MS-taudin hoito ja seuranta

MS-tautiin on saatu uusia, teholtaan ja vaikutusmekanismeiltaan hyvin erilaisia taudinkulkuun vaikuttavia lääkkeitä. Hoitoa voidaan nyt suunnitella yhä yksilöllisemmin.

Marja Niiranen, Anne Remes

Jatkuva sokerinseuranta parantaa diabeteksen hoitotasapainoa

Potilaat ovat eriarvoisessa asemassa asuinpaikan ja varallisuuden mukaan, kirjoittaa Leena Norvio.

Leena Norvio

Katekoliiniamiineilla on tärkeä rooli Takotsubo kardiomyopatiassa

Takotsubo cardiomyopathy – differentiation from acute coronary syndrome by electrocardiography and biochemistry

Olavi Parkkonen

Uutta tietoa primaarisesta sklerosoivasta kolangiitista

Primary sclerosing cholangitis from childhood to adult age: risk factors, monitoring and outcome

Andrea Tenca

Valkosolujen pintamolekyylien analysointi parantaa vakavan yleisinfektion diagnostiikkaa teho-osastolla

Flow cytometric analysis of leukocyte surface molecule expression in critical illness. Comparison between septic and non-septic patients

Joel Jämsä

Refluksitaudin kirurginen hoito tuottaa kestäviä tuloksia

Long-term results of Nissen fundoplication

Perttu Neuvonen

Uusia lääkkeitä MS-tautiin

Uusien lääkkeiden takia hoitoa voidaan suunnitella entistä yksilöllisemmin.

Suvi Sariola

Terveyserot ennallaan

Koulutusryhmittäiset terveyserot ovat pysyneet tasaisen suurina 36 vuotta.

Marianne Jansson

Halkopinosta pöllyää

Myyräkuumeen riski alkaa kasvaa loppukesällä. Tupakointi ja perimä vaikuttavat taudinkuvaan.

Tiina Huttu

Kaulavaltimoahtauma huonontaa eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin ennustetta

Eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin ja TIA:n ennuste on huonompi, jos hänellä on myös kaulavaltimoahtauma. Kaulavaltimoahtauma kaksinkertaistaa aivoinfarktin uusiutumisriskin ja yli kolminkertaistaa riskin kuolla kuukauden kuluessa aivoverenkiertohäiriöstä verrattuna potilaisiin, joilla ei ole ahtautuneita kaulavaltimoita eteisvärinän lisäksi.

Pertti Saloheimo

Ohitusleikkausta jonottavien kuolemat ovat harvinaisia

Riskipotilaille toimenpiteet pystytään tekemään joko samalla hoitojaksolla tai hyvin lyhyen järjestelyajan jälkeen.

Juhani Airaksinen

Lupaava lääke tardiiviin dyskinesiaan

Tardiivi dyskinesia on monimuotoinen, useimmiten suun ja kasvojen alueelta alkava liikehäiriö, jonka tavallisimpia aiheuttajia ovat psykoosilääkkeet. Sen syntymekanismia ei tunneta, mutta pitkäkestoisella D₂-reseptorien salpauksen aiheuttamalla reseptorien herkistymisellä ja määrän lisääntymisellä lienee osuutta. Häiriön aiheuttamat luikertelevat ja oudolta näyttävät pakkoliikkeet aiheuttavat erityisesti skitsofreniaa sairastaville potilaille merkittävää sosiaalista haittaa. Häiriö jää yli 80 %:lla potilaista pysyväksi, vaikka sen aiheuttaneen lääkkeen käyttö lopetettaisiin, eikä siihen ole ollut tehokasta hoitoa.

Tero Taiminen

Liittyykö sappikiviin syöpää?

Kaikkia vatsaontelon syöpiä löytyi sappikivitautia sairastaneilta jonkin verran enemmän kuin ilman sappikiviä.

Hannu Paajanen

Erektiohäiriöitä kannattaa hoitaa

•Erektiohäiriöt yleistyvät 40. ikävuoden jälkeen. Suomessa on arvioitu olevan noin 200 000 keskivaikeasta tai vaikeasta ja 300 000 lievästä erektiohäiriöstä kärsivää miestä.

Martti Ala-Opas

Melanooman riskitekijät

•Melanooma on nopeimmin yleistyvä ihosyöpä länsimaissa.

Hanna Siiskonen, Ilkka Harvima

Järkevä suojautuminen auringolta

Ultraviolettisäteily on nopeasti yleistyvien ihosyöpien ainoa etiologinen tekijä, jolle altistumiseen voimme itse vaikuttaa. Ihosyöpäriskiä voi pienentää ja samalla vähentää ihon ennenaikaista vanhenemista välttämällä liiallista UV-altistusta ja suojautumalla auringolta. Yksilöllinen riski riippuu ihonväristä ja muista alttiustekijöistä. Aurinkovoiteet ovat oikein käytettyinä tehokkaita. Tarkimmin on suojattava riskiryhmät ja lapset. Valistus tulisi aloittaa jo lastenneuvolassa ja jatkaa sitä päivähoidossa ja koulussa. D-vitamiinin riittävä saanti on varmistettava.

Tapio Rantanen

Joko nyt on monipillerin aika?

Sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet ovat yleisin kuolemansyy maailmassa. On arvioitu, että hyvällä preventiolla jopa 80 % tautitapahtumista olisi estettävissä (1). Asialla on suuri merkitys, erityisesti kun ensimmäinen valtimotaudin ilmentymä on edelleen usein sydänperäinen äkkikuolema tai aivoinfarkti.

Anna-Mari Hekkala

Elimistön tuottamien arginiinijohdannaisten geneettiset tekijät ja niiden rooli kardiometabolisissa sairauksissa

Genetic determinants of endogenous arginine derivatives and their role in cardiometabolic diseases : with special emphasis on ADMA, SDMA and L-homoarginine

Ilkka Seppälä

Uutta tietoa CES1-geenimuunnosten vaikutuksista lääkeaineiden farmakokinetiikkaan

Pharmacogenetics of carboxylesterase 1

Katriina Tarkiainen

CRPS-potilailta löytyi uusia rakenteellisia ja toiminnallisia aivomuutoksia

Brain in complex regional pain syndrome

Jaakko Hotta