Lyhyesti: Lasten krooninen päänsärky on useimmiten migreeniä

Lastensairaalan päänsärky-yksikössä tutkittiin kolmen vuoden aikana 200 lasta (3-18-vuotiaita), joilla esiintyi päänsärkyoire vähintään 15 päivänä kuukaudessa. Lapsista kaksi kolmasosaa oli tyttöjä, ja päänsärky oli ilmaantunut ensimmäisen kerran 9 +- 4 vuoden iässä. Tutkijat määrittelivät kolme kliinistä ryhmää päänsäryn frekvenssin perusteella: taajaan esiintyvä mutta ei päivittäinen päänsärky (37 %), kohtauksittainen päivittäinen päänsärky (43 %) ja jatkuva päänsärky (20 %). Kliinisten piirteiden perusteella valtaosa (92 %) sai diagnoosiksi migreenin. Särky oli luonteeltaan sykkivää, ja noin kahdella kolmasosalla lapsista esiintyi päänsäryn ohella myös muita migreeniin viittaavia oireita, kuten pahoinvointia ja valo- ja ääniherkkyyttä.

Kari Majamaa

Laskimoperäisen säärihaavan hoito keinoihosiirteellä

Huolellisesta turvotuksen poistohoidosta huolimatta ei kaikissa laskimoperäisissä haavoissa saavuteta riittävää spontaania umpeenkasvua. Tällöin voi harkita ihonsiirtoa, tai uudempana vaihtoehtona keinoihosiirrettä, joka sisältää ihmisperäisiä keratinosyyttejä ja fibroblasteja kollageeniverkossa. Siirto tehdään polikliinisesti, mikä tekee siitä kustannuksiltaan vertailukelpoisen. Esitämme kokemuksemme keinoihosiirteen käytöstä yhdentoista säärihaavapotilaan hoidossa.

Kaija Lammintausta, Susanna Viitala, Anna-Liisa Vuori, Christer Jansén

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 13-14/2002 Kommentteja

Kantaseudun kiputilat

Kantapään kiputiloja esiintyy kaiken ikäisillä ihmisillä. Osa niistä liittyy vammoihin ja kovaan fyysiseen kuormitukseen, osa ilmaantuu ilman muistettavaa syytä tai seuraa tiettyjä sairauksia ja rakenteellisia jalan anatomisia muutoksia. Jatkuva liikkuminen, runsas seisominen ja urheilu altistavat kantapään kiputiloihin. Hyvän anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi kantaseudun hankalan tai kroonistuvan kiputilan diagnostiikassa tarvitaan usein röntgen- ja ultraäänikuvausta. Sen sijaan magneettitutkimus, isotooppikartta tai laboratoriotutkimukset ovat tarpeellisia suhteellisen harvoin.

Sakari Orava, Jussi Rantanen, Ilmo Helttula, Juha Kytömaa, Jouko Alanen, Urho Kujala

Altistumisen selvittäminen ammattisyöpäepäilyissä

Asbestin ja muiden työympäristötekijöiden aiheuttama syöpä on Suomessa edelleen ammattitautina alidiagnosoitu. Kaikki mesotelioomat ja monen vuoden ajan työssään asbestille altistuneiden keuhkosyöpä edellyttävät aina perusteellista työ- ja altistumishistorian selvitystä. Myös kvartsille altistuneen työntekijän ja silikoosipotilaan keuhkosyöpä samoin kuin monet muut harvinaisemmat työperäiset syövät voidaan korvata ammattitautina. Tämä edellyttää kuitenkin diagnostista valppautta epäillä ammattisyöpää ja riittävän perusteellista altistumisselvitystä ammattitautiharkinnan pohjaksi.

Antti Karjalainen

Lievitystä ärtyvään suoleen

Ärtyvän suolen oireet ovat yleisiä suolistovaivoja, jotka saattavat merkittävästi vaikuttaa potilaan hyvinvointiin. Hoito perustuu luottamukselliseen potilas-lääkärisuhteeseen ja oireenmukaisen lääkehoidon oikea-aikaiseen käyttöön. Viime vuosina kertynyt tieto oireiston taustalla olevista patofysiologisista mekanismeista auttaa ymmärtämään paremmin oireistoa sekä helpottaa uusien lääkkeiden kehitystyötä. Katsauksessa käsitellään ärtyvän suolen oireiston diagnostiikkaa ja hoitoa.

