutta

Hollantilaisessa tutkimuksessa seurattiin 55-85-vuotiaita depressiivisiä ja terveitä tutkittavia 3 vuoden ajan. Depressiosta toipuneilla kuolleisuus oli samaa suuruusluokkaa kuin terveiden vertailuryhmässä. Sen sijaan kroonisesti depressiivisillä ja kroonisesti vaihdellen depressiivisillä (toistuvia depressiovaiheita) kuolleisuus oli noin kaksinkertainen ei-depressiivisiin verrattuna. Myös depression vaikeusaste lähtötilanteessa ja depressiivisten oireiden lisääntyminen seurannan aikana ennakoivat lisääntynyttä kuolleisuutta. Tutkijoiden mielestä depressiota tulisi hoitaa aktiivisesti, jolloin voidaan myös estää sen kuolemanvaaraa lisäävä pitkittyminen.

Raimo Kr Salokangas

Vetyperoksidi työterveysongelmana aseptisessa pakkaamisessa

Vetyperoksidi on hapetin, jota käytetään mm. elintarvikepakkausten desinfektioon. Tuoremehujen pakkauskoneita hoitavat työntekijät raportoivat työterveyshenkilökunnalle ärsytysoireista ja hengityselinten sairauksista, joiden epäiltiin liittyvän vetyperoksidille altistumiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää altistumisen, oireiden sekä hengityselinten sairauksien välistä yhteyttä. Tehdyssä kyselyssä ilmeni silmien, nenän, kurkun ja alempien ilmateiden ärsytysoireita sekä astmaoireita joka toisella korkean altistustason ryhmässä, mutta harvemmin muissa ryhmissä.

Antti Toppila, Vesa Riihimäki, Päivi Piirilä, Eeva Kuosma, Pirkko Pfäffli, Päivi Tuomela

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 25-26/2002 Kommentteja

Aivojen kavernoomat

Kavernoomat ovat aivojen verisuonianomalioita, jotka tulevat esille yleensä sattumalöydöksenä neuroradiologisen tutkimuksen yhteydessä. Kavernoomien kliininen kuva on monimuotoinen ja riippuu paljolti leesion koosta ja paikasta. Epilepsiakohtaukset, päänsärky, aivoverenvuoto tai erilaiset neurologiset paikallisoireet kuten näkökenttäpuutokset ja hemipareesi kuuluvat kavernoomien oirekirjoon. Aivojen magneettikuvaus kenttäkaikusekvenssiä käyttäen on herkin ja käyttökelpoisin menetelmä kallonsisäisten kavernoomien diagnostiikkaa ja seurantaa varten. Hallitsematon epilepsia, paikalliset neurologiset oireet ja aivoverenvuoto ovat tyypillisiä kavernoomien leikkausindikaatioita.

Michaela K. Bode, Tapani Tikkakoski, Seppo Tuisku

Jäätynyt olkanivel

Jäätynyt olkanivel eli olkanivelen adhesiivinen kapsuliitti on olkanivelen aktiivista ja passiivista liikettä oleellisesti vähentävä ja kivulias nivelen sairaus. Sen perussyytä ei edelleenkään tiedetä, mutta taudin kulku tunnetaan kuitenkin kohtuullisen hyvin. Parantavaa, yleispätevää hoitoa ei myöskään tunneta, mutta vaivan oireita pystytään lievittämään ja usein myös paranemista nopeuttamaan.

Martti Vastamäki

Pirkkolan uimalammikon välittämä virusepidemia

Kesällä 2001 Helsingin Pirkkolassa sairastui satoja henkilöitä vatsatautiin kahlattuaan tai uituaan uimalammikossa, joka oli ulosteperäisen viruksen saastuttama. Valtaosa sairastuneista oli lapsia, suuri osa vaippaikäisiä. Epidemian aiheuttajaksi todettiin kalikivirus, osalla sairastuneista myös astrovirus. Uusi virusdiagnostiikka mahdollisti saman viruksen toteamisen varmuudella sekä uimavedestä että sairastuneiden ulosteista. Epidemia on suurin Suomessa uimaveden välityksellä aiheutuneeksi kuvattu. Epidemian johdosta lammikko on päätetty varustaa veden suodatus- ja desinfiointilaitteistolla.

Antti Pönkä, Seija Kalso, Leena Maunula, Carl-Henrik von Bonsdorff

Sukeltajantaudin ja sukellusonnettomuuksien hoito

Sukeltajantaudin lisäksi sukellusonnettomuuksissa potilaalle voi syntyä erilaisia painevammoja ja neurologisia oireita. Sukeltajantaudin oireet alkavat yleensä muutaman tunnin kuluttua sukelluksesta, mutta joskus myöhemminkin, ja siksi sukeltajan tilan kehittymistä on syytä seurata. Happi ja nesteytys ovat sukellusonnettomuuksissa ensimmäiset hoitotoimet. Sukeltajantautiin painekammiossa annettavaa ylipainehappihoitoa varten on erityinen hoitokaavionsa.

Juha Kuokkanen

Harrastussukeltajan lääkärintarkastus

Suomessa koulutetaan vuosittain tuhansia uusia harrastussukeltajia. Ennen harrastuksen aloittamista tulee selvittää mahdolliset terveydelliset rajoitukset tai esteet turvalliselle sukellukselle. Harrastuksen jatkuessa terveydentilan seuranta ja uusintatarkastukset ovat tarpeen, sitä useammin, mitä vanhemmasta sukeltajasta on kysymys. Terveydentilakriteerit perustuvat osittain myös teoreettisten riskien poissulkemiseen. Mitä sukeltajan lääkärintarkastuksessa tulisi ottaa huomioon ja mitkä seikat estävät tai rajoittavat sukeltamista?

Juha Kuokkanen, Jari Suvilehto

Onko aivohalvaus aliarvostettu riski verenpainepotilaalla? Korkean verenpaineen hoidossa pitäisi hallita myös ihmisen motivointi

Verenpainepotilas pelkää saavansa sydäninfarktin ja säpsähtää jokaista outoa tuntemusta rinnassaan. Kuitenkin korkean verenpaineen tiedetään lisäävän aivohalvauksen riskiä 34 prosenttia. Aivohalvaus jää ihmisten mielikuvissa usein dramaattiselta tuntuvan infarktin varjoon. Potilaan elämänlaadulle aivohalvauksen seuraukset ovat kuitenkin usein hyvin dramaattiset: joka kolmas kuolee, ja kolmasosalle jää pitkäaikaisia haittoja.

Ulla Järvi

Miten terveysaseman hoitaja toimii, jos terveysasemalle ei ole saatu lääkäriä Kuvaus Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksen lääkärihoitaja-projektin alkuvaiheista hoitajan tekemän työn näkökulmasta

Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksessa käynnistettiin lääkärihoitaja -projekti, joka aloitettiin taajamista etäällä olevien sivuterveysasemien lääkäripulan vuoksi. Hoitajatyövoimaa on ainakin toistaiseksi ollut maaseudulla paremmin saatavilla. Myös maakuntakeskuksen kupeessa olevalle pääterveysasemalle on lääkäreitä saatu selvästi helpommin. Päätettiin kehittää uutta toimintamallia, jossa hoitajan ja lääkärin väliseen työnjakoon tehdään muutoksia ja jossa kehitetään etäasiointimalleja. Projektissa osoittautui, että hoitajat voivat hoitaa ainakin alustavasti noin 70 % niistä asioista, joiden vuoksi väestö ottaa yhteyttä terveysaseman potilastoimistoon.

Pekka T. Jaatinen, Riitta Vanhatalo, Anne Tasanko

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030