18F-FDG-PET-kuvaus kaksipäisellä gammakameralla Kokemuksia ensimmäisen vuoden ajalta

PET-kameralla tehty 18F-FDG-tutkimus on vakiinnuttanut asemansa syövän diagnostiikassa. Perinteinen PET-kamera on kuitenkin verrattain kallis eikä sitä voi käyttää muussa kuvaustoiminnassa. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on runsaan vuoden ajan käytetty erikoisvarusteltua kaksipäistä gammakameraa (gamma-PET) syöpäpotilaiden kliinisiin tutkimuksiin. Gamma-PET-kuvaus antaa monesti hyödyllistä lisätietoa tietokonetomografiaan ja magneettikuvauksiin.

Tiit Kööbi, Tuula Lehtinen, Matti Koskinen, Väinö Turjanmaa, Pirkko Kellokumpu-Lehtinen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 33/2001 Kommentteja

Silmätippojen käyttö glaukooman hoidossa Suomessa vuosina 1996 ja 1999

Glaukooman hoitolinjat näyttävät jo vuosia pysyneen melko samanlaisina ja vastaavan suosituksia. Beetasalpaajat ovat tavallisin aloitushoito. Kolinergiset silmätipat ovat saaneet väistyä uusien silmätippojen, esimerkiksi prostaglandiinianalogien vallatessa alaa glaukooman hoidossa. Glaukoomalääkkeisiin kuluu noin 3 % erityiskorvattavien lääkkeiden korvauksista ja potilaiden määrän ennustetaan kasvavan.

Ritva Peräsalo, Arpo Aromaa

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 33/2001 Kommentteja

Tauriini - aivojen arvoituksellinen viestintäaine

Tauriini, rikkiä sisältävä yleinen aminohappo, on osoittautunut kasvuikäisten välttämättömäksi ravintotekijäksi. Se toimii keskushermoston estävänä viestintäaineena, solutilavuuksien säätelijänä ja sydänlihassolujen toiminnan stabiloijana. Tauriini myös suojelee hermosoluja vaurioilta. Tauriinimolekyyliä muunnellen voitaneen kehittää lääkkeitä epilepsian, aivoödeeman ja hermosoluvaurioiden ehkäisyyn ja hoitoon.

Pirjo Saransaari, Simo S. Oja

Influenssa väisti vanhuksia - talvinen ylikuolleisuus romahti

Viime talven influenssaepidemia koetteli kouluja ja varuskuntia, mutta varttunut väestö pääsi vähällä. Talvisten kuolemien ylimäärä jäi alle viidennekseen edelliskautisesta. Aiempina vuosina epideemisiä H3N2-alatyypin influenssaviruksia ei nyt tavattu. Vuosien poissaolon jälkeen palanneet H1N1-virukset käyttäytyivät kesysti ja vastasivat syksyn rokotevirusta paremmin kuin epideemiset virukset koskaan aiemmin. Influenssa B -virusten epidemia keväällä jäi pieneksi. Ellei uusia virusmuunnoksia ilmaannu, tulevan talven influenssaepidemiat voivat jäädä pieniksi ja uusitun rokotteen suojatehon voidaan odottaa olevan hyvä.

Reijo Pyhälä, Risto Tervahauta, Marjaana Kleemola, Heikki Korpela, Niina Ikonen, Matti Sarjakoski, Matti Saari, Timo Rostila

Kansanterveyslaitoksen suositus influenssarokotteen käytöstä syksyllä 2001

Yleiset influenssarokotukset järjestetään terveyskeskuksissa jälleen loka-marraskuussa. Maksuttomaan rokotukseen oikeutettuja lääketieteellisiä riskiryhmiä ei ole muutettu. Terveyskeskuksiin toimitetaan syyskuussa ilman tilausta viimevuotista käyttöä vastaava määrä rokotteita eli 320000 annosta. Lisätilauksia varten säilytetään 20 000 annosta. Tulevalle influenssakaudelle tarkoitetun rokotteen B-viruskanta on uusi, molemmat A-viruskannat puolestaan on vaihdettu viime vuonna.

Tapani Hovi, Tapani Kuronen, Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

UKK-instituutin uusi johtaja: Mikael Fogelholm peräänkuuluttaa arkiliikuntaa

Istuva elämäntapa ei ole terveydelle hyväksi. Resepti on selkeä: omat jalat käyttöön, vähennä autoilua, unohda hissit ja rullaportaat! On pohdittava, miksi osa kansasta ei välitä liikkua. Terveysongelmia ei kuitenkaan ratkaista yksinomaan liikunnalla. Ravitsemus ja painonhallinta ovat keskeisiä tekijöitä terveyden edistämisessä. Terveystutkimukseen olisi sisällytettävä myös yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellistä osuutta.

