Lapsen tajunnanmenetys – milloin tulee epäillä sydänperäistä syytä?

Lapsen tai nuoren äkillinen tajunnanmenetys on pelottavuudestaan huolimatta useimmiten hyvänlaatuinen.

Merja Kallio, Anita Hiippala

Sappikivitauti – vatsaoireiden syy vai sattumalöydös?

Sappikiviä esiintyy 10–15 %:lla väestöstä, mutta korkeintaan viidesosalle niistä on koskaan mitään vaivaa. Oireettomia sappikiviä ei tarvitse hoitaa.

Jukka Harju

Notkeat vasta-ainelääkkeet – osa 2

Vasta-ainelääkkeitä käytetään onkologiassa monin tavoin. Tätä käsiteltiin artikkelin ensimmäisessä osassa Lääkärilehdessä 37/2018.

Marko Salmi

Väitöksen aihe löytyi arjesta

Päivähoidon aloittamista ei kannata liikaa pelätä, vaikka alussa se lisääkin lapsen hengitystieinfektioita. Infektioiden määrä nimittäin tasoittuu varsin nopeasti.

Anne Seppänen

Kestävän kehityksen lääketiede: yhdenvertaisuutta tutkitun tiedon keinoin

Mihin tämä maailma on menossa? Ainakin terveyden ja hyvinvoinnin suhteen parempaan.

Miira Klemetti, Susanna Sainio, Heli Salmi, Paula Tiittala

Pitkäaikaishoito viimeisenä elinvuotena

Tehostettu palveluasuminen yleistyi ja laitoshoito väheni koko Suomessa, osoittaa tutkimus vanhuusikäisten pitkäaikaishoidosta elämän loppuvaiheessa.

Suvi Sariola

Nykyhoidolla HIV:n vaikutukset naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyteen vähäiset

HIV-positiivisten elinajanodote on normaalistunut nykyaikaisen lääkityksen ansiosta.

Ulla Toikkanen

Lapsi pyörtyi – onko sydänperäisen äkkikuoleman vaaraa?

Tajunnanmenetys fyysisen tai henkisen rasituksen aikana on aihe lisätutkimuksille.

Tiina Huttu

Sappikivien poisto ei aina poista kipuoireita

Ennen leikkausta on selvitettävä, ovatko kivet oireiden syy vai sattumalöydös.

Marianne Jansson

Verestä mitattavalla proteiinilla voidaan ennustaa sydän- ja verisuonitautitapahtumia

Sydän- ja verisuonitapahtumat ovat sitä yleisempiä, mitä enemmän liukoista vaskulaarista adheesioproteiini-1:tä on verenkierrossa.

Ulla Toikkanen

Uutta tietoa makuu- ja pystyasennon hemodynamiikasta arvioituna ei-kajoavilla menetelmillä

Supine and upright hemodynamics using non-invasive methods: Findings in hypertensive versus normotensive subjects, description of novel functional phenotypes, and effects of nitroglycerin versus salbutamol

Antti Tikkakoski

Lasten hengitystieinfektioiden sairastamiseen vaikuttavat arkisen ympäristön tekijät

Psychosocial and environmental influences in early childhood and their relation to respiratory tract infections

Linnea Schuez-Havupalo

Molekulaarisen lääketieteen työkaluja voidaan yhdistää sepelvaltimostentteihin pallolaajennuksen yhteydessä

Novel molecular therapies for coronary stents

Jarkko Hytönen

Jos HIV-hoitotulos on hyvä, alatiesynnytys on turvallista

Sexual and reproductive health of women living with HIV in Finland

Inka Aho

Painonpudotuksesta merkittävää hyötyä ylipainoisten uniapnean hoidossa

Kansainvälinen asiantuntijatyöryhmä on laatinut uudet suositukset painonpudotukseen tähtäävistä hoidoista uniapneapotilailla.

Ulla Toikkanen

Alzheimer-potilaat verrokkihenkilöitä useammin sairaalahoitoon antibioottihoidon jälkeen

Riski joutua sairaalahoitoon oli 40 prosenttia suurempi Alzheimerin tautia sairastavilla.

Ulla Toikkanen

Uutta tietoa trombosytopeniasta ja hyytymisjärjestelmästä myyräkuumeessa

Endoteelisolujen typpioksidia muodostavan polymorfian todettiin olevan yhteydessä muun muassa akuuttiin munuaisvaurioon.

Ulla Toikkanen

Syöpäsignaalit säätelevät munuaisen normaalia kehitystä

Tieto voi mahdollistaa kantasoluhoitojen kehittämisen vakaviin munuaissairauksiin.

Ulla Toikkanen

Immuunijärjestelmällä on osansa pakko-oireisessa häiriössä

Pakko-oireisessa häiriössä esiintyy monenlaisia poikkeavuuksia tulehdusreaktioissa ilmenevissä sytokiinitasoissa. Häiriön ja immuunijärjestelmän yhteyttä arvioitiin 205 julkaisua käsittävässä kirjallisuuskatsauksessa.

Nina Kaseva

Skitsofreniapotilaan antipsykootin lopettaminen on aina riski

Antipsykoottisilla lääkkeillä on usein keskushermostosivuvaikutuksia ja monilla myös haitallisia vaikutuksia aineenvaihduntaan. Tämän takia useissa hoitosuosituksissa esitetään, että antipsykoottinen lääkitys voidaan asteittain lopettaa, jos skitsofreniapotilaalla ei ole ollut psykoottisia oireita useaan vuoteen. Tämä suositus ei kuitenkaan perustu tutkimustuloksiin.

Tero Taiminen