Lyhyesti: Tupakointi lisää rintasyövän keuhkometastasointia?

Kaliforniassa selvitettiin 87:n rintasyöpää sairastaneen naisen ja kaltaistettujen verrokkien aineistosta, miten tupakointihistoria korreloi keuhkometastasointiin. Aktiivisen tupakoinnin yksittäiseksi riskiksi (OR) tuli 1,76 (p = 0,06) ja samaa luokkaa (OR 1,96, p = 0,06) oli monimuuttujamallin antama tulos. Näyttäisi siis viittavaan positiiviseen yhteyteen, joskin selvitys pitää sisällään virhetekijöitä; osa tupakoivien keuhkosyöpäpotilaiden kuolleisuuden suhteellisesta lisäyksestä voi johtua tutkitusta yhteydestä. Pääkirjoituksen laatijat suosittavat tupakoinnista luopumista, ja siihen suositukseen yhdyn itsenkin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Tyytymättömyys terveydenhuoltoon heikentää masennusoireisten työtehoa

Runsaan 6 000 työntekijän työtehoa verrattiin depressiivisiin oireisiin ja tyytyväisyyteen terveyspalveluja kohtaan. Depressiivisesti oireilevilla oli kahden vuoden seurannassa 2 kertaa enemmän sairauspäiviä ja 7 kertaa heikompi työteho kuin muilla. Depressiivisesti oireilevilla terveydenhuoltopalvelujen käyttöön liittyvät vaikeudet merkitsivät depressio-oireiden pitkittymistä ja vieläkin suurempaa työtehon heikkenemistä. Vaikeudet hoidon laadussa ja saatavuudessa, vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa henkilökunnan kanssa, valintamahdollisuuksissa ja jatkuvuudessa yhdistyivät heikentyneeseen työtehoon. Ainakin näihin seikkoihin tulisi työterveydenhuollossa kiinnittää huomiota.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Lastut suolitulehdusten lähteellä

Geenilastuilla tutkitaan kätevästi eri geenien ilmaantumista soluissa. Yhdellä lastulla voidaan testata kerralla tuhansia geenejä. Tätä mullistavaa tekniikkaa sovelletaan jo kliinisissäkin tutkimuksissa. Suolen limakalvon aktivoituneiden geenien kirjoa verrattiin Crohnin taudissa, haavaisessa paksusuolitulehduksessa ja terveillä verrokeilla. 170 geeniä yli 7 000 testatusta oli joko aktivoitu tai hiljennetty verrokkeihin nähden. Taudeissa oli selvä ero. Haavaisessa koliitissa geenitason reaktiot olivat huomattavasti yleisempiä kuin Crohnin taudissa. Osa muutoksista oli odotettuja, kuten in-flammaatioon ja immuunivasteeseen liittyvien geenien aktivaatio. Moni muutos tapahtui kuitenkin geeneissä, joiden toimintaa ei ole mitenkään liitetty tulehduksellisiin suolistotauteihin. Se voi antaa vinkkejä altistavien perintötekijöiden etsintään tai lääkekehittelylle.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Bakteerit luomakunnan nestoreita

Pennsylvanian yliopiston tutkijat ovat onnistuneet kasvattamaan 250 miljoonaa vuotta vanhasta suolakiteestä löytyneistä itiöistä basilluksille sukua olevan bakteerin. Suolakide löytyi kaivettaessa ydinjätteille maanalaista sijoituspaikkaa. Bakteerit ovat kymmenen kertaa vanhempia kuin entiset bakteerien ikäennätyksen haltijat, joita löydettiin meripihkaan hautautuneesta mehiläisestä. Löydökseen epäilevästi suhtautuvat pohtivat, olisiko kiteeseen on päässyt vuotamaan vettä ja sen mukana itiöitä. Kiteet vaikuttivat kuitenkin täysin ehyiltä. Tutkimusprosessin aikana noudatettiin huipputason aseptiikkaa. Tutkijoilla on hallussaan useita samasta paikasta kaivettuja kiteitä. Jos niistä löytyy sama basillus, voidaan bakteerien asemaa elämän ensimmäisenä muotona pitää melko varmana.

Matti Viljanen

Kohdistettu naltreksonihoito alkoholiriippuvuuteen

Kahdeksan kuukautta kestäneessä prospektiivisessa, kontrolloidussa ja satunnaistetussa kliinisessä lääketutkimuksessa naltreksonihoidon todettiin estävän parhaiten alkoholista riippuvaisten potilaiden retkahduksia, kun lääkehoito samanaikaisesti liittyi retkahdusten ehkäisyyn tähtäävään kognitiiviseen hoitoon. 121 tutkimuspotilaan hoitomyöntyvyys oli hyvä, eikä heillä todettu merkittäviä haittavaikutuksia. Tulosten perusteella suosittelemme naltreksonin käyttöä alkoholiriippuvaisille potilaille aina tarvittaessa sellaisissa tilanteissa, joissa alkoholinkäyttö on todennäköistä.

Pekka Heinälä, Kimmo Kuoppasalmi, David Sinclair, Hannu Alho

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 25-26/2001 Kommentteja

Skitsofreniapotilaiden neuroleptilääkehoito ja sen muutokset sairaansijojen vähetessä

Kahden viime vuosikymmenen aikana on maassamme lakkautettu noin kaksi kolmasosaa psykiatrisista sairaansijoista. Samaan aikaan avohoitoon siirrettyjen potilaiden päivittäisiä lääkeannoksia on selvästi lisätty. Sairaalasta kotiutettuja skitsofreniapotilaita seuranneen SKS-tutkimuksen mukaan varsinkin keski-ikäisille, alempaan sosiaaliryhmään kuuluville miespotilaille on määrätty suurempia lääkeannoksia kuin muille. Kirjoittajat toteavat, että suuret päivittäiset neuroleptiannokset näyttävät korvanneen osastojen henkilökunnan, mikä tuskin oli sairaansijauudistuksen tarkoitus.

Raimo K. R. Salokangas, Teija Honkonen, Eija Stengård, Anna-Maija Koivisto

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 25-26/2001 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030