Jouni Silvennoinen

Tilaaja-tuottajamalli terveydenhuollon johtamisessa ja ohjauksessa

Turun kauppakorkeakoulun PK-Instituutti arvioi vuonna 2001 Turun kaupungin terveystoimen tilaaja-tuottajamallin toimivuutta. Tilaaja-tuottajamalli (Tiltu) on otettu kaupungin terveystoimessa käyttöön vaiheittain vuoden 1998 alusta lähtien. Tähän mennessä Tiltuun on siirtynyt terveystoimen tukipalvelut ja mielenterveyskeskus, jotka yhdessä vastaavat noin neljäsosaa terveysviraston omasta toiminnasta.

Jarna Heinonen, Vesa Partanen, Saara Taalas

Lääkäreiden terveystaloustieteellinen koulutus

Suomalaisista lääkäreistä vain harvat ovat saaneet terveystaloustieteellistä koulutusta. Kuitenkin käytännön lääkärin työtä tekevien on haluttu ottavan enemmän vastuuta myös terveydenhuollon kustannusten kasvamisesta tai kasvun hillitsemisestä. Tekemässämme kyselytutkimuksessa ilmeni, että lääkärien saama terveystaloustieteellinen koulutus oli melko vähäistä, mutta kiinnostusta kouluttautumiseen ilmaistiin runsaasti. Tietotason nostaminen onnistunee parhaiten järjestämällä lyhyitä, 1-2 päivää kestäviä kursseja ja integroimalla terveystaloustiede kliinisiin kursseihin niin perusopetuksessa kuin jatko- ja täydennyskoulutuksessa.

Risto Tuominen, Sanna Raappana

Lyhyesti: FDA hyväksyi budesonidin raskaudenaikaisen astman hoitoon

Hengitettäviä kortisoneja on jo pitkään käytetty astman hoitoon reippaasti myös raskauden aikana. Nyt FDA näyttää tiedotteiden mukaan todenneen, että Pulmicortista on riittävästi tietoa, jotta sen käyttö on hyväksytympää myös raskauden aikana (Pregnancy Category B Rating). FDA:n päätös perustunee Ruotsissa tutkittuun yli 2 000 syntyneen lapsen aineistoon (Am J Respir Crit Care Med 2001; 163:A376); äideillä oli käytössä budesonidia astmaan raskauden aikana. American College of Allergy, Asthma and Immunologyn (ACAAI) ko. sektorin puheenjohtaja on kuitenkin Reutersille todennut, ettei päätös merkitse sitä, että muut steroidit eivät olisi turvallisia, mutta Pulmicortin osalta dataa oli riittävästi. (Position statement; American College of Obstetricians and Gynegologists sekä ACAAI)

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Riippuvuushäiriöihin liittyy myös muita psyykkisiä häiriöitä

Englantilaisessa väestötutkimuksessa selvitettiin riippuvuushäiriöistä kärsivien muita psyykkisiä häiriöitä eli komorbiditeettia. Kun ei-riippuvaisista 12 %:lla oli jokin psyykkinen häiriö, olivat vastaavat osuudet nikotiini-, alkoholi- ja huumeriippuvaisilla 22, 30 ja 45 %. Epäselvää on, altistaako riippuvuushäiriö itsessään muille psyykkisille häiriöille. On myöskin mahdollista, että kyse on itselääkinnästä, eli yrityksestä hoitaa jotain psyykkistä häiriötä riippuvuutta aiheuttavalla aineella. Joka tapauksessa psyykkisen häiriön mahdollisuus tulisi aina selvittää, kun tutkitaan ja hoidetaan riippuvuusongelmista kärsiviä.