Merja Koivuniemi

Psykiatrian erikoisalan kolme vuosikymmentä 1970-1999 Rakennemuutos laitoshoidon hoitoilmoitustietojen valossa

Psykiatrian erikoisala on kokenut voimakkaan rakennemuutoksen, voimakkaamman kuin muu terveydenhuolto. Rekisteripohjaisen tutkimuksen mukaan muutoksen seurauksena vuonna 1999 psykiatrian erikoisalan laitoshoito toteutui 72 % pienemmällä hoitopäivämäärällä kuin vuonna 1970. Samana aikana vuotuiset potilasmäärät vähenivät vain 37 %. Sairaansijoiksi laskettuna muutos merkitsi yli 14 000 sairaansijan vähenemistä. Muutos ajoittui 1980-luvun lopulle. Tuolloin huippuvuoden 1987 aikana sairaansijoja hävisi yli 1 200.

Mikko Nenonen, Timo Tuori, Simo Pelanteri, Hannu Kautiainen

Pakkotoimenpiteistä suojatoimenpiteisiin - rajoittavat toimenpiteet kehitysvammahuollossa

Henkilöön kohdistuvat rajoittavat toimenpiteet ovat eettisesti vaikea kysymys. Kehitysvammaisten erityishuoltoon liittyy kuitenkin tilanteita, joissa kehitysvammaiseen henkilöön joudutaan kohdistamaan rajoittavia toimenpiteitä. Pääjärven kuntayhtymässä on kiinnitetty huomiota rajoittaviin toimenpiteisiin liittyvien käytäntöjen kehittämiseen. Pakkotoimenpide-käsitteestä on luovuttu ja sen sijaan on ryhdytty puhumaan suojatoimenpiteestä. Tavoitteena on ollut luoda yhtenäinen käytäntö, jossa on otettu huomioon kehitysvammahuollon tarpeet ja eettiset näkökohdat sekä asiakkaan että työntekijän kannalta ja johon liittyy jatkuva seuranta ja ulkopuolinen kontrolli.

Terhi Koskentausta, Heimo Valkama, Markku Lorentz

Lyhyesti: Kolesterolilääkityksen kustannustehokkuus primaaripreventiossa?

Kun pitkäaikaista kolesterolilääkitystä harkitaan terveille ihmisille, on huomioitava muut valtimotaudin vaaratekijät ja sairastumisvaara. Ruotsalaisessa terveystaloustieteen keskuksessa arvioitiin, että lääkitys on vielä kustannustehokasta edellyttäen, että yhteiskunta hyväksyy laatupainotetun elinvuoden hinnaksi 60 000 dollaria esimerkiksi silloin, kun 35-vuo- tiaan miehen vaara sairastua sepelvaltimotautiin on seuraavan 5 vuoden vähintään 2,4 %. Raja-arvo nousee iän myötä 50-vuotiaalla miehellä 4,6 %:een ja 70-vuotiaalla 10,4 %:een. Naisilla kaikki raja-arvot ovat hivenen matalammalla. Laskelman mukaan nykysuositukset ovat hivenen konservatiivisia nuorten miesten ja keski-ikäisten naisten hoidon suhteen.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Sertraliini tehokas traumaperäiseen stressireaktioon

Traumaperäiseen stressireak- tioon liittyy pitkittyessään usein depressiota, alkoholin ja lääkkeiden liikakäyttöä ja lisääntynyt itsemurhakuolleisuus. Useimmiten hoitona lienee neuvonta, debriefing, unettomuuden ja ahdistuneisuuden lääkehoito sekä itsehoito alkoholilla. Kaksoissokkotutkimus osoitti, että 50-200 mg päivässä sertraliinia saaneista potilaista toipui 3 kuukauden aikana 60 %, kun vastaava osuus lumehoitoryhmästä oli 38 %. Useimmin esiintyneet sertraliinin sivuvaikutukset olivat unettomuus, ripuli, pahoinvointi, väsymys ja ruokahaluttomuus. Sertraliini onkin varteenotettava vaihtoehto traumaperäisen stressireaktion hoidossa.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Ekstaasi johtaa sanasujuvuuden ja verbaalisen muistin heikkenemiseen

Ekstaasi aiheuttaa eläinkokeissa muutoksia aivojen rakenteessa ja toiminnassa, kun taas ekstaasia käyttäneillä ihmisillä on havaittu kognitiivisia muutoksia varsinkin muistin alueella. Tutkijat vertailivat eri vaiheessa olevien ekstaasin käyttäjien neuropsykologisten tutkimusten tuloksia ja havaitsivat, että kaikilla ekstaasin käyttäjillä sanasujuvuus sekä verbaalinen välitön ja viivästetty muisti olivat heikommat kuin henkilöillä, jotka eivät käyttäneet ekstaasia. Häiriöt olivat sitä suurempia, mitä pitempään tutkittavat olivat ekstaasia käyttäneet. Toisaalta testitulokset olivat sitä paremmat, mitä pitempi aika oli viimeistä käyttökerrasta. Visuaalisiin muistitehtäviin ekstaasin käytöllä ei ollut vaikutusta.

Raimo K.R. Salokangas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030