Psykiatrisen potilaan työkyvyn arviointi 3 Tutkittavien kokemukset psykiatrisesta työkyvyn arvioinnista

OYS:n psykiatrian klinikan päiväsairaalassa selvitettiin, kuinka Kansaneläkelaitoksen lähettäminä psykiatrisessa työkykyarviossa olleet henkilöt olivat kokeneet tutkimusjakson ja mitkä heidän vaiheensa olivat vähintään vuoden seurannan jälkeen. Yli puolet tutkittavista katsoi, ettei heidän psyykkistä työkykyään ollut tutkittu aiemmin riittävästi. Kaksi kolmasosaa tutkituista koki työkykyarviojakson myönteiseksi ja myöhempää elämäntilannettaan selkiinnyttäväksi. Arviojakson jälkeen psykiatrisiin sairauksiin liittyvä avohoito oli tehostunut yli kolmasosalla tutkituista.

Liisa Kantojärvi, Kristian Läksy, Pekka Koistinen, Markku Tamminen, Tarja Korhonen, Heli Huusko, Anne Kinnunen, Kirsi Niva, Helli Salonius, Katariina Merikanto, Jorma Kiuttu

Koulun ja kasvatuksen mahdollisuudet ja rajat - mihin sijoitamme oppimishäiriöt?

Oppimisvaikeuskeskustelua voidaan lähestyä monista tieteellisistä ja käytäntöjen näkökulmista. Mikäli halutaan ymmärtää koulun suhtautumista ongelmakenttään, on syytä muistaa koulumme historiallinen kehittyminen valikoivasta, vain osalle ikäluokkaa tarkoitetusta koulusta koko ikäluokan laitokseksi, jossa pitää pyrkiä löytämään auttamiskeinot myös suurryhmäopetukseen vaikeammin sopeutuville oppilaille. On siis kyse paitsi yksilön ominaisuudesta myös järjestelmätason ilmiöstä, jonka tutkimiseen ja ratkaisemiin tarvitaan monien ammattikuntien yhteistyötä.

Kari Tuunainen

Kohti geenitestejä äitiyshuollossa

15.3.2002 Kuopion yliopisto

Juuso Kallinen

Hyaluronaani, CD44 ja kateniinit ei-pienisoluisessa keuhkosyövässä

15.3.2002 Kuopion yliopisto

Risto Pirinen

Geneettiset ja molekulaariset muutokset serooseissa gynekologisissa syövissä

22.3.2002 Helsingin yliopisto

Heini Lassus

Asetaldehydin paikallinen tuotto ihmisen yläruoansulatuskavanan syöpää aiheuttavana tekijänä

22.3.2002 Helsingin yliopisto

Satu Väkeväinen

Tyypin 1 diabetekseen liittyvien autovasta-aineiden kliininen merkitys pikkulapsilla

22.3.2002 Tampereen yliopisto

Teija Kimpimäki

Probiootit ja varhainen ruokinta lasten ripulitaudin hoidossa ja ehkäisyssä

5.4.2002 Turun yliopisto

Marketta Juntunen

Sikiön kongenitaalinefroosin seulonta muuttumassa

Suomalainen kongenitaalinefroosin muoto (FKN) on tyypillinen ja paljon tutkittu tautiperintömme edustaja. Tämä autosomaalinen, resessiivisesti periytyvä tila johtaa ilman hoitoa kuolemaan varsin pian syntymän jälkeen. Munuaisensiirto on ainoa hoito, jolla ennusteen voidaan toivoa paranevan. Sairauden aiheuttaa NPHS1-geenin mutaatio, josta seuraa glomeruluksen basaalimembraanin nefriiniproteiinin häiriö ja nefroottisen oireyhtymän taudinkuva.