Raimo Kr Salokangas

Pelot ja paniikki pois tietokoneohjatulla itsehoidolla

Altistaminen on todettu tehokkaaksi fobioiden ja paniikin hoidossa, mutta tarvittavia koulutettuja terapeutteja on niukasti. Nyt tietotekniikan aikakautena on kehitetty tietokoneohjattu menetelmä, jolla itsehoidon periaatteiden mukaisesti voidaan hoitaa näitä ahdistuneisuushäiriön muotoja. Kyseessä on kaupallinen Fear-Fighter -ohjelma, jossa potilas lyhyen opastuksen jälkeen käy läpi yhdeksänkohtaisen hoito-ohjelman. Ohjelman tehokkuutta testattiin tutkimuksessa, jossa vertailukohtana käytettiin psykiatrisen hoitajan antamaa ja tehokkaaksi todettua interventiota. Ilman lähetettä hoitoon hakeutuneet fobia- ja paniikkipotilaat saivat lyhyen perehdytyksen tietokoneohjelman käyttöön ja tarvittaessa tukea sen käytössä. Molempien ryhmien potilaiden oireet paranivat samalla tavalla, mutta tietokoneohjattua hoitoa saaneet potilaat käyttivät hoitajan aikaa vain murto-osan siitä mitä tavallista hoitoa saaneet. Fear-Fighter -ohjelman vaatima tietokone voidaan sijoittaa terveyskeskuksen tai mielenterveystoimiston odotustilaan tai ohjelmaa voidaan käyttää suoraan kotoa internetin välityksellä. Sen suurin etu on helppokäyttöisyydessä ja siinä, että se vaatii minimaalisen vähän koulutetun henkilökunnan aikaa. Tietokone ei korvaa inhimillistä kontaktia ja ammattitaitoista henkilökuntaa, mutta vapauttaa heidän työpanostaan vaikeampien tapausten hoitoon.

Raimo Kr Salokangas

Gonokokkikin osaa sormeilla immuunijärjestelmää

Vaikka Neisseria gonorrhoeae -bakteeri aiheuttaa voimakkaan tulehdusreaktion, spesifinen immuunivaste sitä kohtaan on yllättävän huono, eikä immunologista muistia sitä kohtaan näytä kehittyvän. Tämän lisäksi gonokokki-infektioon liittyy veren T-solumäärän ohimenevä pienentyminen. Näiden ilmiöiden perusteella gonokokki näyttää jollakin tavalla kykenevän vaimentamaan immuunivastetta.

Matti Viljanen

IVF-lapsilla on kaksinkertainen synnynnäisten kehityshäiriöiden riski

Keinoavusteinen lisääntymishoito on vakiintunut terveydenhuollon toimintamuoto, jolla alkaa olla lähes väestöpoliittista merkitystä länsimaissa, joissa synnytykseen päättyneistä raskauksista noin 1 -1,5 % saa alkunsa näistä hoidoista. Keinoavusteiseen lisääntymiseen liittyvä perinataalinen hoitotulos on kuitenkin huonompi kuin spontaanisti alkaneissa raskauksissa. Ilmiön syytä on haettu itse menetelmistä, mutta erityisesti infertiliteettipotilaiden itsensä ominaisuuksista ja terveydentilasta. Eräs kiistanalainen asia on tähän asti ollut näihin menetelmiin liittyvä sikiön kehityshäiriön riski. In-vitro-fertilisaatiolla alkunsa saaneiden yli 1 000 lapsen ryhmässä todettiin yhteen ikävuoteen mennessä diagnosoitujen merkittävien epämuodostumien ja kromosomipoikkeavuuksien esiintyvyys kaksinkertaiseksi verrattuna spontaanisti alkaneista raskauksista syntyneeseen 4 000 lapsen kontrolliaineistoon. Ryhmien välinen ero havaittiin sekä yksi- että monisikiöisen raskauden jälkeen, ja ero säilyi äidin iän, pariteetin, sikiön sukupuolen, ennenaikaisen synnytyksen, tiettyjen periytyvyysnäkökohtien sekä ante- ja postpartaalidiagnostiikan tarkkuuden huomioon ottamisen jälkeenkin. Liikuntaelinten epämuodostumat olivat tavallisimpia löydöksiä, mutta epämuodostumia esiintyi myös muualla. Intrasytoplasmaattinen hedelmöitys, jota tähän asti on eniten epäilty epämuodostumien syyksi, ei eronnut tuloksiltaan muista IVF-muodoista. Näin suuren tutkimuksen tuloksia voidaan pitää varsin luotettavina, ja ne on syytä ottaa huomioon potilasinformaatiossa ja hoidossa.

Pertti Kirkinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030