Lyhyesti: Dementian riski Parkinsonin taudissa

Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla dementian frekvenssi on suurempi kuin väestössä yleensä. Väestöpohjaisessa pro-spektiivisessa tutkimuksessa norjalaistutkijat selvittivät dementian ilmaantuvuutta tässä potilasryhmässä. Tutkimukseen osallistui 171 Parkinson-potilasta, joilla ei ollut dementiaa. Seurantaa kesti 4,2 vuotta, jonka jälkeen tehtiin perusteelliset motorista ja kognitiivista toimintaa arvioivat testit sekä neuropsykologinen tutkimus. Dementia todettiin 43 potilaalla, josta ilmaantuvuudeksi saatiin 95/1 000 henkilövuotta. Riski oli kuusinkertainen verrokki-väestön riskiin nähden. Ei ollut yllättävää, että riskiä lisäsivät korkea ikä ja alle 29 pisteen tulos MMSE-testissä seurannan alussa. Merkittävämpi havainto oli se, että Parkinsonin taudin motoristen oireiden vaikeusaste lisäsi dementian riskiä, mutta ei taudin kesto.

Kari Majamaa

Lyhyesti: Mutanttitoksiinia pernaruton hoitoon

Pernarutto on yksi todennäköisimmistä biologisista aseista. Beetalaktaamit ja fluorokinolonit tehoavat siihen, jos niitä annetaan aivan infektion alkuvaiheessa. Bacillus anthracis tuottaa kuitenkin hyvin nopeasti tappavan määrän toksiinia. Toksiini on monesta osasta koostunut molekyyli, jonka osat liittyvät yhteen vasta solukalvolla. Bostonilainen tutkijaryhmä on kehittänyt yhdestä toksiinin osasta toimimattoman mutantin. Mutantti sitoutuu hanakasti myrkkykompleksiin ja estää kompleksin siirtymisen solukalvon läpi. Mutanttimolekyyli suojasi sekä soluja että koe-eläimiä pernaruttotoksiinin vaikutuksilta. Ihme kyllä, Pentagon ei ole mukana tutkimuksen rahoittajien joukossa.

Matti Viljanen

Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen vaikutus iäkkäiden potilaiden terveydentilaan ja sydänoireisiin

Iäkkäiden potilaiden sydänleikkaukset ovat 1980-luvun jälkipuoliskolta lähtien jatkuvasti lisääntyneet. Tämän myötä on herännyt kysymys hoidon vaikuttavuudesta. Sydänleikkauksella tulisi olla vaikutusta odotettavissa olevaan elinikään ja iäkkäiden potilaiden kohdalla ennen kaikkea jäljellä olevien elinvuosien laatuun. Tässä artikkelissa raportoimme ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia yli 70-vuotiaina leikattujen sepelvaltimopotilaiden terveydentilaan ja sydänoireisiin. Tuloksemme vastaavat ulkomaisia tutkimustuloksia ja antavat selvästi tukea sepelvaltimoleikkausten kohdentamiselle yhä iäkkäämpään väestöön.

Matti Malinen, Kimmo Kyösola, Rauno Luosto, Ari Harjula, Reijo Tilvis

Päihdepotilaat päivystyspoliklinikalla - ongelmasta toimintamallin kehittämiseen

Päihdepotilaiden määrän lisääntyminen johti Tampereen yliopistollisen sairaalan ensiapu- ja tarkkailuosaston sekä päihdepoliklinikan yhteiseen kehittämisprojektiin. Aluksi selvitettiin päihdekäyntien määrää, potilaiden suhtautumista päihdekäytön kysymiseen ja vallitsevaa käytäntöä päihdepotilaiden huomioon ottamisessa. Toiminnan helpottamiseksi kehitettiin tällä hetkellä koekäytössä oleva vuokaaviomalli. Sen tarkoitus on edesauttaa päihdeongelman tunnistamista ja potilaiden ohjantaa sekä edistää yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa.