Pertti Kirkinen

Kimeeran poissuljettu äitiys

Kolmen lapsen äiti joutui munuaisensiirtojonoon. Luovuttajaa etsittäessä tehtiin perheestäkin kudostyypitys. Joskus tällaisen operaation sivutuotteena todetaan isyyden poissuljenta, mutta tässä kävi toisin. Tulokset osoittivat, ettei äiti voi olla kahden lapsensa äiti.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Laktobasilleja lasten ripuliin

Meta-analyysillä on nyt varmistettu, mitä jo aikaisemminkin uumoiltiin: maitohappobakteereja kannattaa antaa lapsille ripulin aikana. Yhdeksän lumekontrolloidun työn analyysissä todettiin, että laktobasillien antaminen lyhentää ripulin kestoa keskimäärin 0,7 päivällä (95 %:n luottamusväli 0,3-1,2) ja toisena hoitopäivänä ripulifrekvenssiä 1,6:lla (0,7-2,6). Annos-vastesuhteestakin saatiin viitteitä. Haittoja ei havaittu ja valmiste kuulemma maksaa itsensä jo säästyneiden vaippojenkin muodossa.

Marjo Renko

Lyhyesti: Olantsapiini parantaa valproaatin ja litiumin vaikutusta maniassa

Kuusi viikkoa kestäneessä lumekontrolloidussa kaksoissokkokokeessa verrattiin valproaatin ja litiumin ja niiden kanssa kombinoidun olantsapiinin vaikutusta akuutin manian ja sekamuotoisen kaksisuuntaisen häiriön hoidossa. Yhdistelmälääkityksen teho oli selvästi parempi kuin valproaatin tai litiumin yksinään kummassakin tilassa. Mikään hoitovaihtoehto ei aiheuttanut merkittäviä ekstrapyramidaalisia sivuvaikutuksia, mutta yhdistelmähoitoon liittyi useammin väsyneisyyttä, suun kuivumista, painonnousua, lisääntynyttä ruokahalua ja puheen sammallusta. Vaikka valproaatti ja litium ovat ensi linjan lääkkeitä maniaan, niiden vaikutus jää heikoksi noin 40 %:lla potilaista. Olantsapiinin yhdistäminen lääkitykseen näyttää siis oleellisesti parantavan kumman tahansa monoterapian vaikutusta, joskaan ei ilman sivuvaikutusten lisääntymistä, mikä tuleekin ottaa huomioon näiden usein vaikeasti hoidettavien potilaiden lääkehoidossa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Avoin mieli - avoimet ilmatiet

Prostaglandiineja on totuttu pitämään proinflammatorisina aineina. Muun väittäminen on viime vuosikymmeninä tulkittu tieteellisen aksiooman kumoamisyrityksiksi, toteaa kollega Peters-Golden pääkirjoituksessaan, joka koskettelee Peeblesin ym. tutkimusta. Näiden mukaan asia saattaakin osin olla toisin. Kyse on perustutkimuksesta COX-1- ja COX-2-salpaajien solutason vaikutuksista hiiriin. Erityisen mielenkiintoinen on epäily sitä, että PGE2 estäisikin in vivo Th2-sytokiinien muodostumista eikä edistäisi niiden syntyä, kuten on yleisesti luultu in vitro -töiden valossa. PGE2 voisi ollakin astmassa bronkiaalista hyperreaktiveettia vähentävä. Havainnot toisaalta antanevat lisäpontta myös PGD2-antagonistien kehittelylle allergisten sairauksien hoidossa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Imatinibi tehoaa hypereosinofiiliseen oireyhtymään

Tuskin imatinabi on saanut myyntiluvan krooniseen myelooiseen leukemiaan, kun sitä jo kokeillaan muihin hematologisiin tiloihin, nyt hypereosinofiiliseen oireyhtymään. Tässä harvinaisessa sairaudessa voi tulla iskeemisiä vaurioita esimerkiksi verkkokalvoon ja muita oireita, jos eosinofilia jatkuu pitkään vaikeana. Hyvää saati helppoa hoitoa ei ole tähän mennessä ollut. Imatinibi annoksella 100 mg suun kautta päivässä toi remission neljälle potilaalle viidestä; vasteetta jääneellä potilaalla oli suurentunut seerumin IL-5-pitoisuus. Hoidosta ei ollut oleellista haittaa. Hyperoeosinofiiliseen oireyhtymään on saatu uusi, kokeilemisen arvoinen hoitovaihtoehto.

