Antibioottien asema eturauhastulehduksen hoidossa

Eturauhastulehdus on yleinen sairaus, mutta bakteeriperäisiä tulehduksista on vain noin 10 %. Diagnoosi perustuu ensisijaisesti laboratoriotutkimuksiin, joita tukevat potilaan oireet, kliininen tutkiminen ja kuvantamistutkimukset. Akuutti bakteeriperäinen prostatiitti on rajuoireinen ja vaatii sairaalahoitoa tehokkailla suoneen annettavilla antibiooteilla. Kroonisen bakteeriperäisen prostatiitin ensisijainen hoito ovat suun kautta annettavat antibiootit. Hoitoa tulee jatkaa tarpeeksi pitkään, ainakin 3-4 viikkoa ja toisinaan jopa 3-6 kuukautta.

Olavi Lukkarinen

Selkäpotilaan työ- ja toimintakyvyn arviointi

Selkäpotilaan työ- ja toimintakyvyn arviointia ei voida käsittää irrallisena, muusta hoidosta ja kuntoutuksesta irrallaan olevana asiana. Tämän takia artikkelissa on esitetty selkäpotilaan hoidon ja kuntoutuksen perusperiaatteet, joihin työ- ja toimintakyvyn arviointi niveltyy. Tavoitteena on siirtää selkäpotilaan työ- ja toimintakyvyn arviointia enemmän siihen suuntaan, että arvioidaan jäljellä olevaa työkykyä ja potilaan voimavaroja eikä pelkästään työssä selviämistä rajoittavia tekijöitä.

Timo Pohjolainen, Heikki Hurri, Seppo Vainionpää

Sementtisyöpymä - unohdettu tauti

Sementin sisältämän kromin aiheuttama allerginen kosketusihottuma on hyvin tunnettu, mutta sen sijaan sementin emäksisyyden aiheuttama kemiallinen palovamma tunnetaan huonosti. Sementtisyöpymän tärkeimmät provosoivat tekijät ovat sementin emäksisyys, kiinteiden ainesosien aiheuttamat hiertymät ja ihoaltistuksen kesto. Haavaumat ovat luonteeltaan progressiivisia. Tämän vuoksi potilas hakeutuu usein hoitoon myöhässä, eikä syy-yhteyttä osata aina tunnistaa. Syöpymät aiheuttavat paljon kärsimystä potilaalle ja kuluja yhteiskunnalle, minkä vuoksi sementin terveysriskeistä tulisi riittävästi informoida väestöä.

Katja Paakkola, Lassi Pakkala, Kalle Aalto

Päihdeperheiden hoito

Päihdeongelmien yksilöhoito korostaa usein potilaan vajavuuksia ja ammattiauttajan keskeistä roolia, perhekeskeinen hoito taas potilaan, perheen ja muiden läheisten omia voimavaroja ja mahdollisuuksia. Perheen mukanaolo lisää hoidossa pysymistä ja hoidon tuloksellisuutta. Lääkärin tulee aktiivisesti ehdottaa perheneuvottelua heti hoidon alkuvaiheissa.

Rauno Mäkelä

Kansallinen terveydenhuollon pelastusprojekti" selvittää tulevaisuuden uhkia Kuinka turvata terveyspalvelut Suomen joka kolkkaan

Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Jussi Huttunen on todellinen selvitysmiesten konkari. Silti hän nyt tunnustaa olevansa projektissa, jollaista Suomessa ei ole vielä eteen tullut.

Ulla Järvi

Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Matti Kakko: Valtion tunnettava vastuunsa hoitoa tarvitsevista ihmisistä

Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Matti Kakko odottaa kansalliselta terveysprojektilta parannuksia ja ratkaisuja maan eri osien erilaisiin ongelmiin.

Ulla Järvi

Johtajaylilääkäri Jarmo Karpakka Kajaanista: Liika valittaminen uhkaa karkottaa nuoret terveydenhuollosta

- Ensimmäistä kertaa terveydenhuoltoa katsotaan nyt kokonaisuutena, kiittää alkavaa projektia johtajaylilääkäri Jarmo Karpakka Kainuun sairaanhoitopiiristä.

Ulla Järvi

Asiakashallintajärjestelmän vaikutukset terveydenhuollon henkilöstön työhön

Turun kauppakorkeakoulu arvioi vuonna 2000 Turun terveystoimen Primus-hanketta, jonka keskeinen osa oli Pegasos-potilastietojärjestelmän käyttöönotto. Hankkeessa otettiin käyttöön Pegasos-järjestelmä koko Turun kaupungin terveystoimessa ja sen lisäksi mm. rakennettiin perustietoliikenneverkko, jonka varassa järjestelmä toimii.

Reima Suomi, Jarmo Tähkäpää, Johanna Holm

Hoidon tarve ja sen kehitysnäkymät Uudellamaalla ja koko Suomessa

UHOTA (Uudenmaan väestön hoidon tarpeen arviointi 1997-2010) -hankkeen tarkoituksena oli tukea terveyspalvelujen suunnittelua tuottamalla käytettävissä olevista tietolähteistä osoittimia, joiden avulla voidaan arvioida hoidon tarvetta ja sen kehitysnäkymiä Uudenmaan väestössä. Tarkoituksena oli myös kehittää hoidon tarpeen alueellisen arvioinnin malli.