Kaija Seppä, Mauri Aalto, Petteri Pekuri, Susanna Antila, Tuija Lahtinen, Riitta Alaja

Kun sarveiskalvon taittovirhekirurgia ei onnistu Mitä potilastapaukset voivat opettaa?

Taittovirhekirurgisten toimenpiteiden mainonta lupaa usein, että silmälaseista päästään eroon. Näin synnytetään epärealistisia odotuksia, jotka saattavat jopa olla turvallisuuden kanssa ristiriitaisia. Paras lopputulos ei ole jokin tietty taitteisuusarvo, vaan leikkaus on räätälöitävä kullekin potilaalle yksilöllisesti. Hyvin usein taittovirhekirurgian ongelmien alkusyy on itse hoitopäätöksessä: potilasta ei ole tutkittu eikä leikkausta harkittu riittävän huolellisesti. Vaikka valtaosa toimenpiteistä onnistuu hyvin, ongelmien seurantaa ja valvontaa olisi kehitettävä.

Timo Tervo

Psykoottisen häiriön ennakko-oireet

Skitsofrenian ja muiden psykoosien mahdollisimman varhainen toteaminen hyödyttää sekä sairastunutta yksilöä että yhteiskuntaa. Psykoosien varhaistoteamisessa on kysymys toisaalta hoitamattoman psykoosin keston lyhentämisestä ja toisaalta psykoosialttiuden tunnistamisesta. Psykoosin ennakko-oireiden kartoittamiseen on kehitetty instrumentteja, joiden osuvuus myöhemmän psykoosin ennustamisessa on kohtalainen. Ennakko-oireisen potilaan hoidossa ensisijaista on tiivis seuranta, jotta myöhemmin mahdollisesti ilmaantuvaa psykoosia päästään hoitamaan välittömästi. Parhaillaan on kehitteillä ennakko-oireilevien tutkimus- ja hoitomalleja terveydenhuollon käyttöön.

Tanja Suomela, Markus Heinimaa, Raimo K. R. Salokangas

Käynnit yksityisillä gynekologeilla: lisätutkimuksia kaipaava alue

Lähes kaikki gynekologit pitävät yksityisvastaanottoa ja neljännes heistä on päätoimisesti yksityislääkärinä. Potilaiden käynnit gynekologin vastaanotolla muodostavat vajaan viidenneksen kaikista käynneistä yksityislääkärillä. Säännöllinen gynekologin vastaanotolla käyminen on yleisempää korkeammin koulutetuilla, eteläsuomalaisilla ja paremman koetun terveyden omaavilla. Naiset maksavat itse huomattavan osan käynneistä ja niihin liittyvistä tutkimuksista. Kirjoittajien mielestä olisi tärkeää jatkossa selvittää, onko nykyinen käytäntö optimaalista naisten ja yhteiskunnan resurssien käyttöä.

Elina Hemminki, Kati Tanninen

Spinaalipuudutus pienellä bupivakaiini-annoksella

Toispuoleinen spinaalipuudutus saadaan aikaan käyttämällä pientä annosta puudutetta ja pitämällä potilaita kylkiasennossa puuduttamisen jälkeen. Puudutus soveltuu päiväkirurgiakäyttöön kestonsa ja vähäisten haittavaikutusten vuoksi. Väitöksessä tutkittiin lyhytkestoista spinaalipuudutusta bupivakaiini-nimistä puudutetta käyttäen. Tavoitteena oli saada aikaan toispuoleinen spinaalipuudutus, jonka etuna perinteiseen spinaalipuudutukseen nähden on haittavaikutusten vähäisyys sekä potilaiden tyytyväisyys. Tutkimuksessa lähdettiin kehittämään päiväkirurgisille potilaille soveltuvaa toispuoleista spinaalipuudutusta.

Kristiina Kuusniemi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030