Robert Paul

Välitön leikkaus ei tarpeen vatsa-aortan pienten aneurysmien hoidossa

Samaan aikaan julkaistiin kaksi laajaa monikeskustutkimusta, jotka vertasivat vatsa-aortan pienen aneurysman välitöntä leikkaushoitoa kaikututkimuksella tai tietokonekerroskuvauksin tapahtuvaan seurantaan yhteensä yli 2 000 potilaan aineistossa.

Juhani Airaksinen

Raskaudenaikainen tupakointi johtaa rikollisuuteen?

Äidin raskaudenaikaisella tupakoinnilla on ymmärrettävästi haitallisia vaikutuksia kehittyvään sikiöön. Nämä haitalliset vaikutukset näyttävät ulottuvan pitkälle aikuisikään ja ilmenevän käyttäytymisen häiriöinä.

Raimo Kr Salokangas

Pikkulasten rokotusohjelman toteutuminen Suomessa

Kansanterveyslaitoksen seuranta osoittaa, että rokotusten kattavuus Suomessa on edelleen hyvä. Kuitenkin viime vuosikymmenen lopulla kahden ensimmäisen ikävuoden rokotuksia on jäänyt antamatta jonkin verran enemmän kuin aiemmin. Rokotusaikataulu toteutuu yhtä hyvin kuin ennenkin. Yleisin tiedossa ollut syy rokotuksesta luopumiseen oli vanhempien mielipide. Tähän on syytä kiinnittää huomiota, sillä rokottamisen merkitys on voinut hämärtyä ja haitat korostua. Neuvoloissa olisi syytä myös tarkistaa erityisesti maahanmuuttajaperheiden lasten rokotukset.

Jaana Joensuu, Eeva Koskenniemi, Terhi Hulkko, Terhi Kilpi

Influenssarokotus kaikille 65vuotta täyttäneille Kansanterveyslaitoksen influenssarokotussuositus syksyllä 2002

Influenssarokotukset laajenevat huomattavasti syksyllä 2002. Rokotetta ryhdytään tarjoamaan maksutta kaikille 65 vuotta täyttäneille. Samalla rokotuskattavuus pyritään nostamaan 80 prosenttiin. Influenssarokotukset tulisi antaa loka-marraskuun aikana. Kunnat ja Kansanterveyslaitos huolehtivat tiedottamisesta rokotettaville. Lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat alle 65-vuotiaat rokotetaan kuten ennenkin.

Tapani Hovi, Tapani Kuronen, Satu Rapola, Terhi Kilpi Ja Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

Kasvohermon kookkaan schwannooman oireet, kuvantamisdiagnostiikka ja leikkaushoito - likvorvuodon sulku akrylaattiliimalla

Kasvohermon schwannooma on kolmanneksi yleisin kallonsisäinen schwannooma kuulo-tasapainohermon ja kolmoishermon schwannooman jälkeen. Se voi olla lähtöisin aivosillan ja foramen stylomastoideumin väliltä mistä tahansa kasvohermon osasta, mutta yleisin paikka on ganglion geniculatum, mistä kasvain voi työntyä eteen ja ylöspäin keskikuopan alueelle. Se saattaa kasvaa välikorvaan tai kallioluun läpi ponskulmaan aiheuttaen takakuoppaoireita ja erotusdiagnostisia ongelmia.

Tapani Tikkakoski, Peter Nieminen, Roger Asplund, Kyösti Laitakari, Esa Heikkinen, Topi Siniluoto

Tietoverkon lääketieteelliset tietolähteet kliinikon apuna

Tietoverkko tuo lääkärin ulottuville useita kliiniseen työhön soveltuvia tietolähteitä. Tällaisia ovat erilaiset tietokannat, hakupalvelut, portaalit, aihehakemistot ja virtuaalikirjastot. Niiden ominaisuuksiin on hyödyllistä tutustua, jotta ymmärtää niiden käyttöarvon lääkärin tiedonhaun työvälineinä.

Kalle Romanov