Ei pelkkä historian sairaus

Maailman yleisin infektiokuolemien aiheuttaja, tuberkuloosi, on Suomessa niin harvinainen, että lääkärit usein unohtavat epäillä sitä.

Anne Seppänen

Potilaslähtöisyys avuksi myös tarpeettomien hoitojen vähentämiseen

Yhä tärkeämpää on välttää vähän hyötyä tuottavia hoitokäytäntöjä, kirjoittavat Kari A. O. Tikkinen ja Aleksi Reito.

Aleksi Reito, Kari A. O. Tikkinen

Opioidijärjestelmään kohdistuvan lääkityksen vaikutusta psykopatiaan tutkitaan

Psykopatiaa voitaisiin ehkä hoitaa opioidijärjestelmään kohdistuvilla lääkkeillä, arvioi oikeuspsykiatri Markku Lähteenvuo.

Suvi Sariola

Perintötekijät vaikuttavat suomalaislasten suurentuneeseen tyypin 1 diabetesriskiin

HLA-A*24- ja HLA-B*39-geenimuodot saattavat lisätä tiettyjen HLA-DR- ja HLA-DQ-yhdistelmien diabetesriskiä, mutta eivät kaikkien.

Ulla Toikkanen

Äidin raskaudenaikaisella stressillä eri vaikutus vastasyntyneiden tyttöjen ja poikien aivoihin

Keskiraskauden stressillä on merkitystä aivojen kehitykselle.

Ulla Toikkanen

Äidin raskaudenaikainen tupakointi ja alkoholinkäyttö kasvattavat lapsen murtumariskiä

Lasten luunmurtumat ovat yleisiä, mutta on epäselvää, miksi osa lapsista saa murtumia ikätovereitaan useammin.

Anne Seppänen

Yskänlääke ei ole oikea lääke yskään

Yskänlääkkeen teho perustuu suurelta osin lääkemuotoon ja makuun – eli apuaineisiin eikä niinkään vaikuttaviin aineisiin, kuten antitussiiveihin (dekstrometorfaani) tai limaa irrottaviin (guaifenesiini) aineisosiin.

Nina Kaseva

Obstruktiivinen keuhko­sairaus ei ole vaikean koronainfektion riskitekijä

Japanissa tutkijat selvittivät astman vuoksi toteutuneita sairaalahoitoja vuosien 2017–2020 alussa viikoilla 1–22. Kävi ilmi, että tämän vuoden alussa koronapandemia vähensi sairaalahoitoja eikä suinkaan lisännyt niitä.

Heikki Ekroos

Lasten umpilisäke­tuleh­duksen hoito pelkällä anti­biootilla vaatii lisätutkimuksia

Suomalaiset gastrokirurgit ovat olleet kärjessä umpilisäketulehduksen konservatiivisen hoidon tutkimuksissa. Nyt ruotsalaiset ovat lähteneet kisaan mukaan tekemällä lasten appendisiitin hoidosta satunnaistetun sarjan.

Hannu Paajanen

Kroonisen kiveskivun syy voi olla lonkkanivelperäinen

Kroonisella kiveskivulla tarkoitetaan ajoittaista tai jatkuvaa, yli kolme kuukautta kestänyttä toispuolista tai molemminpuolista kiveksen tai kivespussin alueen kipua. Anamneesi, kliininen status, laboratoriotutkimukset ja kivespussin kaikututkimus todennäköisesti selvittävät vaivan urogenitaaliperäisen syyn. Kiveskipu voi kuitenkin olla myös heijastumaa saman puolen lonkan alueelta. Jos kivun syy ei löydy kiveksestä tai nivuksen alueelta, täytyy tutkimuskenttää laajentaa lonkkiin. Urologisen oireen takana voikin olla ortopedinen vaiva.

Ossi Lindell

Vanhaa vai uutta antikoagulanttia?

Asenteet vanhusten antikoagulanttihoitoa kohtaan ovat muuttuneet aktiivisemmiksi. Vuonna 2007 julkaistu BAFTA-tutkimus muutti suhtautumisen vanhusten eteisvärinän antikoagulaatiohoitoon, koska varfariini puolitti aivoinfarktiriskin verrattuna asetyylisalisyylihappoon. Vaikka tutkimus tehtiin varfariinilla, ollaan vanhustenkin hoidossa siirtymässä yhä enemmän uusiin antikoagulantteihin, jotka eivät vaadi jatkuvaa laboratorioseurantaa. Antidoottien puute verenvuototilanteessa on kuitenkin saanut monet kliinikot miettimään niiden turvallisuutta vanhuksille.

Kaisu Pitkälä

Tiedollako johdetaan?Tietojärjestelmät johtamisen tukena 2014 ja 2017 lääkärikyselyjen mukaan

Suurin osa koki joutui hakemaan tietoja monesta järjestelmästä.

Tinja Lääveri, Jarmo Reponen, Jukka Vänskä, Minna Kaila, Suvi Vainiomäki, Päivi Metsäniemi

Munasarjojen toiminnan ennenaikainen hiipuminen

Toiminnan hiipumista voi olla vaikea tunnistaa.

Sanna Oksjoki, Marianne Hallamaa, Varpu Jokimaa

Solisluun keskiosan murtumien hoito 2020-luvulla– kohti jaettua päätöksentekoa

Operatiivista tai konservatiivista hoitoa ei ole pystytty osoittamaan yksiselitteisesti toistaan paremmaksi.

Aleksi Reito, Antti P. Launonen

Väitökset 49

Tuotantotalouden menetelmistä apua mielenterveys- ja päihdehoidon hoitoprosessien selkeyttämiseen

Elinikä pitenee, mutta kestääkö terveys?

Merkittävä uhkatekijä toimintakykyiselle vanhenemiselle on lihavuusepidemia, kirjoittaa Timo Strandberg.

Timo Strandberg

Koronatauti lisää myös psykiatrisen hoidon tarvetta

Vuonna 2009 ilmestyneessä artikkelissa kirjoittajat nimittivät vuosina 2002–2003 yli 30 maahan levinnyttä SARS-epidemiaa (yli 8 000 raportoitua tapausta, 774 kuollutta) mielenterveyden katastrofiksi (1). 30 kuukauden seurantatutkimuksessa SARS:sta toipuneilla psykiatristen häiriöiden esiintyvyys oli 33,3 %. Neljäsosalla potilaista oli traumaperäinen stressihäiriö ja 15,6 %:lla oli masennushäiriö. Potilaiden elämänlaatu oli useilla osa-alueilla merkittävästi heikentynyt.

Antero Leppävuori

Uusia työkaluja otsa-ohimolohkorappeuman diagnostiikkaan

Neurofilamentin kevytketjun mittaus verinäytteestä tarjoaa apua otsa-ohimolohkorappeuman erotusdiagnostiikkaan.

Ulla Toikkanen

Pienten lasten astman yöaikaiseen kotiseurantaan uusi menetelmä

Impedanssipneumografia kertoo nukkuvan lapsen hengitystoiminnasta.

Anne Seppänen

Loppuanalyysi darolutamidista eturauhassyövän hoidossa

Uuden polven androgeenireseptorinsalpaaja darolutamidi on hyväksytty etäpesäkkeettömän kastraatioresistentin eturauhassyövän hoitoon. Faasin III kaksoissokkotutkimuksessa darolutamidin lisääminen kastraatiohoitoon pidensi elinaikaa merkittävästi.

Ossi Lindell