Riitta Luoto, Marjo Laine, Seppo Koskinen, Tuija Martelin, Antti Reunanen, Pirkko Alha, Arpo Aromaa

Vahvakenttämagneettikuvauksen mahdollisuudet haiman diagnostiikassa: kokeellinen ja kliininen tutkimus

15.6.2001 Helsingin yliopisto

Anneli Piironen

Paikallisalkuista epilepsiaa sairastavien ohimolohkon vauriot

16.6.2001 Kuopion yliopisto

Tuuli Salmenperä

Sydäninfarktipotilaan hoitoketjun toimivuus ja hoitokustannukset Etelä-Pohjanmaalla

20.6.2001 Tampereen yliopisto

Mika Kettula

Synoviaalisen inflammaation ja kudostuhon mekanismit artriitissa

21.6.2001 Helsingin yliopisto

Arnoldas Ceponis

Klamydiainfektion yhteys sikiökuolemiin ja ennenaikaisiin synnytyksiin

26.06.2001 Helsingin yliopisto

Mesut Gencay

Varhaisen sepelvaltimotaudin genetiikkaa

27.6.2001 Kuopion yliopisto

Laura Viitanen

Lyhyesti: Antibioottirehujen käyttörajoitukset osoittamassa hyödyllisyytensä

Antibiooteille resistenttien bakteerien esiintyminen tanskalaisissa kanoissa ja sioissa on vähentynyt dramaattisesti sen jälkeen, kun rehujen terästämistä antibiooteilla on vähennetty. Esimerkiksi Enterococcus faeciumin resistenssi eläinten hoidossa käytettyä avoparsiinia kohtaan on vähentynyt viidessä vuodessa 73 %:sta 6 %:iin. Lihantuotanto ei ole pienentynyt antibioottirehujen vähentyneen käytön myötä. Ilmiöllä on ihmisen kannalta merkitystä siksi, että ihmiseen on ilmeisesti siirtynyt resistenttejä enterokokkeja sekä kanoista että sioista.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Hengitettävästä iloprostista lisäapua pulmonaarihypertensioon

Primaarinen pulmonaarihypertensio on varsin hankala hoidettava, maligniteettien luokkaa. Prostasykliinianalogeja on kehitelty hoitoon niin suoneen annettaviksi kuin hengitettäviksikin, mutta edellisten ongelmana on ollut tukku sivuvaikutuksia, jälkimmäisillä etenkin annosteluongelmat puutteellisen tehon lisäksi. Itävaltalaiset julkaisivat nyt kahdeksan potilaan tutkimuksen, missä hengitettävä iloprosti liitettiin suoneen annettavaan epoprostenoliin. Tulokset olivat lupaavia keuhkovaltimopaineen, minuutttivolyymin ja happiosapaineidenkin osalta verrattuna vain suonensisäiseen hoitoon. Tässä siis uutta ajatustapaa vakavan mutta onneksi harvinaisen taudin hoitoon.

Hannu Puolijoki

Mannoosia sitovan lektiinin puute ja infektioalttius

Infektiopuolustuksessa luokitellaan perinteisesti kaksi osaa, hankinnainen immuniteetti eli vasta-aineiden tai immuunisolujen välittämät spesifiset mekanismit ja epäspesifinen synnynnäinen immuniteetti. Jälkimmäinen on alkanut uudelleen kiinnostaa tutkijoita. Mannoosiin sitoutuva lektiini (MBL) kuuluu tähän yhteyteen. Se on monihaarainen veressä kiertävä molekyyli, joka nimensä mukaisesti tarttuu bakteerien, sienien ja virusten pinnan sokereihin. Tarttumista seuraa komplementin aktivoituminen, joka johtaa mikrobin tuhoon. Perinnöllisen vaihtelun seurauksena MBL:n pitoisuudet veressä vaihtelevat. Noin kolmasosalla väestöstä pitoisuudet ovat normaalia pienemmät ja 12 %:lla erittäin pienet.

Heikki Arvilommi

Mielenterveyden häiriöiden sukupuolierot eivät selity roolisidonnaisuudella

Tutkimusten mukaan yleisimmät mielenterveyden häiriöt, ahdistuneisuus ja masentuneisuus, ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä mutta syytä tähän eroon ei tunneta. Yhdeksi selitykseksi on ehdotettu naisten ja miesten erilaisia sosiaalisten roolien määriä.

Raimo Kr Salokangas

Masennuksen ja ahdistuneisuuden hoidon laatu puntarissa

Masentuneisuus ja ahdistuneisuushäiriöt ovat väestötasolla yleisimmät mielenterveydenhäiriöt, ja niihin on myös olemassa vaikuttavia hoitoja. Emme kuitenkaan tarkkaan tiedä, miten näistä häiriöistä kärsivät saavat hoitoa ja minkä tasoista tämä hoito on.

Raimo Kr Salokangas